Suomi arktinen nyrkki

Presidentti Donald Trump ja Naton pääsihteeri Mark Rutte tapasivat Davosin talousfoorumissa 19.-23.1.2026. Rutte myöntyi Trumpin vaatimuksiin. Hänen johdollaan muodostettiin A-7 ryhmä, jossa myös Suomi on mukana, ja joka kantaa Naton osalta vastuun arktisen alueen puolustuksesta. Kuva: Valkoinen talo (public domain), Wikimedia Common

Unto Nikula, Rovaniemi 5.4.2025; KÄ 2/2026, 27.3.2026

Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa järjestettiin maaliskuussa alueen kaikkien aikojen suurin sotaharjoitus. Golden Response 26 -arktisessa sotaharjoituksessa oli osallistujia 14 Natomaasta, yhteensä 35 000 sotilasta. Suomessa harjoitukseen osallistujia oli enemmän kuin koskaan tässä maassa aikaisemmin missään vastaavassa.

Pohjois-Suomessa oli Golden Response 26-harjoituksessa 7 500 sotilasta, joista 3 500 suomalaisia ja 4 000 Ruotsista, Yhdysvalloista, Ranskasta, Italiasta ja Iso-Britanniasta.

Tämä on meille vuoden tärkein harjoitus logistiikan ja isäntämaatuen harjoittelun näkökulmasta. Olemme jo valmiiksi yhteensopivia kaikkien kanssamme operoivien joukkojen kanssa, mutta taistelut voivat alkaa vasta, kun joukot on saatu alueelle, taisteluharjoituksen johtaja, eversti Marko Kivelä kuvasi ennakkoon harjoituksen merkitystä.

Puolustusministeriön tiedotteen mukaan harjoituksen tarkoituksena oli Naton pohjoisen alueen puolustuksen vahvistaminen, rajat ylittävän logistiikan testaaminen ja operointi haastavissa olosuhteissa. Suomessa operoinutta monikansallista joukkoa johdettiin Mikkelissä toimivasta puolustusvoimien johtamiskeskuksesta, jolle tämä harjoitus oli historiansa suurin.

Tehostettua läsnäoloa

Gold Response 26 -harjoitus oli osa Naton tehostettua läsnäoloa Arctic Sentryä. Tällä vähän esillä olleella käsitteellä kuvataan toimia, millä vahvistetaan Naton suorituskykyä arktisissa olosuhteissa ja pohjustetaan pysyvää läsnäoloa pohjoisilla alueilla, jossa Nato tulee liittokuntana ”…vastaamaan arktisen alueen muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen”. Puolustusvoimien tiedotteen mukaan tämä takaa Naton jatkuvan läsnäolon pohjoisessa ja se on ”…viesti jäsenmaiden sitoutumisesta alueellisen rauhan ja turvallisuuden puolustamiseen myös Suomessa.” Päivitetyn puolustusdoktriinin mukaan Suomi on vuoden 2026 tammikuusta alkaen asetettu tämän Arctic Sentry -mallin eturintamaan. Presidentti Alexander Stubbin mukaan Suomi tulee olemaan liitokunnan ”arktinen nyrkki”.

Kun Natoon liittymisestä äänestettiin eduskunnassa, asettivat jotkut epäilevät Nato-myönteisyytensä ehdoksi, että Suomeen ei tule pysyviä sotajoukkoja muista liittokunnan maista. Tämä heille luvattiin, mutta kuinka kävikään? Muunmaalaisten sotajoukkojen läsnäoloa maamme maaperällä koko ajan lisätään. Lisäksi mielipidetiedustelujen mukaan Naton kannatus kansan keskuudessa on selvästi laskenut.

Laki vai selonteko

Suomen Natoon liittymisen jälkeen myös maan puolustusdoktriinia on pitänyt päivittää. Tämän myötä tulee ehkä paremmin ymmärretyksi hallituksen hanke raivata kaikki esteet ydinaseiden tuomiselle Suomen maaperälle. Nyt valmisteilla oleva ydinenergialain muutos antaa vapauden kuljettaa ydinaseita Suomessa. Siis kuljettaa. Voisi kysyä, mistä ja minne niitä ydinaseita kuljetettaisiin?

Pääministeri Petteri Orpon lausuman mukaan ”Kun hallitus päivittää ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa, siihen kirjataan selkeästi Suomen kielteinen kanta ja linjaus, että Suomeen ei sijoiteta ydinaseita.” Hallitus haluaa siis poistaa ydinasekiellon laista, ja lupaa sen korvattavan jatkossa selonteon tasoisella julkilausumalla. Laki on kuitenkin vahvempi kuin selonteko. Logiikka tästä lakihankkeesta löytynee, kun ottaa huomioon tuon Suomen uuden roolin arktisen alueen etumaisena vartioasemana. Onhan tuohon käsitteillä kikkailuun selkeästi piilotettuna mahdollisuus tuoda maahamme ydinaseita.

Usko tulevaan koetuksella

Puolustusvoimien lausunnon mukaan yhtään vakavaa onnettomuutta ei käydyn massiivisen harjoituksen aikana sattunut. Hyvä niin, sillä maakunnan terveydenhuoltoa on pahasti rapautettu hallituksen leikkauksilla. Toisaalla Lapin Yrittäjät iloitsevat harjoituksen tuoneen Lapin maakuntaan runsaasti lisääntynyttä uutta kaupallista toimeliaisuutta. Tämä voi lohduttaa joitakin kaupan, logistiikan ja majoituksen alalla toimijoita.

Asialla on kuitenkin toinenkin puolensa. Näitä sotakoalition aktiviteetteja perustellaan muuttuneella turvallisuustilanteella, mutta epäselvää on, mikä meitä nimenomaan täällä pohjoisessa juuri nyt uhkaa. Jatkuvasta sodanuhan toistosta syntyy vaikutelma, että elämme, tai meidän pitää vähintäänkin valmistautua jonkinasteiseen sotatilaan. Olemme erään asianosaisen tahon määritelmän mukaan siirtyneet ”korkean uhan aikakauteen”.

Tällainen hämmentää tavallista kansalaista, joka kamppailee selviytyäkseen jokapäiväisestä elämästään tänä kaikesta leikkaamisen, säästämisen ja kurjistamisen aikana. Valtakunnan päättävällä tasolla ei tunnu olevan ainoatakaan tahoa tai toimijaa, mikä tai kuka rohkenisi kyseenalaistaa tätä sotaisaa menoa.

Kaiken sotauutisoinnin ohessa mediassa kysellään ihmetellen, mihin on kadonnut kansalaisten – etenkin nuorten – tulevaisuudenusko. Jos ei tule sota ja tapa, niin tekoäly tekee sinut tarpeettomaksi. Ymmärrettävää, jos yhä useammalla usko hyvään ja auvoiseen tulevaisuuteen on koetuksella.