Moskovassa juhlittiin 100-vuotiasta ystävyyspolitiikkaa 

Moskovassa juhlittiin 100-vuotiasta ystävyyspolitiikkaa 

Moscow Cityn pilvenpiirtäjien juurella sijaitsevaan Rossija Expo -messukeskukseen kokoontui Venäjän politiikan eturivin väkeä. Tässä ystävyysmessujen osanottajille puhumassa ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova.

Teksti ja kuvat: Johan Bäckman

Marraskuun lopussa Moskovassa juhlittiin 100-vuotiasta ystävyyspolitiikkaa ja kulttuuriyhteistyötä erityisillä ystävyysmessuilla. Itse asiassa Neuvostoliitto ja nykyisin Venäjä ovat maailman ainoita valtioita, joilla oli ja on oma erillinen ystävyys- ja kulttuuripolitiikka ja siihen liittyvät virastot. Suomessakin muistetaan YYA-aika ja maailmankuulu Suomen ja Neuvostoliiton ystävyys, johon kuului paljon kulttuuriohjelmaa. 

Venäjän ystävyyspolitiikan historia on värikäs: vuonna 1925 perustettiin Yleisliittolainen ulkomaisten kulttuurisuhteiden neuvosto VOKS. Vuonna 1930 VOKS järjesti tapahtumia jo 6 500 ulkomaiselle taiteilijalle yli 60 maailman maasta. Vuonna 1941 maailmansodan jo jyristessä Neuvostoliitto sai paljon uusia ystäviä, kun Libanon, Syyria, Uusi Seelanti, Australia, Chile ja Intia perustivat omat Neuvostoliitto-ystävyysseuransa. Ystävyyskaupunkitoiminta käynnistyi 1944. VOKS sai jatkajan 1957, kun perustettiin Neuvostoliiton ystävyysseurojen liitto SSOD. Ystävyystoiminta aktivoitui 1970- ja 1980-luvuilla, kun Eurooppaan, Aasiaan ja Afrikkaan perustettiin kymmeniä ystävyysseuroja. 

Neuvostoliiton hajottua SSOD muutettiin Venäjän kansainväliseksi yhteistyöjärjestöksi, joka sai pian nimekseen Roszarubezhcentr. Vuonna 2008 presidentti Vladimir Putinin ukaasilla perustettiin monen nykyisin tuntema Venäjän ystävyys- ja yhteistyöjärjestö «Rossotrudnichestva», joka toimii myös Neuvostoliiton hajoamisen tuloksena maailmalle muuttaneiden venäläisten parissa. Tällä hetkellä Venäjän ulkopuolella asuvia venäläisiä on 10-20 miljoonaa. 

Rossotrudnichestva on virallisesti IVY-maiden, ulkomailla asuvien maanmiesten ja kansainvälisen humanitaarisen avun yhteistyöjärjestö. Sen päätehtävät ovat Venäjän tieteen, taiteen ja kulttuurin edistäminen, venäjän kielen aseman vahvistaminen, maanmiesten tukeminen, kansainväliset nuorisotapahtumat sekä historiallisen muiston vaaliminen mm. muistomerkeistä huolehtimalla. 

Menossa Bolshoi-teatterin vastaanotolle, Johan Bäckmanin seurassa Keski-Afrikan journalistiliiton presidentti Lydie Seregaza.

Moscow Cityn pilvenpiirtäjien juurella sijaitsevaan Rossija Expo -messukeskukseen kokoontui kahdeksi päiväksi yli 2 000 vierasta yli sadasta maailman maasta juhlistamaan ystävyyspolitiikan satavuotista historiaa. Paikalla oli Venäjän politiikan eturivin väkeä, kuten Rossotrudnichestvan pääjohtaja Jevgeni Primakov, senaattori Konstantin Kosachev, ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova sekä muita. Keskeisenä toimijana oli valtakunnallinen Znanije-säätiö, joka järjestää valistustoimintaa Venäjällä ja muualla. 

Afrikka oli messuilla hyvin esillä. Tilaisuudessa esiintynyt kirjailija Zahar Prilepin mainitsi, että tulevaisuuden moninapainen maailma merkitsee nimenomaan kolonialististen rakenteiden purkamista. Eurooppalainen ajattelu perustuu paljolti vielä kolonialismiin. Kuuluisa saksalainen politologi Aleksander Rahr sanoi, että nyt on aika puhua amerikkalaisten kanssa. Hänen mukaansa USA:ssa ei ole samanlaista russofobiaa kuin Euroopassa nyt. 

Suuria poliittisia avauksia tai statementtejä tilaisuuteen ei sisältynyt, onhan kyse kuitenkin epäpoliittisesta kulttuuritoiminnasta. Juhlallisuudet huipentuivat konserttiin ja diplomaattivastaanottoon Bolshoi-teatterin maanalaisissa tiloissa.