Sähkön hinta, mikä ratkaisee?

Pörssisähkön hinta on noussut rajusti ja nousu jatkuu. Tilanne oli näkyvissä jo selkeästi vuonna 2020. Sitä on perusteltu esimerkiksi sääolosuhteiden rajulla erolla ja vesivarantojen vähyydellä. Nämä kuuluvat kuitenkin normaaliin vuosittaiseen vaihteluun. Suurin tekijä on suunnittelematon yritys siirtyä pois fossiilisesta energiasta.

Budjetin tiedotustilaisuudessa Sanna väittää Venäjän käyttävän energiaa aseena, vaikka EU ja Suomi itse ilmoittavat tavoitteensa päästä irti Venäläisestä energiasta. Talousarviossa yritetään kompensoida kuluttajille sähkön hinnan noususta aiheutuvia menetyksiä yhteensä miljardilla. Se on osa sitä hintaa, joka maksetaan nykyisestä uusliberalistisesta sotapolitiikasta, josta suurkapitalistit käärivät voittoja. Kansan äänen järjestöt ovat esittäneet yhteiskuntaohjelmassaan vaihtoehdon. Irrottaudutaan Natosta ja palataan puolueettomuuteen. Rakennetaan yksi yhteiskunnan omistama yhtiö, joka hoitaa sähkön tuotannon, siirron ja myynnin, sekä tasaa tariffit kaikille kuluttajille yhdenmukaisiksi.

Tämän verukkeella on toteutettu EU:n politiikkaa, tuettu USA:n kauppasotaa ja yksinapaisen maailman rakentamista. On tehty ja tuettu USA:n tekemiä pakotteita Venäjää ja muita maita vastaan. Ukrainassa tehtiin vallankaappaus vuonna 2014 ja siitä alkanutta sotaa on käytetty perusteena Venäjän eristämiseksi.
Todellinen syy on kuitenkin Venäjän hajottaminen, jotta läntiset markkinavoimat pääsevät käsiksi Venäjän luonnonvaroihin. EU:n poliittiset päätökset olla käyttämättä venäläistä fossiilista energiaa poliittisista syistä ja USA:n politiikan totteleminen on ajanut sen tilanteeseen, jossa sähköä joudutaan säännöstelemään. Ihmiset tulevat palelemaan ja teollisuustuotantoa joudutaan ajamaan alas. Vähempi­päästöistä energian tuotantoa ei olla kyetty rakentamaan tarvetta vastaavasti. Vasta vetytalouteen siir­tyminen auttaa ”puhtaampaan” ener­gian tuotantoon pääsemiseen, mutta siihen kuluu vielä 30–50 vuotta.

Suomen tilanne
Sähkön hintaan vaikuttavat sähkön tuotannon sekä kysynnän määrä eli markkinat ja tuotantotavat. Samoin vaikuttavat päästökauppa, veden, tuulen ja aurinkoenergian saatavuus sekä ydinvoiman, turpeen, hakkeen, teollisuuden yhteistuotannon, fossiilisten polttoaineiden kuten öljyn-, kaasun-, kivihiilen- ym. käyttö.

Suomessa on normaalitilanteessakin puutetta sähkön tuotannosta noin 3000–4000 MW/h. Normaali kulutustaso on noin 9000 MW/h ja se vaihtelee huomattavasti. Suomen tuotanto on noin 6000-7000MW/h. Ensi talven huippukulutus voi nousta lähelle 15000MW/h. Sitä ei korvaa Ruotsin tuonti noin 3500 MW/h, eikä Viron viennin lopettaminen. Nyt Eest-Link 1 ja 2 vienti on puolitettu. Norja on lisäksi uhannut supistaa sähkön vientiä, mikä tulee Suomeen Ruotsin kautta. Olkiluodon uuden yksikön saaminen käyttöön ja verkkoon auttaa, mutta ei ratkaise sähköenergian vajausta. Erityisesti säätövoimasta, joka tasaa lyhytaikaisen sähkön tarpeen vaihtelua, on puutetta.

Venäjältä lopetettu sähkön tuon­ti, joka vastasi yhden ydinvoi­malan tuotantoa ei ole pystytty kor­vaamaan. Myös maakaasun tuonti lopetettiin poliittisista syistä. Sitä käytetään teollisuuden prosessien lisäksi lämpö- ja sähkövoimaloiden polttoaineena. Myös hakevoimalat tarvitsevat lisäenergiaksi kaa­sua tai öljyä. Eivät edes EU:n pakotteet koske sähköä ja kaasua. Maksamalla euroilla venäläiselle pankille, joka muuttaa eurot rupliksi, kuten Saksa ym. tekevät, olisi tuon­ti voinut jatkua.

Hintaan vaikuttavat
Sähkön hintaan vaikuttavat eniten markkinat eli sähkön tuotannon sekä kysynnän määrä. Päästökaupalla on vaikutus tuotantohintaan. Yhtiöt, jotka tuottavat sähköä, ovat hyötyneet korkeista hinnoista. Suomi ei voi itsenäisesti määrätä sähkön hintaa. Hinnan määrää kaupallinen sähköpörssi Nord Pool, jonka omistavat sijoittajien Euronext (66%) sekä loput pohjoismaiden ja Baltian verkkoyhtiöt.

Nord Pool määrää seuraavan päivän hinnan, joka tunnilta tarjonnan ja kysynnän perusteella ja julkaisee sen klo 13.45. Hinnaksi muodostuu hinta, missä osto- ja myynti tarjoukset kohtaavat niin, että kalleimmasta muodostuu kaikille hinta. Pohjoismaissa hinnat nousevat, koska on edullista myydä sähköä Eurooppaan.

Kalevi Wahrman
Hamari