Ceutan kiemurainen kriisi

Tekikö Marokon itsevaltias Kuningas Mohamed VI vastapalveluksen Yhdysvalloille Espanjan hallituksen kurittamiseksi ja horjuttamiseksi sallimalla marokkolaisten rynnistyksen Ceutaan? (kuva Tangerista: Matti Laitinen)

Matti Laitinen
vanhukainen ja rauhaveteraani
8.8.2026

Espanjaan kuuluvaan Ceutan erillisalueelle Pohjois-Afrikassa tulvi heinäkuun lopulla Marokosta kymmeniä tuhansia ihmisiä. Espanjalla on kaksi autonomista kaupunkia – Ceuta ja Melilla – Pohjois-Afrikassa. Niiden ja Marokon väliset rajat ovat EU:n ainoat merkittävät maarajat Afrikan mantereella. Ceutassa asuu kristittyjä ja muslimeja, espanjalaisia ja marokkolaisia asukkaita ja päivätyöläisiä. Marokko ei virallisesti tunnusta Ceutaa ja Melillaa Espanjan alueiksi vaan pitää niitä miehitettyinä alueina. Toisaalta taas marokkolaiset muodostavat Espanjassa maahanmuuttajien suurimman väestöryhmän.

Ceuta on ikivanha kauppapaikka Gibraltarinsalmen rannalla. Espanja otti sen haltuunsa v. 1580. Melilla puolestaan sijaitsee Ceutasta itään Cabo Tres Forcasin niemimaan itärannikolla. Berberien hallitsema kaupunki päätyi Espanjalle jo v. 1497.

UPI:n Tutkija Saila Heinikoski totesi Yle:ssä 31.7.2026  syynä voivan olla Espanjan (kaikkien paperittomien  maahanmuuttajien) laillistamiskampanja tai Espanjan kiistaiset suhteet Marokkoon. Taustalla voivat olla myös hänen mukaansa valtiolliset toimijat, jotka haluavat epävakauttaa Eurooppaa.

Motiivia etsimässä

Marokon rajavalvonta petti, jotta Espanjaan haluavat marokkolaiset voisivat siirtyä esteittä Euroopan unionin alueelle Ceutaan. Ceutaan lähteneet ihmiset tarttuivat poikkeukselliseen tilaisuuteen päästä EU-alueelle. Ceutan raja oli hetken lähes auki. Rytinän aikana kuoli 152 ihmistä. Eurooppaan pyrkijöitä ohjasi halu parempaan ja turvallisempaan elämään sekä käsitys, että Espanjan oikeusratkaisut ja keskustelu kaikkien paperittomien laillistamisesta voisivat helpottaa sinne jäämistä. Sosiaalinen media ja ihmissalakuljettajat madalsivat kynnystä. Kymmenet tuhannet päättivät riskeerata elämänsä.

Marokolla on toimivat diplomaattisuhteet USA:n ja Israelin kanssa. Kiitokseksi Yhdysvallat on tunnustanut Marokon Länsi-Saharan osaksi Marokkoa (entinen Espanjan sahara). Marokko avusti USA:n johtamaa liittoutumaa Persialahden sodassa. Sotilaallinen yhteistyö alkoi jo 1960-luvulla. Marokko sijaitsee strategisesti Välimeren suulla. USA on aseistanut Marokkoa Polisarion vastaisessa sodassa. Marokko on miehittänyt v. 1975 Länsi-Saharassa sijaitsevaa Saharan demokraattista arabitasavaltaa YK:n ja kansainvälisen tuomioistuimen päätösten vastaisesti. 

Länsi-Sahara – viimeinen siirtomaa

Länsi-Saharan konflikti juontaa juurensa niihin mahtipontisiin kädenpuristuksiin, joilla eurooppalaiset siirtomaavallat onnittelivat toisiaan Berliinissä v. 1884. Tuolloin Afrikan mantere jaettiin karttapöydän äärellä, ja Länsi-Sahara kaupattiin Espanjalle. Konflikti perustuu myös v. 1974 sopimukseen, jolla kenraali Franco siirsi miehitysvallan sitä hamunneille Marokolle ja Mauritanialle. (Henri Onodera SRP, 19.4.2004)

Kolmikantasopimus allekirjoitettiin 14.11.1975 Madridissa Espanjan, Marokon ja Mauritanian kesken. Marokko ja Mauritania miehittävät alueen. Länsisaharalaiset pakenivat aluksi alueen itäosiin ja sitten Algeriaan. Polisario perusti 27.2.1976 Saharan demokraattisen arabitasavallan (SADR). Mauritania luopui v. 1979 kaikista aluevaatimuksistaan Länsi-Saharassa. Marokko keskittyi valtaamaan koko Länsi-Saharan. Marokon armeijan ja Polisarion (Länsi-Saharan vastarintaliike) välillä sodittiin v. 1979-1991. Vuonna 1981 Marokko aloitti miinoitetun ja tarkasti vartioidun puolustusmuurin rakentamisen. Hiekkamuuri saartaa 2/3 Länsi-Saharasta. Länsi-Sahara sijaitsee Atlantin rannalla Marokon, Mauritanian ja Algerian naapurina. Sen pinta-ala on noin 266 000 neliökilometriä ja väkiluku 610 000 asukasta. Marokko pitää Länsi-Saharaa erottamattomana osana ”Suur-Marokkoa”. Se hallitsee nykyään noin 80 % alueesta (mukaan lukien rannikon ja arvokkaat fosfaattikaivokset).

Tekikö Marokon itsevaltias Kuningas Mohamed VI vastapalveluksen Yhdysvalloille Espanjan hallituksen kurittamiseksi ja horjuttamiseksi sallimalla marokkolaisten rynnistyksen Ceutaan? Koko Länsi-Saharan tilanne on todellinen geopoliittinen miinakenttä, joka kytkeytyy suoraan Espanjan, Marokon, Algerian ja Yhdysvaltojen valtapeleihin. Espanja sekoitti kuvioita v. 2022. Pääministeri Pedro Sánchez teki tuolloin kiistellyn poliittisen täyskäännöksen ilmoittamalla Espanjan tukevan Marokon Länsi-Saharan  autonomiasuunnitelmaa (eli käytännössä Marokon kantaa).

Geopoliittisia paineita

”Espanja ja muut Etelä-Euroopan rajamaat (kuten Italia ja Kreikka) kantavat rakenteellista taakkaa, joka tekee niiden asemasta geopoliittisessa paineessa äärimmäisen vaikean. Etelä-Euroopan maat ovat fyysisesti lähellä Afrikan mannerta. Tämä tekee niistä luontevia kohteita naapurimaiden poliittiselle kiristykselle. Marokko voi käyttää Espanjaa suorana vipuna, koska enklaavit (Ceuta ja Melilla) ovat käden ulottuvilla, eivätkä ne kuulu tavanomaiseen Schengen-alueeseen samalla tavalla kuin Manner-Espanja.” (Juhani Similä FB 3.8.2026: Ceutan kriisi, hybridisota ja eurooppalaisen politiikan umpikuja)

”Ceutan rajatapahtumat eivät ole yksittäinen humanitaarinen hätätila tai hallitsematonta siirtolaisvirtaa, vaan kylmää, laskelmoitua geopolitiikkaa. Kun kymmenet tuhannet ihmiset ohjataan Marokosta rajan yli  koordinoidun logistiikan turvin, kyseessä on hybridivaikuttaminen. Ihmisistä on tehty pelinappuloita ja poliittista valuuttaa laajemman tason valtapelissä, jossa risteävät Länsi-Saharan asema, Algerian kaasuhanat ja suurvaltojen salaiset sopimukset.” (Juhani Similä 3.8.2026 FB: Ceutan kriisi, hybridisota ja eurooppalaisen politiikan umpikuja)

Marokon rajanaapuri Algeria on Polisarion pääasiallinen poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen tukija. Algeria ja Marokko ovat alueellisia arkkivihollisia, joiden väliset rajat on suljettu ja diplomaattisuhteet katkaistu. Algeria käyttää Polisarioa välineenä heikentääkseen Marokon valta-asemaa Pohjois-Afrikassa.

Espanjan ja Yhdysvaltojen tulehtuneet suhteet

Yhdysvaltain asevoimien ylipäällikkö, presidentti Donald Trump ilmoitti v. 2025 olevansa valmis hylkäämään ne liittolaiset, jotka eivät yllä Naton sotilasmenotavoitteisiin. Espanjan pääministeri Pedro Sánchezin selvityksen mukaan Espanja sai Natolta poikkeusluvan jäädä tämän tavoitteen ulkopuolelle. Espanjassa merkittävä osa väestöstä vastustaa Natoa.

Espanjan pääministeri, sosialisti Pedro Sánchez on rauhan mies. Hän on tuominnut Gazan kansanmurhan, Yhdysvaltojen hyökkäysssodan Iraniin ja Kuuban kuritustoimet. Hän ei suostu Naton pelinappulaksi. Hän ei nöyrry tuhoamaan maansa sote-järjestelmää sijoittamalla verovaroina 5 % Espanjan BKT:sta natovarusteluun.

Espanjassa merkittävä osa väestöstä vastustaa sotilasliitto Natoa. Espanjan väestöstä vain 47 % kannattaa Nato-jäsenyyttä. Espanjassa on vallassa vähemmistöhallitus, jossa sosialistien hallituksen tukena on sekä hallituksen sisällä että ulkopuolella pieniä vasemmistopuolueita, joille asevarustelumenojen nosto ei ole missään tapauksessa mieluisaa.  Suomalaisten vasemmistopuolueiden eduskunnan pyssypasifisteja ei asevarustelumenojen kasvu tunnetusti hetkauta.

Espanja tuomitsi Yhdysvaltojen hyökkäyssodan Iraniin

”Espanjan pääministeri Pedro Sánchez pakotti aristelevan Euroopan asettumaan sodanvastaiseen rintamaan. Ennen 19.–20.3.2026 pidettyä EU-huippukokousta näytti siltä, että Sánchez saapuisi neuvottelupöytään eristettynä. Todellisuudessa kävi päinvastoin. Sánchez toimi ”ukkosenjohdattimena.” Sánchezin ottaessa vastaan Trumpin pahimmat iskut ja vihan muut EU-maat saattoivat piiloutua hänen selkänsä taakse. Kun muut johtajat huomasivat, että joku uskaltaa sanoa ääneen sen, mitä he kaikki hiljaisesti ajattelivat (Iranin sota on taloudellinen ja geopoliittinen katastrofi), he alkoivat kääntyä Sánchezin linjan taakse.”

”Kokouksessa kävi ilmi, ettei yksikään johtaja (ei edes Trumpin ydinliittolainen Viktor Orbán) suostunut puolustamaan Washingtonin hyökkäystä iraniin. EU:n loppulauselmaan sorvattiin vaatimus eskalaation purkamisesta. Sánchez voitti diplomaattisen pelin. Hän pakotti aristelevan Euroopan asettumaan sodanvastaiseen rintamaan.” (Lähde: Juhani Similä, Malaga)

Käytännössä tämä tarkoitti, ettei Espanja sallinut USA:n käyttää oman maansa kahta sotilastukikohtaa, Rotaa Cadizissa ja Morón de la Fronteraa Sevillassa Iranin hyökkäyssodassa. Pääministeri Sánchez osoitti puheessaan solidaarisuutta Iranin kansalle ja muistutti siviiliuhrien suuresta määrästä sekä kansainvälisen oikeuden noudattamisesta.

Kysymyksiä, joita esitetään, joihin ei vastata

Oliko Ceutan kriisin todellinen syy Yhdysvaltojen johtaman sotilasliitto Naton Marokon myötävaikutuksella toteutettu sisäinen kurinpalautus, jolla pyritään horjuttamaan Espanjan sosialistista hallitusta? Oliko se varoitus siitä, kuinka käy, jos Naton jäsenvaltio heittäytyy liian itsenäiseksi?