Työmarkkinoilla kuohuu syksyllä inflaatiopommi?

Jo syksyllä 2020 Metsäteollisuus ry. ilmoitti lopettavansa valtakunnallisten TES:n solmimisen. Paperiliitto sai sovittua neljän Metsäteollisuuden yrityksen kanssa ylityskohtaiset sopimukset. UPM ei suostunut tähän, vaan halusi sopimukset jokaiselle liiketoiminta-alalle. Vuoden alusta Paperiliitto aloitti UPM:llä lakon. Sittemmin Paperiliit­to hylkäsi sovintoesityksen, joka koski vain neljää UPM:n viidestä liiketoiminta-alasta, jolloin puolet UPM:n paperin jäsenistöstä olisi jäänyt ilman sopimusta. Lakon kestettyä 112 päivää sovittiin neljän vuoden sopimus siten, että palkat nousevat noin 2 % vuodessa ja sopimuskauden puolivälissä neuvotellaan uudelleen palkoista.

UPM jatkaa kenkkuilua
Juuri UPM:n vaatimuksesta Metsä­teollisuus ry. ilmoitti luopuvansa TES-toiminnasta. UPM:n puheenjohtaja Björn Wahlroos ja toimitusjohtaja Jussi Pesonen organisoivat UPM:n lakon, joka suuntautui Ay-liikkeen hajotukseen. Tätä ei estänyt edes se, että lakon vuoksi Euroopassa alkoi olla pula painopaperista ja lakko maksoi UPM:lle 20 miljoonaa Euroa viikossa.

Yleissitovuus
Jo viime vuonna kävi selväksi, että työnantajat pyrkivät eroon TES:n yleissitovuudesta. Esimerkiksi Postialan Unionin (PAU) ja Palvelualojen työnantajien (PALTA) solmittua PAU:n lakon jälkeen sopimuksen, valitti PALTA työtuomioistuimeen, saadakseen kumottua sopimuksen yleissitovuuden. Keväällä 2021 Teknologiateollisuus ry. ilmoitti lopettavansa TES:ten tekemisen ja perustavansa uuden ”Teknologiateollisuuden työnantajat ry” nimisen yhdistyksen, johon sen jäsenyhdistykset voivat liittyä, ja joka neuvottelee valtakunnalliset sopimukset, tai on mukana neuvoteltaessa yrityskohtaisista sopimuksista.

Siinä vaiheessa, kun uusi järjestö lopuksi oli saanut mukaansa uusia jäsenyhdistyksiä niin­ paljon, että ne selkeästi edustivat yli 50 % alan työntekijöistä, päätti teollisuusliitto 21.10.2021 aloittaa neuvottelut uuden järjestön kanssa. Teollisuusliitto solmii sopimukset saha- ja puutavara­teollisuuden kanssa. Siellä oli solmittavana lähes 200 sopimusta, joissa on päästy sopimuksen yleissi­tovuuteen. Myös Teollisuusliitto ry. ja Teknologiateollisuuden Työnantajat ry. pääsivät sopimukseen 4.1.2022. Sopimus oli yleissitova ja turvasi 90000 työntekijän edut entisenkaltaisina.

Palkankorotukset ja inflaatio
Vuoden työtaistelukysymysten painopiste on pyörinyt sopimusten yleissitovuuden ja sopimusoikeuden piirissä. Palkankorotukset ovat kuitenkin olleet hyvin heikkoja. Paperiliitto ja Stora Enso solmivat yrityskohtaisen sopimuksen jo 6.10.2021. Kahtena ensimmäisenä vuotena korotukset ovat kumpanakin noin 1,9 % ja kolmantena vuotena 18 senttiä. Ensimmäisenä vuotena 28.2.2022 toteutetaan 17 sentin yleiskorotus ja 18 sentin paikalliserä. Samansuuntainen korotus tulee 27.3.2023 ja 15.1.2024 tulevat yleiskorotus ja paikalliserä ovat kumpikin 9 senttiä.

Teknologiateollisuuteen 4.1.2022 neuvoteltu sopimus on kaksivuotinen. Ensimmäisen vuoden korotus on 2 % ja toisen vuoden korotus on vielä auki. Ellei syyskuun 2022 aikana päästä sopimukseen vuoden 2023 palkantarkistuksista, voidaan sopimus irtisanoa päättymään 30.11.2022.
Inflaatioon nähden korotukset ennakoivat jyrkkää reaaliansioiden laskua. Jo sopimusten solmi­misen aikaan inflaatio oli 4 % luokkaa. Tällä hetkellä maamme hintojen nousun ennakoidaan olevan noin 8 %, josta se ei nopeasti laske.

Kunta-alan sopimus
Kunta-alalla ja Sote:n piirissä työntekijät ovat vaatineet palkkoihinsa oikeutetusti muita suurempia korotuksia, koska näillä aloilla on pitkään vallinnut jälkeenjääneisyys. Aloilla on myös vuosikaudet vaadittu tämän jälkeenjääneisyyden korjaamista. Näillä aloilla on myös tehostettu jälkeenjääneisyyden korjaamista 3.5.–9.5. 2022 käydyn lakkotaistelun avulla. Muita suurempien palkankorotusten ohella vaadittiin palkkaohjelmaa, jonka avulla päästäisiin muiden alojen kanssa samalle viivalle.

Kunta-alan sopimusjärjestöt KT, JAU ja JUKO pääsivät sopimukseen uusista työ- ja virkaehtosopimuksista. Sopimus on kolmivuotinen ja sopimuskausi on 1.5.2022-30.4.2025. Palkkojen osalta on sovittu siten, että ne nousevat v. 2022 1,76 %, vuonna 2023 3,05 % ja vuonna 2024 3,11 %. Korotusvaikutus olisi yhteensä 8,79 %. Sopimuksissa on myös lauseke, että mikäli Sote-henkilökunnan neuvottelutulos on tätä suurempi, saavat kunta-alan työntekijät vastaavat korotukset. Tämän lisäksi kuntatyöntekijöille on tulossa viisivuotinen palkkaohjelma, joka alkaa vuonna 2023 ja nostaisi palkkoja yhteensä 5,1 prosenttia yli yleisen linjan.

Hoitajien työtaistelu jatkuu
Riippumatta muista kunnallisista sopimuksista Tehy ja Super eivät päässeet kunnallisen neuvotteluosapuolen kanssa sopimukseen. Toistaiseksi seurataan palkkojen osalta muiden kunnallisten alojen tehtyjä sopimuksia. Hoitajia edustavat Tehy ja Super ovat päättäneet jatkaa syksyllä työtaistelua palkkojensa jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi. Tulee olemaan hyvin merkittävää, että suuri yleisö jatkaa tuen antamista hoitajien työtaistelulle työehtojensa parantamiseksi. Myös muun ammattiyhdistysliikkeen solidaarisuus tulee näkyä hoitajien työtaistelussa syksyllä.

Työnantajat eivät luovu tavoitteistaan
HS:n 15.6. uutisen mukaan Teknologiateollisuuden työnantajat esittävät edelleen, että palkankorotuksista sopimisen työehtosopimuksissa voisi lopettaa. Näin esittää Suomen yhden merkittävän vientialan työnantajajärjestön toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi. Tämän mukaan palkoista sovittaisiin työpaikoilla. Tämä on lähinnä kritiikkiä kunta-alan palkkaohjelmaa vastaan. Ruohoniemi esittää, että syksyllä ei sovittaisi palkankorotuksista, jolloin ei syntyisi yleistä linjaa ja kunta-ala ei voisi sitoa palkankorotuksiaan siihen. Uutisen mukaan teollisuusliiton Riku Aalto tyrmää ajatuksen toteamalla, että tässä työnantaja tarjoaa meille nollaratkaisua. Aalto sanoo, että koskaan työnantajat eivät ole sopineet paremmista palkankorotuksista, kuin mitä työehtosopimuksiin on kirjattu.

KÄ/toimitus