Tasavallan presidentti Alexander Stubb puhui YK:n yleiskokouksessa
YK:n yleiskokouksen aikaan New Yorkissa, lähellä YK:n päämajaa, osoitettiin mieltä Palestiinan puolesta. (Kuva: Wikimedia Commons 24.9.2026)
Matti Laitinen
vanhukainen ja rauhaveteraani
27.9.2026
Tasavallan presidentti totesi YK-puheessaan 22.9.2026, että maailmassa kyse on valinnasta: Yhteistyö vai konflikti. ”Tämän päivän maailmassa yhteistyötä heikentävät luottamuksen puute, piittaamattomuus säännöistä ja instituutioiden rapautuminen. Konfliktit leviävät ja aiheuttavat kärsimystä, väkivaltaa ja epäoikeudenmukaisuutta.”
”Valtiot kilpailevat nyt keskenään kovemmin kuin sukupolvi sitten. Se ei minua huolestuta. Huolestuttavaa on se, että yhä useammat niistä rikkovat sääntöjä, joihin kansainvälinen järjestys perustuu. Tämä puhe siis puolustaa sääntöjä. Se on vetoomus yhteistyön puolesta. Pienet valtiot tarvitsevat sitä selviytyäkseen. Suuret valtiot tarvitsevat sitä pysyäkseen suurina. Keskeisimpien sääntöjen, arvojen ja instituutioiden ylläpitäminen on paras tapamme varmistaa, ettei kilpailu kärjisty konfliktiksi, vaan että yhteistyö saa enemmän tilaa.”
Tarkoittiko tasavallan presidentti puheessaan sitä, että kaikki YK:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet noudattamaan YK:n peruskirjassa esitettyjä yhteisiä sääntöjä koskien etenkin toisiin valtioihin kohdistuvia hyökkäyssotia, toisten maiden valtiojohtajien koskemattomuutta ja kansanmurhia? Vai tarkoittiko tasavallan presidentti sitä, että maailman kaikkien valtioiden on noudatettava Yhdysvaltain ja sen Nato-liittolaisten sanelemaa sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestystä. Tämä olisi hyvä tietää, koska presidentti päättää Suomen ulkopoliittisesta toimintalinjasta.
Jälkimmäisessä kansainvälisessä järjestyksessä tämä tarkoittaa kaikkien valtioiden alistumista Yhdysvaltain tahtoon sekä sen tukikohtia ja ydinaseita ympäri maapalloa. Sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestys määrittää, kuinka valta, luonnonvarat, maa-alueet, hyvinvointi, rikkaudet ja markkinat maailmassa jaetaan, koska se on sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestys. Oma kotimaamme on erinomainen esimerkki tällaisiin sääntöihin perustuvan kansainvälisen järjestyksen olemassaolosta ja toteutuksesta.
Tasavallan presidentin mukaan ”tarvitsemme monenkeskistä yhteistyötä vastataksemme yhteisiin haasteisiimme, olivatpa kyseessä aseelliset selkkaukset, ilmastonmuutos, kestävä kehitys tai tekoäly.
Tällä hetkellä olemme kuitenkin menossa päinvastaiseen suuntaan: kohti moninapaista maailmanjärjestystä, joka ei perustu yhteistyöhön. Tämä järjestys näyttää perustuvan nollasummapeliin, transaktioihin ja pidäkkeettömään vallankäyttöön. Se on lyhytnäköinen toimintatapa.”
”Niin houkuttelevalta kuin tämänkaltainen moninapainen järjestys joidenkin mielestä saattaakin vaikuttaa, se johtaa lopulta konflikteihin. Sen seuraukset kohdistuvat lopulta meihin kaikkiin, riippumatta siitä, edustammeko suurvaltaa, keskisuurta valtiota vai pientä valtioita, kuten Suomi.”
On varsin johdonmukaista, että Yhdysvalloissa koulutettu Suomen tasavallan presidentti vastustaa moninapaista maailmanjärjestystä, jolloin globaalin etelän (Aasia, Afrikka ja Latinalainen Amerikka) painoarvo maailman politiikassa ja taloudessa kohentuisi olennaisesti. Tällainen muutos kyseenalaistaisi tasavallan presidentille mieluisan Yhdysvaltojen johtaman sääntöihin perustuvan kansainvälisen järjestyksen. Monikansallisille yhtiöille ei ole eduksi, jos maapallon Etelä alkaa puolustaa yhteisvoimin omia kansallisia etujaan sekä kohentaa omien kansalaistensa hyvinvointia ja perusturvaa. Kuinka moneen konfliktiin ja sotaan USA:n johtama yksinapainen maailmanjärjestys on johtanut 2000-luvulla?
BRICS-maat (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka) taloudet ovat kasvaneet 2000-luvulla nopeasti. Nykyisin BRICS+ -valtioyhteisöön kuuluu jo 10 jäsenvaltiota ja 10 kumppanuusvaltiota. Ne kattavat 29,3 % maapallon maapinta-alasta, 42 % maailman väestöstä sekä 27 % maailman BKT:sta ja reilut 18 % kaikesta kaupankäynnistä. Nämä maat muodostavat 50 % koko maailmantalouden kasvusta. Tämä tekee niistä merkittävimpiä globaalia kasvua edistäviä maita. BRICS+ maat haluavat tarjota vaihtoehdon nykyiselle USA-johtoiselle maailmanjärjestykselle. Valtioyhteisön toiminta perustuu jäsenvaltioiden yhteistyöhön ja niiden itsenäisyyden kunnioittamiseen järjestössä. Eikö tämä todenna kansakuntien yhteistyötä?
Tasavallan presidentti on ajatuksiltaan hyvin ristiriitainen henkilö. Hän myöntää toki uuden taloudellisen maailmanjärjestyksen olevan muodostumassa . ”Uuden järjestyksen on perustuttava realistiseen käsitykseen maailman voimatasapainosta. Meidän on lännessä tunnustettava, että globaali etelä ja itä ovat kasvava taloudellinen ja poliittinen voima. Taloudelliseen yhdentymiseen aiemmin käytetyistä välineistä – kuten kaupasta, teknologiasta, energiasta, investoinneista ja toimitusketjuista – on tullut geopoliittisen kilpailun välineitä. Ajoittain saatettiin uskoa hieman sinisilmäisesti, että keskinäinen riippuvuus toisi vakautta ja rauhaa. Siinä missä ennen keskityttiin mahdollisuuksiin, nyt keskitytään uhkiin.”
Miksi tasavallan presidentti suhtautuu niin vihamielisesti Kiinaan, Venäjään ja näiden liittolaisiin, vaikka hän tajuaa globaalin etelän ja idän olevan kasvava taloudellinen ja poliittinen voima? Maailma muuttuu, mutta diplomatia ja rauha ovat yhä välttämättömiä kanssakäymisen muotoja kansainvälisessä politiikassa. Yhteistyön sijasta hän kallistuu konfliktiin. Tasavallan presidentti päättää diplomaattisuhteiden solmimisesta tai katkaisemisesta.
Tasavallan presidentin ensisijainen lääke epäjärjestyksen leimaamaan maailmaan on oikeusvaltioperiaate. ”Nykyisin kansainväliset säännöt esitetään usein esteenä kansallisten etujen ajamiselle. Tämä on sekä väärin että vaarallista… Tähän saliin kokoontuneiden kansojen yhteisen edun vuoksi meidän on edelleen puolustettava oikeusvaltiota ja sen perusperiaatteita. Näitä ovat muun muassa valtioiden itsenäisyys, suvereniteetti ja alueellinen koskemattomuus; merenkulun vapaus; sekä kaikkein vakavimpiin kansainvälisiin rikoksiin syyllistyneiden saattaminen vastuuseen.”
Tasavallan presidentti hurskastelee YK:n päämajassa. Suomen perustuslakiin on kirjattu kuitenkin yhä: ”Suomi on täysivaltainen tasavalta”. Valtion täysivaltaisuus sisältää sekä sisäisen että ulkoisen suvereenisuuden. Maamme taloudellinen suvereenisuus on luovutettu EU:n käsiin, ulkoinen on ulkoistettu sotilasliitto Nato:lle ja markka on vaihdettu euroksi. Tämän lisäksi Suomen maaperällä toimii DCA-sopimukseen liittyen 15 yhdysvaltalaista sotilastukikohtaa. Presidentti ei ole ollut saattamassa Iranin hyökkäyssodan aloittajia ja Gazan kansanmurhaajia vastuuseen teoistaan.
Ihmisen perusoikeuksiin lukeutuvat mm. vapausoikeudet ja oikeusturva, osallistumisoikeudet eli poliittiset oikeudet, yhdenvertaisuusoikeudet ja hyvinvointioikeudet. Ne ovat perustavanlaatuisia oikeuksia, jotka on kirjattu Suomen tasavallan perustuslakiin. Julkisen vallan tehtävä on turvata näiden oikeuksien toteutuminen ja voimassa pysyminen. Kun perustuslaillinen oikeusvaltio lopetettiin, nato-Suomi lakkasi olemasta täysivaltainen tasavalta. Asevarustelu syrjäytti jokaiselle kuuluvan kelvollisen perusturvan.
