Arvonlisäveron nosto kurittaa pienituloisia

Arvonlisäveron nosto lisää verojen osuutta tuloista sitä enemmän, mitä pienemmät ovat tulot, mikä siirtää arvonlisäveron noston samaan sarjaan veronkierron kanssa, kun pienituloiset maksavat mm. militarisoinnin kuluja suurituloisia enemmän.

Kirj. Pekka Tiainen Valt. tohtori, kansantaloustiede. Julk. Kansan ääni 3/2024 23.6.2024

Arvonlisäveron nosto lisää verojen osuutta tuloista sitä enemmän, mitä pienemmät ovat tulot. Tämä johtuu siitä, että pienituloiset ku- luttavat tuloistaan suuremman osuuden kuin suurituloiset. Siksi tuloista maksetaan arvonlisäveroa sitä enemmän, mitä pienemmät ovat tulot ja sitä vähemmän, mitä suuremmat ovat tulot. Siksi arvonlisävero on regressiivinen vero progressiivisen veron vastakohta- na. Progressiivisessa valtion tuloverotuksessa verojen osuus tuloista, veroprosentti, nousee tulojen noustessa. Regressiivisessä arvonlisäverossa verojen osuus tuloista laskee tulojen noustessa.

Lisäksi tuloverotuksessa on alaraja, jonka alittavista tuloista veroa ei makseta. Arvonlisäverossa ei ole alarajaa vaan se maksetaan ensimmäisistä senteistä ja euroista, jotka kauppaan maksetaan.

Arvonlisäveron nosto laskee tuloveron progressiivisuutta

Mitä suuremmat ovat tulot, sitä enemmän niistä voidaan säästää ja sijoittaa varallisuutta kerryttämään. Tämä on arvonlisäverotuksesta vapaata. Mitä vähemmän on tuloja, sitä vähemmän jää säästöön tai pienissä tuloissa ei lainkaan, eikä ole vapautusta arvonlisäverosta. Arvonlisävero merkitsee tulojen kasvaessa kasvavaa arvonlisäverosta vapaata tulo-osuutta. Kulutuksessa on erilaista vaihtelua ja se vaikuttaa arvonlisäverottomuuden osuuteen tuloista. Tällainen vaihtelu ei muuta peruskuvaa edellä.

Itselleni tuli selväksi arvonlisäveron, silloin liikevaihtoveron regressiivisyys vuosina 1978–1979 45 vuotta sitten. Olin Sosiaali- ja terveysministeriön tutkimusosaston hankkeessa, jossa laskettiin verotuksen ja tulonsiirtojen yhteinen vaikutus kotitalouksien tuloihin. Se laskettiin tulonsaajakymmenyksittäin, desiileittäin. Ylin desiili ovat kymmesosa suurituloisimpia ja alin desiili kymmenesosa pienituloisimpia ja muut siltä väliltä. Minun tehtäväni oli laskea tässä hankkeessa tuloverotuksen ja välillisen verotuksen vaikutus. Toiset laskivat tulonsiirtojen vaikutukset. Nämä vaikutukset yhdistettiin.

Joidenkin tuotteiden alennettuja arvonlisäverokantoja säädetään verotuksen regressiivisyyden lievittämiseksi. Juuri liikevaihtoverotuksen, vuodesta 1995 arvonlisäverotuksen, regressiivisyyden takia on siinä ollut alennettuja veroprosentteja ruoalle, liikenteelle jne. Näitä alennuksia on vähennetty vuonna 2024. Nyt alennettuja verokantoja ei päätetty korottaa.

Arvonlisäveron korotus kiihdyttää inflaatiota

Palkankorotuksia laskettaessa inflaatio on peruste suuremmille palkankorotuksille. Tämä tulee lisäämään palkankorotuspaineita syksyn 2024 tuloneuvotteluissa ja siitä eteenpäin.

Sen sijaan, kun työttömyysturvaan ja moniin muihin etuuksiin tehtiin indeksijäädytykset vuoteen 2027 asti, eli niitä ei koroteta hintojen nousun mukaan, arvonlisäveron nostoa ei näihin etuuksiin hyvitetä. Niiden reaalinen ostovoima laskee siten täysimääräisesti arvonlisäveron korotuksen verran siltä osin kuin se menee suoraan hintoihin.

Eräs tapa lieventää ALV-korotuksen vaikutusta on alentaa verokantoja kuten joukkoliikenteessä, välttämättömyyselintarvikkeissa, kulttuurissa ja liikunnassa sekä kirjoissa. Eri eduskuntaryhmien kannattaisi vaihtoehtobudjettejaan ja esityksiä tehdessään ottaa nämä asiat esille. Se tarkoittaisi alennettujen arvonlisäverokantojen poistamisen sijaan niiden lisäämistä kohdistetusti niin, että otettaisiin huomioon tulonjaon oikeudenmukaisuus yhdistettynä ympäristötavoitteisiin (kuten joukkoliikenne, ruoan terveellisyys peruselintarvikkeissa) ja kulttuuriin sekä kiroihin.

Englannissa arvonlisävero on 20 %, mutta ruoka, vesi, reseptilääkkeet, lastenvaatteet, julkinen liikenne, kirjat ovat 0 %:lla ja kodin sähkö ja remontit 5 %:lla. Useiden perusetuuksien indeksijäädytykset vuoteen 2027 asti tarkoittavat, että arvonlisäveron korotusta ei hyvitetä etuuksia nostamalla.

Arvonlisäveron korotus heikentää työllisyyttä

Arvonlisäveron korotus on pois kotitalouksien ostovoimasta. Se vähentää siksi kysyntää ja sitä kautta työllisyyttä. Arvonlisävero on kuitenkin osittain suoraan myös työn vero ja sen korottaminen työn verotuksen kiristämistä. Kun sähköasentaja tulee kotiin, laskuun lisätään arvonlisävero. Se nostaa työn hintaa. Sama pätee muissa tällaisissa töissä kuten myös parturien ja kampaajien kohdalla. Työn hinnan nousun takia näitä palveluita käytetään vähemmän ja se vähentää työllisyyttä.

Suurimpien tulojen verotus ei muutu, lievästi kevenee

Hallitus kevensi aiemmin suurituloisten ns. solidaarisuusveroa. Uudessa budjettiesityksessä veroasteikon kahdessa ylimmässä ryhmässä inflaatiotarkistusta ei tehdä vuonna 2025. Lopputulos on, että suurituloisten verotus ei juurikaan muutu. Kiinteistövero nousee kaikilla, omistusasunnoissa sekä vuokra-asunnoissa vuokria nostaen.

Menoleikkaukset

Menoleikkaukset valtion budjetissa kohdistuisivat moniin tarpeellisiin asioihin. Listalla ovat sairaalat, kulttuuri, opintotuet, asumistuet ym. Osa aiemmin päätetyistä työttömyysturvan leikkauksista ovat vielä eduskunnan käsittelyssä. Puolustusmäärärahoja ei leikata. Naton 2 % BKT:stä tarkoitta vuosittain 1,8 miljardia enemmän kuin 2000-luvulla ennen F-35-hankintoja