Suomen, Ruotsin ja Turkin allekirjoittama raukkamainen sopimus

Suomen ja Ruotsin sotilasliitto Naton jäsenyyteen liittyvien neuvotteluiden edistämiseksi ulkoministeri Pekka Haavisto sekä Ruotsin ja Turkin ulkoministerit Ann Linde ja Mevlüt Çavuşoğlu allekirjoittivat 28.6.2022 Madridissa yhteisymmärrysasiakirjan. Tämä raukkamainen sopimus hyväksyy hyvässä yhteisymmärryksessä Turkin harjoittaman kurdien sortamisen ja lahtaamisen jatkumisen. Nato-maat eivät kyseenalaista sen muiden jäsenmaiden kuten Turkin ja USA:n tekemiä sotarikoksia ja ihmisoikeusrikkomuksia YK:ssa tai missään muussakaan kansainvälisessä elimessä. Yksi sotilasliiton keskeisistä periaatteista on horjumaton solidaarisuus ja yhteistyö – sen itsensä määrittelemän vihollisen vastaisessa – terrorismin torjunnassa sen kaikissa ilmenemismuodoissa, jotka ovat suora uhka Naton jäsenmaiden kansalliselle turvallisuudelle sekä kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle. Suomi liittyy pian mukaan samaan valinta- ja kontrolliraatiin.

”NATO-liittolaisina Suomi ja Ruotsi anttavat täyden tukensa Turkin kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvia uhkia vastaan. Jotta tämä toteutuu, Suomi ja Ruotsi eivät tue YPG/PYD:tä tai FETÖ:a. Turkki tarjoaa­ myös täyden tukensa Suomen ja Ruotsin kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvia uhkia vastaan. Suomi ja Ruotsi torjuvat ja vahvasti tuomitsevat terrorismin sen kaikissa ilmenemismuodoissaan. Suomi ja Ruotsi tuomitsevat yksiselitteisesti kaikki terroristijärjestöt, jotka tekevät hyökkäyksiä Turkkia vastaan, ja ilmaisevat syvää solidaarisuutta Turkille ja terrorismin uhrien omaisille.”

Kurdijärjestö YPG on toiminut merkittävässä osassa terroristijärjestö Isisin vastaisessa sodassa Syyriassa. Se taisteli USA:n rinnalla Isisiä vastaan.  Turkki hyökkäsi Syy­riaan 9.10.2019. Yhdysvallat lo­petti yhteistyönsä YPG:n kanssa, poistui maasta 20.10.2019 ja jätti kur­dit Turkin armeijan armoille. Naton jäsenvaltio Turkki sotii yhä kurdeja vastaan Syyrian Kurdistanissa Rojavanissa. Turkki pitää Syyrian kur­dien YPG:ta terrorijärjestönä ja ha­luaa perustaa turvavyöhykkeen Syyrian rajaseudulle.
”Suomi ja Ruotsi vahvistavat, että PKK on kielletty terroristiorganisaatio. Suomi ja Ruotsi sitoutuvat estämään PKK:n toiminnan sekä kaikkien muiden terroristijärjestöjen ja niiden laajennusten toiminnan sekä näihin terroristijärjestöihin liit­tyvien tai niistä inspiroituneiden ryhmien tai yksilöiden toiminnan. Turkki, Suomi ja Ruotsi ovat sopineet tehostavansa yhteistyötä näiden terroristiryhmien toiminnan estämiseksi. Suomi ja Ruotsi torjuvat näiden terroristijärjestöjen tavoitteet.”

Alun perin marxilainen v. 1978 perustettu Kurdistanin työväenpuolue PKK:n tavoitteena oli itsenäisen kurdivaltion perustami­nen. Vuonna 2004 se siir­tyi kohti libe­raalisosialismia, johon liittyy myös mm. feminismi sekä sosiaalinen ekologia. Samalla puolue asetti tavoitteekseen kurdien itsehallinnon ilman omaa valtiota. EU ja USA ovat luokitelleet sen terro­ristijärjestöksi. Sveitsi, Kiina, Intia ja Venäjä eivät ole lisänneet järjestöä terroristilistalleen monista Turkin yrityksistä huolimatta. YK on myös kieltäytynyt lisäämästä järjestöä terroristilistalleen. ”Turkki, Suomi ja Ruotsi ovat sopineet tehostavansa yhteistyötä näiden (YPG ja PKK) terroristiryhmien toiminnan estämiseksi. Suomi ja Ruotsi torjuvat näiden terroristijärjestöjen tavoitteet.”

Käytännössä Turkin nuoleskelusopimus tarkoittaa Suomen ja Ruotsin sitoutumista Naton jäse­ninä siihen, että kurdit eivät saa eivätkä voi perustaa omaa itsenäistä valtiotaan Kurdistania sotilasliitto Naton olemassaolon aikana. Tämän takaamiseksi: ”Turkki, Suomi ja Ruotsi vahvistavat, että niiden välillä ei ole enää kansallisia aseiden viennin kieltoja. Ruotsi muuttaa sen aseviennin säädöstöään Naton liittolaisten suhteen.” Asekaupan harjoittaminen sotaa käyvän Turkin kanssa on taas pian mahdollista.
Kurdit
Kurdeja on yhteensä noin 35–40 miljoonaa ihmistä. He muodostavat maailman suurimman etnisen ryhmän, jolla ei ole omaa valtiota. Useimmat kurdit asuvat Turkissa, mutta monet heistä elävät myös Iranissa, Irakissa, Armeniassa ja Syyriassa. Maantieteellisesti heidän asuinalueensa on nimeltään Kurdistan (Kurdien maa), ja se sijaitsee Iranin, Irakin, Syyrian ja Turkin raja-alueilla. Turkissa kurdit muodostavat maan suurimman etnisen vähemmistön. Koska kurdit eivät ole Turkissa virallisesti tunnustettu vähemmistö, heille ei ole suotu valtion toimesta mitään erityisoikeuksia kuten koulutusta omalla äidinkielellään, itsehallintoa tai oikeutta oman kulttuurin julkiseen vaalimiseen. Sen sijaan he ovat joutuneet järjestelmällisen syrjivän ja sortavan erityiskohtelun kohteiksi. Kurdien omaan valtiolliseen itsenäisyyteen tai kurdien itsehallintoon pyrkiminen leimataan siis terrorismiksi.

Turkin ja Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n rauhanneuvottelut katkesivat kesällä 2015, kun maan presidentti Recep Tayyip Erdoğan jäädytti ne. Amnesty International on tämän jälkeen raportoinut islamilaista konservatismia edustavan hallituspuolue AKP:n julistamista Itä- ja Kaakkois-Turkin lukuisista ulkonaliikkumiskielloista, sen sotilas- ja poliisioperaatioista sekä käydyistä raskaista tulitais­teluista. Oppositiopuolue HDP:n mukaan sotilasoperaatioissa on kuollut satoja siviilejä.

Itsevaltainen presidentti neuvottelukumppanina
Päästyään Turkin presidentiksi v. 2014 Erdoğan ryhtyi toteuttamaan maansa siirtämistä parlamentarismista presidenttivaltaisuuteen. Aiem­min hän toimi maansa pääministerinä v. 2003–2014. Hän ei kannata Natosta eroamista ja pitää EU:n jäsenyyttä tarpeellisena. Vuoden 2017 perustuslakimuutos vahvisti huomattavasti presidentin valtaoikeuksia. Hän vastustaa sukupuolten tasa-arvoa ja on ilmaissut useasti islamin määrittelevän naisen aseman, joka on käytännössä äitiys. Hän haluaisi nostaa Istanbulin maailman tärkeimpien kaupunkien joukkoon.

Yksinvaltainen presidentti on harjoittanut koko valtakautensa jatkuvaa Turkin sisäistä vallankaappausta ja vallan keskittämistä itselleen. Hänen mielestään maata on johdettava kuin osakeyhtiötä. Erdoğan haluaisi rakentaa maastaan­ nykyteknologiaa hyödyntävän, vanhoillisen islamilaisen suurvallan, jonka sulttaanina toimisi hän itse. Islamilaisuus on hänelle tärkeä vallankäytön väline. Se vahvistaa hänen itsevaltiuttaan ja luo hä­nen ympärilleen hänelle itselleen mie­leisen uskonnollisen yhteisön. Oma käsitys kapitalistisesta islamilaisuudesta, Osmanien valtakunta ja Turkki ovat presidentille tärkeitä tunnuksia.

Matti Laitinen
Toisinajatteleva rauhanmies ja Natoa vastustava vanhukainen