Hajoaako Ukraina?
”Julkaisin helmikuussa 2023 tämän artikkelin Ukrainan sodasta. Suomen valtiovallalla ja valtamedialla on tapana helliä ulkomaisia toisinajattelijoita näiden ollessa samaa mieltä heidän itsensä kanssa. Kotimaisia toisinajattelijoita valtiovalta suorastaan vihaa. Kriittinen medialukutaito ei ole eliitin mieleen. Tämän vuoksi valtaeliitti leimaa sen omaavat ihmiset trolleiksi, valehtelijoiksi ja jopa vieraan vallan kätyreiksi. Tällainen viestintätoiminta on johtanut Ukrainan sodan aikana mielipidevainoon, panetteluun, ystävyyssuhteiden katkeamisiin, julkisen median yksipuoliseen propagandaan ja kansalaisten pelotteluun uhkaavalla sodalla. Suomi on ollut tässä USA/Nato ja EU vastaan Venäjä -asevoimien mittelössä yksi sodan osapuoli. Media on tietoisesti hämärtänyt sen, että todennäköisyys ja totuus eivät ole sama asia. Julkaisen tämän artikkelin uudelleen, koska Ukrainan sodan päättymisen jälkeen ilmaantuu jälleen suuri joukko tietämättömiä natokatuvaisia ja etenkin niitä, jotka tekivät vain kuuliaisesti velvollisuutensa tai vaikenivat oman etunsa vuoksi. Tuskinpa kukaan joutuu vastuuseen siitä, mitä he ovat toiminnallaan aiheuttaneet suomalaiselle yhteiskunnalle ja kansalaistemme hyvinvoinnille. Maailman moninapaistuminen on tosiasia”. (Matti Laitinen 5.12.2025)
(Kuvassa ”Brysselin nukkemestari”, EU:n ”Führer” Ursula Von Der Leyen Brysselin katukuvassa. Von Der Leyen yhdessä EU:n ulkopoliittisen edustajan Kaja Kallasin kanssa muodostaa EU:n Venäjän-vastaisen ja sotaa lietsovan kovan ytimen. Kuva: Matti Laitinen).
HAJOAAKO UKRAINA?
Matti Laitinen 8.2.2023
Galitsia poliittisena kiertopalkintona
Itsenäinen Länsi-Ukrainan kansantasavalta julistettiin perustetuksi marraskuussa 1918 Lvivissä. Se käsitti Galitsian lisäksi myös Taka-Karpatian ja Bukovinan. LUK joutui välittömästi sotaan Ententen kannattamia puolalaisia vastaan Galitsiasta sekä Romaniaa vastaan Bukovinasta. Entente oli Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan v. 1904 solmima liitto. Se ei ollut valtiosopimus, vaan pelkkä julistus. Siinä oli myös salainen osa, joka sisälsi Pohjois-Afrikan jaon Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan kesken. Entente sai maat toimimaan yhdessä johdonmukaisesti kilpailussaan Saksan, Itävalta-Unkarin ja Italian muodostaman kolmiliiton kanssa sekä Venäjän tukemisessa Itävalta-Unkaria vastaan.
Asemiensa vahvistamiseksi Länsi-Ukrainan kansantasavalta solmi v. 1919 liiton Ukrainan kansantasavallan kanssa. Puolan joukot valtasivat sen. Ukrainan kansantasavalta pyrki rauhaan Puolan kanssa luovuttamalla Galitsian ja muun Länsi-Ukrainan Puolalle käydäkseen paremmin länsiliittoutuneiden tuella sotaa Neuvosto-Venäjää ja Etelä-Venäjän valkoista armeijaa vastaan. Neuvosto-Venäjän ja Puolan v. 1921 solmiman Riian rauhansopimuksen mukaisesti koko Galitsia siirtyi Puolalle. Galitsia kuului v. 1939 asti Puolaan.
”Marraskuussa 1918 itsenäistyneen Puolan rajat sulkivat sisäänsä Itä-Galitsian kolme miljoonaa kreikkalaiskatolista ukrainalaista, jotka tasavallan suurimpana vähemmistönä aiheuttivat sisäpoliittisen ongelman: ukrainalaisten vastahakoisuus tunnustaa Puolan ylivalta Itä-Galitsiassa ja valtiovallan pyrkimykset painostaa heitä lojaaleiksi kansalaisiksi johtivat koko maailmansotien välisen ajan jatkuviin kansallisiin jännitteisiin. Nämä jännitteet heijastuivat myös uskonnolliselle kentälle”. (Lähde: Pyhä istuin, Puola ja Itä-Galitsian puolalais-ukrainalaiset jännitteet, 1921-1931, Bergson Milla)
Aluekiistat synnyttävät jännitteitä
Toisessa maailmansodassa Ukraina joutui natsi-Saksan miehittämäksi v. 1941–1944. Suursodan aikana perustettu, itägalitsialaisista koostunut 14. divisioona liittyi Natsien Waffen-SS:ään. Banderalaiset osallistuivat sodan aikana Saksan valtaaman Ukrainan alueella SS-joukkojen tekemiin tuhoamisope-raatioihin. ”Kesäkuussa 1943 Ukrainan kapina-armeija (UPA) aluekomentaja Dmytro Kljahkivski käski tappaa Volhynian maakunnan kaikki 16–60-vuotiaat puolalaiset miehet ja tuhota heidän kylänsä. Näin pitkälti tapahtuikin, mutta myös naisia ja lapsia tapettiin. Yhteensä noin 50 000 ihmistä murhattiin näissä UPA:n operaatioissa, joita tehtiin muuallakin. Tavoitteena heillä oli itsenäinen Ukraina”. (KU 17.7.2016)
Vuonna 1945 Galitsia jaettiin Puolan ja Neuvostoliiton kesken. Läntinen puoli annettiin Puolalle ja itäinen Neuvostoliitolle. Ukrainaan liitettiin lisäksi Tšekkoslovakian itäisin osa, Karpatorutenia eli Taka-Karpatia. Bukovina jaettiin Neuvosto-Ukrainan ja Romanian kesken. Nykyiseen Länsi-Ukrainaan kuuluvat historiallisista alueista Itä-Galitsia, Pohjois-Bukovina, Transkarpatia ja Volhynia. Alueen poliittinen, henkinen, kulttuurinen ja taloudellinen keskus on Lviv. Aluekiistoilla on tapana poikia sotilaallisia selkkauksia. Ukraina erosi Neuvostoliitosta v. 1991. Vuonna 2007 Britanniassa oli elossa vielä 1 450 ukrainalaista entistä 14. (natsi)divisioonan sotilasta. Puolalla, Romanialla ja Unkarilla lienee intressejä aluepalautuksiin. Donbassin sisällissota v. 2014-2022 oli pitkä alkusoitto Ukrainan sodalle.
Kahdennetun hyödyn -politiikka
Yhdysvallat on tähdännyt politiikassaan kautta historiansa kahdennettuun hyötyyn. Sen hyötyajattelun moraalisena perustana on maksimoida USA:n talouseliitin omat edut ja minimoida valtion aggressiivisen ulkopolitiikan seurauksista aiheutuneet haitat. Ensin kohdemaita autetaan ja ne aseistetaan yhteistä vihollista vastaan. Sen jälkeen kun niistä tulee tarpeettomia, ne tuhotaan vihollisina tai hylätään liittolaisina, jotta USA:n pääomapiirien omat edut moninkertaistuisivat demokratian nimissä. Ukrainan tapauksessa oli parempi ärsyttää vihollinen sotaan, kuin hyökätä itse. Selektiivinen uutisointi, vääristely ja peittely yhdistettynä ihmisten heikkoon medialukutaitoon takaavat aina viestinnälle toivotun lopputuloksen.
Yhdysvallat ylläpitää sotaa
Yhdysvallat hyödyntää Ukrainaa laajentaessaan johtamaansa sotilasliitto Natoa Venäjän rajoille. Suomen ja Ruotsin jäsenhakemukset ovat jo käsittelyssä. USA-Nato käy sijaissotaa Venäjää vastaan Ukrainassa. USA on rahoittanut suurimman osan Ukrainan aseistamisesta ja pitänyt pystyssä vuosia maan surkeaa taloutta. Kaupanpäällisiksi tällä kertaa eivät kuole sen omat pojat ja tytöt. Kotimaassa ollaan tyytyväisiä. Seuraavaksi on Euroopan unionin vuoro maksaa viulut. Euroopan unioni pääsi juuri sopuun uudesta 500 miljoonan euron sotilastukipaketista Ukrainalle.
Sota loppuu, kun raha loppuu
Kun aseellinen tuki Ukrainalle loppuu, sotakin loppuu nopeasti. USA on itsekin hyvin velkainen valtio. Helmikuussa 2022 Yhdysvaltojen julkinen velka oli jo noin 30 290 miljardia dollaria. Jenkkiaseet käyvät kuitenkin tällä hetkellä hyvin kaupaksi unionin jäsenmaissa. Asemarkkinat vetävät ja tulosta syntyy. Tuotesuunnittelu tuottaa uusia tappoinnovaatioita. Lypsävää lehmää ei ole tapana tappaa. Entä jos Ukrainan sodassa onkin kysymys viime kädessä dollarin aseman säilyttämisestä maailmanrahana?
Mitä hyötyä Ukrainan sodasta on?
Ukrainan kohdalla USA:n 1. hyöty tarkoittaa Ukrainan hyödyntämistä apulaisvaltiona Naton laajentamisessa, Lännen vapaan markkinatalousmallin viemistä itään ja Venäjän sotilaallista kesyttämistä. Kiinaakin voi näpäyttää samalla. Ukrainan positiivisen poliittisen merkityksen haihduttua maa saattaa hajota kuin Jugoslavia.
Rauhan palattua maahan USA:n 2. hyöty ilmenee Ukrainan velkavankeutena EU:lle ja USA:lle, jälleenrakennusurakoinnin lankeamisena samoille tahoille. Luovutetaanko Ukrainan Galitsia USA:n uskollisen Nato-liittolaisen Puolan valvontaan? Yhdysvalloissa asuu 9,1 miljoonaa puolalaistaustaista ihmistä. Puolan pääminisreri Morawiecki on ehdottanut, että Kiovan hallitus luovuttaisi Ukrainan läntiset osat vapaaehtoisesti Puolan hallintaan turvallisuuden nimissä. Mikäli näin tapahtuu Naton laajenee Puolan kautta Ukrainaan. Romanialle ja Unkarille voidaan myös palauttaa menetetyt maa-alueet.
Hajoitetaanko Ukraina?
Galitsia on historiallinen, kahdeksi ositettu maakunta nykyisen Ukrainan ja Puolan alueella. Galitsia on toiminut satojen vuosien ajan poliittisena kiertopalkintona. Puolalla on kana kynittävänä. Se toimittaisi Ukrainaan mielellään tehokkaampia panssareita, hävittäjiä ja ohjuksia. Yhdysvallat ja Puola neuvottelivat Financial Times -lehden mukaan vastikään mahdollisuudesta antaa Puolan hävittäjiä Ukrainan käyttöön. Lehden mukaan mukaan sopimuksen myötä Ukraina saisi käyttöön venäläisvalmisteisia hävittäjiä Puolasta, ja Yhdysvallat antaisi vastineeksi Puolalle F-16-hävittäjiä. Ukrainalainen ohjus on ”harhautunut” jo kerran provokaatiomielessä Puolan puolelle.
Venäjä vaatii ja saa oman sovitun osansa Ukrainan sodassa. Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin mukaan Venäjä vastaisi länsimaiden pitkän kantaman aseiden toimituksiin työntämällä Ukrainan sotilaat yhä kauemmas rajoiltaan. Sodan loputtua Venäjä saa todennäköisesti rauhan ylläpitämiseksi valtaamansa Itä-Ukrainan ja Krimin alueet haltuunsa.
Onko Ukrainan sodan lopputuloksena hajonnut Ukraina, jonka tilalle syntyy useita uusia valtioita kuten tapahtui Jugoslavian hajoitussodan seurauksena? Pirstaloituuko Ukraina Venäjään liitetyksi Itä-Ukrainaksi sekä Natoon kuuluviksi, Puolan hallitsemaksi Länsi-Ukrainaksi ja itsenäiseksi Keski-Ukrainan tasavallaksi?