Taustaa Unkarin parlamenttivaaleille

Lokakuussa 2025 Budapestin kaduilla Ursula ”vetelee na­­ruista”. ”Brysselin vauvat haluavat korottaa veroja. Protestoidaan veronkorotusta vastaan”-konekäännös. (Kuva: Matti Laitinen)

Jyry Heinänen, Hämeenlinna 20.4. 2026

Olen tähän yhteenvetoon koonnut arvion Unkarin parlamenttivaalien tuloksista ja siitä, minkälainen vaikutus Tisza-puolueen ja sen johtajan Magyarin valinnalla on sekä Unkarin että koko EU:n politiikkaan. Todettakoon, että en millään muotoa ole mikään Unkarin politiikan asiantuntija, tämä yhteenveto perustuu pitkälti muutamiin luotettaviksi havaitsemiini YouTube sisällöntuottajien kanaviin, joista mainittakoon mm. The Duran (Alex Christoforou ja Alexander Mercouris), Dr. Vladimir Brovkin, The New Atlas (Brian Berletic). Toki olen sitten itse vertaillut heidän analyysejaan ja tehnyt omia päätelmiäni niiden pohjalta.

Taustaa vaaleille:

Unkarin vaalien merkitys oli poikkeuksellisen suuri, johtuen siitä, että Unkari on Orbanin ja hänen Fidesz-puolueensa patrioottisen linjan vuoksi ollut ”kivenä EU:n kengässä”. Orban on määrätietoisesti ajanut oman maansa asiaa ja kun EU-linjaukset ovat olleet ristiriidassa tämän linjan kanssa, hän on uskaltanut asettua vastahankaan.

EU:n johto ei ole katsonut tätä hyvällä ja painostus Orbania kohtaan on jo vuosia ollut varsin kovaa. Erityisesti EU on käyttänyt taloudellisia painostuskeinoja: Unkarille kuuluvia EU-varoja on jäädytetty ainakin 20 miljardia euroa. Joidenkin arvioiden mukaan summa on jopa yli 30 miljardia euroa. EU on myös väläytellyt Unkarin sulkemista pois EU:n päätöksenteosta.

EU sulki Unkarin Erasmus-projektista, joten nuoren unkarilaiset opiskelijat eivät päässeet opiskelemaan muihin EU-maihin. Näin EU lisäsi nuorten opiskelijoiden vastarintaa Orbanin hallintoa vastaan.

EU vaati Unkaria sallimaan NGO:t, eli EU:n rahoittamat ns. kansalaisjärjestöt. Näin EU olisi saanut työkalut murentamaan sellaisen hallituksen valtaa, jota se ei hyväksy: Troijan hevoset!

Sekaantuminen Unkarin vaaleihin:

Taloudellisen painostuksen lisäksi EU on mahdollisesti (tästä ei ole varmaa näyttöä) rahoittanut Orbanin vastustajan Magyarin vaalikampanjaa. On tietysti mahdollista, että rahoittajana on ollut vaikkapa Soros. Joka tapauksessa Magyarin puolue Tisza ampaisi täysin tyhjästä ja se pystyi rahoittamaan kalliin vaalikampanjan.

EU:n johto sekaantui myös täysin avoimesti vaaleihin tukemalla poliittisesti Magyaria.

Ukraina sekaantui vaaleihin jopa uhkailemalla Orbania ja hänen perhettään. Ukraina myös keskeytti maan läpi kulkevan Drushba-öljyputken toiminnan, väittämällä se vaurioituneen.

Myös Yhdysvallat sekaantui vaaleihin lähettämällä varapresidentti J. D. Vancen vaalien lopputiimellyksessä tukemaan Orbania.

Vaalien lopputulos:

Vaalien lopputuloksena vaalit voitti Magyarin Tisza puolue n. 53 %:n kannatuksella. Orbanin Fidez sai vaaleissa n. 38 %:n kannatuksen. Vaaleihin vaikutti myös se, että ainakin seitsemän oppositiopuoluetta jätti asettamatta ehdokkaita vaaleihin, että oppositiota kannattavien äänet keskittyisivät Tisza-puolueelle. Koska Unkarin vaalijärjestelmä suosii suurimman äänimäärän saanutta puoluetta, Tisza-puolue sai 53 %:lla yli 2/3 parlamentin 199 paikasta. Näin valtavalla enemmistöllä Magyarin puolue pystyy kääntämään koko Unkarin poliittisen suunnan aina perustuslain muuttamista myöten.

Kun EU nyt juhlii Tisza-puolueen voittoa, kannattaa huomioida, että maa on edelleen yhden puolueen hallitsema. Puolueen nimi vain vaihtui.

Miksi sitten Orban ja hänen Fidez puolueeensa hävisi?

Syitä on varmaan monia. 16-vuoden yhtäjaksoinen hallitustaival aiheutti varmaan jo kyllästymistä äänestäjissä. Myös uskottavia väitteitä korruptiosta on esitetty. Unkarin talous on myös kärsinyt niin EU:n finanssikiristyksestä, kuin myös Ukrainan öljykiristyksestä. Toisin kuin länsimedia on esittänyt, ei Orban ollut ulkopolitiikassa mitenkään erityisesti Venäjä-mielinen (mitä sillä sitten tarkoitetaankaan), vaan hän oli Trumpin vankka tukija. Yllättävää kyllä, Trump ei kuitenkaan palkinnut tätä ystävyyttä. Toki Trump antoi Unkarille luvan vielä tehdä öljyntoimitussopimus Venäjän kanssa ja vaalien loppusuoralla hän lähetti varapresidentti Vancen tukemaan Orbania. Monien arvioiden mukaan Orbanin tappion yksi syy saattoi olla unkarilaisten kokema vastenmielisyys Trumpia ja hänen politiikkaansa kohtaan. Ja näin ollen Vancen vierailu saattoi olla enemmän haitallinen kuin hyödyksi Orbanin vaalikampanjalle.

Miksi sitten Magyar voitti vaalit ja mitä hänestä tiedetään?

Magyar oli pari vuotta sitten vielä Orbanin luottomiehiä ja Fidez-puolueen nouseva tähti. Magyarin vaimo oli myös Orbanin puolueessa kärkinimiä ja hän toimi myös oikeusministerinä. Orbanin ja Magyarin välit kuitenkin katkesivat ja Magyar kaivoi ”naftaliinista” Tisza-puolueen ja alkoi kampanjoida Orbania vastaan.

Mikä tuo Tisza-puolue oikein on?

Veli-Pekka Leppänen Kansan Uutisista kuvailee sitä ”sateenvarjomaiseksi vaalipuolueeksi”. Mikäli tuo arvio pitää paikkansa, niin puolue on varsin löyhä liittouma, joka saattaa jopa hajota, jos Magyar ei onnistu saamaan EU:lta Unkarille kuuluvia jäädytettyjä varoja.

Mitä EU nyt vaatii uudelta hallinnolta?

EU kuitenkin asetti 27 ehtoa Magyarin tulevalle hallinnolle, niistä keskeisiä ehdottomasti tärkeimpänä Venäjän vastaisen toiminnan tukeminen ja pienemmässä määrin maahanmuuton vapauttaminen.

Magyar on suostunut siihen, että Unkari ei estä EU:n 90 miljardin euron ”lainaa” Ukrainalle, mutta Unkari ei itse suostu siihen osallistumaan. Magyar on myös ilmoittanut, että se jatkaa öljyn ja kaasun ostamista Venäjältä. Magyarin hallinto ei myöskään lupaa tukea Ukrainaa aseellisesti. Magyar on myös ehdottomasti kieltäytynyt sallimasta EU:n vaatimaa maahanmuuttoa. Tässä asiassa Magyar on jopa tiukempi, kuin Orban oli. Magyarin hallinto suostuu noista EU:n asettamista ehdoista vain neljään (!), eli

1. Korruption vastainen toiminta
2. Oikeuslaitoksen riippumattomuuden parantaminen
3. Lehdistövapauden palauttaminen (valtiontuet lopetetaan)
4. Akateemisen ympäristön vapauden palauttaminen

Unkari tienhaarassa

The Duran-kanavan Christoforou ja Mercouris pitävät lähes varmana, että Magyar tulee alistumaan EU:n määräysvaltaan. Se tietysti johtaa siihen, että Unkarin kansa saa huomata tuleensa petetyksi; tämä ei välttämättä johda siihen, että seuraavissa vaaleissa he voisivat muuttaa politiikan suuntaa. He myös arvelevat, että EU varmistaa nyt, että Orban (tai kukaan muukaan suvereenia Unkaria kannattava) tule koskaan valituksi uudelleen Unkarin johtoon. Kannattaa muistaa, että EU:n johdolla on ”työkaluja”, joilla kansan tahto voidaan kumota: ”malli Romania”: Eli mikäli suvereenia Unkaria kannattava ehdokas nousisi, niin Romanian tapaan vaalien tulos voidaan kumota, voittanut ehdokas pidättää ja sitten pidetään uudet vaalit.

Brovkin sen sijaan pitää mahdollisena, että Magyar taipuu EU:n tahtoon vain siinä, että Unkari ei vastusta tuo 90 miljardin ”lainaa” Ukrainalle, mutta Unkari ei siihen itse osallistu. Brovkin muistuttaa, että Unkarissa yleinen mielipide on voimakkaasti Ukraina-vastainen. Syynä on unkarilaisen vähemmistö sorto Ukrainassa.

Tiivistelmä:

Näkisin, että Unkarin uudella johdon politiikkaa määrittelevät seuraavat realiteetit:

1. On täysin välttämätöntä pitää suhteet Venäjään edes asiallisessa kunnossa, koska maa on täysin riippuvainen Venäjältä tulevasta energiasta.
2. Unkarin on nyt erittäin pian saatava Ukrainan läpi kulkeva Drushba-öljyputki jälleen käyttöön. Ukrainahan on ilmeisesti EU:n määräyksestä kieltäytynyt avaamasta sitä.
3. Unkarin on saatava EU:lta sille kuuluvat jäädytetyt varat, ainakin 20 (mahdollisesti jopa yli 30) miljardia euroa.
4. Unkari tulee myöntymään siihen, että maa ei vastusta EU:n 90 miljardin euron ”lainaa” Ukrainalle, mutta Unkari ei itse siihen osallistu. Todettakoon, että myös Orban olisi suostunut tähän, mikäli Drushba-öljyputki olisi saatu auki.
5. Unkari ei tule tukemaan EU:n proxysotaa Ukrainassa, koska unkarilaiset ovat voimakkaasti Ukrainaa vastaan, sen harjoittaman unkarilaisvähemmistön kaltoin kohtelun vuoksi.
6. Unkari tulee mahdollisesti vastustamaan Ukrainan nopeutettua liittymistä EU:hun. Tässä kysymyksessä Magyar saattaa taipua EU:n vaatimuksiin?
7. Maahanmuuttoa ei Magyarin hallinto todennäköisesti tule ainakaan lieventämään, koska Tisza-puolue on tässä asiassa vieläkin jyrkemmällä kannalla, kuin Fidesz.

On vaikea ennustaa, että miten tilanne Unkarin osalta kehittyy. Mikäli EU pitää kiinni 27-kohdaan vaatimuslistastaan ja Unkarin uusi johto myöntyy vain 4-kohtaan, niin se on pattitilanne. Tässä kohtaa EU tuskin vielä ajaa tilannetta umpikujaan, vaan alkanee pitkä neuvottelujakso. EU:lle on nyt tärkeintä saada tuo 90 miljardia euroa Kiovan hallinnolle, joten se asia etenee. Magyarille taas on ensiarvoisen tärkeätä saada energia taas virtaamaan Venäjältä ja todennäköisesti se onnistuu: EU näyttänee vihreää valoa Kiovan johdolle ja Drushba-öljyputki alkaa taas toimia. Mutta sitten alkaa vääntö Unkarille kuuluvien varojen vapauttamisesta. Ja se on Magyarin uuden hallinnon kohtalonkysymys, mikäli EU ei varoja vapauta, niin Magyarin on tehtävä valinta, ja tässä kohden arviot eroavat: mikäli Magyar alistuu siihen, hän osoittaa olevansa EU:n vasalli. Mikäli Magyar taas ei alistu, hänestä tulee ”Orban v. 2.0”. Aika näyttää, ja itse asiassa varsin pian, mitä tapahtuu…

Liitteet:

1. Kimmo Kautio: ” Arvioiden mukaan Unkarin uusi hallinto on sitoutunut täyttämään EU:n 27 vaatimuksesta vain neljä keskeisintä, jotka liittyvät oikeuslaitoksen riippumattomuuteen ja korruptiontorjuntaan varojen vapauttamiseksi. Tämä viittaa siihen, että maan linjaus muilla politiikka-alueilla, kuten siirtolaisuudessa ja perhetuissa, säilyy ennallaan.

Vaikka Magyar on rauhoitellut kansallismielistä kenttää lupaamalla jatkuvuutta perhetukiin, raja-aitaan ja tiukkaan Ukraina-linjaan – täyttäen vain murto-osan EU:n asettamista oikeusvaltiovaatimuksista – hänen ääneensä lausumansa tavoite euron käyttöönotosta luo tälle linjalle valtavan jännitteen.

Euron käyttöönotto ei ole pelkkä tekninen valuutanvaihto, vaan se vaatii Unkarilta sellaista taloudellista avoimuutta ja budjettikuria, joka on suorassa ristiriidassa Viktor Orbánin perintönä jätetyn talousmallin kanssa. Jos Magyar todella aikoo viedä Unkarin euroon, hänen on lopulta valittava: joko hän murtuu Brysselin vaatimusten edessä ja integroi maan syvälle liittovaltiokehitykseen, tai sitten lupaus eurosta jää vain poliittiseksi silmänkääntötempuksi, jolla yritetään palauttaa markkinoiden luottamus ilman todellista vallan luovuttamista.”

• Vaalitulokset 2022 ja 2026:

Tisza                       0                                          141   53,07 %

Fidesz-KDNP         135                                      52     38,43 %

Mi Hazank Mozgalom 6                                    6         5,83 %    

• ” Tisza-puolueen nousu oli pahasti syönyt useimpien entisten oppositiopuolueiden ennestäänkin heikkoa kannatusta, ja monet niistä arvioivat mahdollisuutensa liian heikoiksi ja jättivät ehdokkaat kokonaan asettamatta, ettei Tiszan vaalivoitto ja Orbánin järjestelmän kaatuminen vaarantuisi. Vaalien ulkopuolelle jättäytyi ainakin seitsemän pienpuoluetta: liberaali Momentum, vihreät LMP ja Vuoropuhelu, sosialistipuolue MSZP, Jobbik-puolueen entisen johtajan Gábor Vonan perustama Második Reformkor (’Toinen reformikausi’), yrittäjä György Gattyánin perustama Megoldás Mozgalom (’Ratkaisu-liike’) sekä Momentumin entisen mepin Katalin Csehin tunnetuksi tekemä uusi Humanisták (’Humanistit’).”
  
• Unkarin parlamentti valitaan yksivaiheisella vaalilla, jossa 106 vaalipiirikohtaista paikkaa jaetaan kunkin vaalipiirin voittajalle, loput 93 edustajanpaikkaa valtakunnallisen listan ehdokkaille suhteellisen vaalitavan mukaan. Kukin äänestäjä antaa siis kaksi ääntä. Järjestelmää on arvosteltu vääristäväksi ja voittajapuoluetta suosivaksi, ja siinä on nähty mahdollisuuksia virheisiin ja jopa vaalipetoksiin
  
• Yanis Varoufakis: Sekä Orban että Magyar jakavat hänen mielestään hyvin pitkälti saman ideologian ja myös kriittisen suhtautumisen Brysselin byrokraatteihin. Molempien mielestä Unkarin tulee lypsää EU:lta niin paljon kuin mahdollista… EU:n illuusio Unkarin vaalituloksesta.