Talouspakotteiden ja Nato-jäsenyyden taloudelliset haitat

Keväällä 2014 länsi vastasi Krimin tapahtumiin talouspakotteilla ja lisäsi niitä Donbassin tapahtumien jälkeen. Venäjä vastasi vastatoimilla, joka Suomen osalta koski ennen kaikkea maataloutta. Tuon vaiheen jälkeen Suomen vienti Venäjälle laski voimakkaasti. Venäjän vastatoimien vuoksi osana sitä laski Suomen elintarvikevienti. Suuri osa viennin laskusta johtui ruplan heikentymisestä, koska se vähensi viennistä saatavia euromääräisiä tuloja. Ruplan devalvaatio alensi öljyn ja muun tuonnin hintoja verrattuna vahvempaan ruplaan ja tämä toi myös hyötyä Suomeen.

Inflaatio jyllää
24.2.2022 jälkeen lisättyjen pakotteiden ja vastatoimien vuoksi öljyn ja muun energian ja raaka-aineiden hinta on noussut saatavuuden vähenemisen takia Euroopassa. Tämä ja muut saatavuuden pullonkaulat kiihdyttivät inflaation heinäkuussa 2022 8 %:iin. Hintojen nousu leikkaa reaaliansioita ja muuta ostovoimaa sekä sitä kautta kotimaista kysyntää. Tämä vie taloutta kohden taantumaa vuoden parin sisällä, ellei muutosta tapahdu.

Inflaation nousun takia keskuspankit nostavat korkoja luoton kysynnän vähentämiseksi. Tämä lisää asuntovelkaisten sekä muiden lainaa ottaneiden korkomenoja ja syö ostovoimaa. Se aiheuttaa erilaisia maksuvaikeuksia ja lisää ulosottoja sekä omaisuuden pakkohuutokauppoja. Aiheut­taessaan vaikeuksia yrityksille menetetään työpaikkoja ja aiheutuu konkursseja. Myös pienituloisille hintojen nousu aiheut­taa taloudellisia vaikeuksia ja ulosottojen lisääntymistä.

Polttoaineiden hinnat rasittavat elinkeinoelämää
Osalle maatiloja lannoitteiden ja muiden kustannusten nousu aiheut­taa vaikeuksia. Harvaan asutuilla ja pitkien matkojen alueil­la polttoaineiden hintojen nousu tekee loven asukkaiden toimeentuloon. Erityisesti Kaakkois-Suomessa ja Venäjän rajan Suomen puolella yritystoiminta rajan yli kärsii ja venäläismatkailun väheneminen aiheuttaa työpaikkojen menetyksiä ja heikentää aluetaloutta.

Fortumin Uniper oli tehnyt sopimukset myydä kaasua ja muuta energiaa tiettyyn hintaan. Kun kaasun ja öljyn saatavuus äkisti vaikeutui ja hinnat nousivat, se joutui ostamaan kalliilla ja myymään sopimusvelvoitteiden takia halvalla. Tästä aiheutuivat miljarditappiot, joiden takia Fortum on menettänyt suuret summat, ja pyrkii pitämään energian hintaa korkeana. Vastaavasta syystä kolme sähköyhtiötä on kaatunut tähän mennessä Suomessa. Ainakin yhden toimintaan on liittynyt ilmeisesti epämääräisyyttä. Lisäksi esimerkiksi Lumme Energia on kärsinyt samanlaiset tappiot sähkössä kuin Uniper kaasussa ym. Se ei kuitenkaan kaadu, koska sen omistaa pääosin kuntien omistama Suur-Savon Sähkö Oy ja sen kautta tappiot tulevat kuntalaisten maksettavaksi. Tämä on Uniper-tapaus pienoiskoossa.

Venäjää ei voi irrottaa maailman taloudesta
Finnair on menettänyt Venäjän kautta Aasiaan suuntautuvat lentoreittinsä. Venäjän rataverkoston kautta Kiinasta ja muulta Aasiasta Suomeen suuntautuva tavarankuljetus kärsii. Menettäjänä on mm. Helsingin Hietalahden telakka ja sen työpaikat, kun jäänmurtajia ei voida toimittaa Venäjälle.

Monet suomalaisyritykset ovat kärsineet menetyksiä toiminnoissaan Venäjällä. Yksi seuraus oli, kun Hanhikiven ydinvoimala pantiin jäihin ja siihen käytetyistä varoista huomattava osa menee hukkaan. Samalla tarkoitus, että se tuottaisi sähköä Tornion ja Raahen terästeollisuudelle ja muuhun kaatui. Toinen kysymys on, oliko hanke järkevä alun perinkään huomioon­ottaen sen sijaintiin ympäristön kannalta liittyvät ongelmat. Joka tapauk­sessa rahaa on palanut paljon hukkaan. Suuri kysymys on, että talousyhteyksien katkeaminen Venäjälle heikentää Suomen taloutta pysyvästi ja Suomi menettää sillan rakentajan roolissa taloudessa ja ympäristö- sekä monissa muissa asioissa. Yksi vakava esimerkki on, että arktinen yhteistyö kärsii. (KÄ3/22)

Varustelumenot ja liittovaltiokehitys
Puolustusmenoja on lisätty ja se vie budjettivaroja muusta tarpeellisesta. Natojäsenyyden perusteella puolustusmenojen pitäisi olla 2 % bruttokansantuotteesta, mikä vastaa noin viittä miljardia euroa vuodessa. Muutoin taso on ollut ilman Hornet 35-hankintoja noin 1,8 miljardia vähemmän. Tämän verran siirretään vuosittain Hornet 35-hankintojenkin jälkeen varoja muusta puolustusmenoihin ja osa summasta katetaan lisävelalla.

Hyödyksi Nato-jäsenyydestä on sanottu olevan, että Suomi saa sellaista vientiä Yhdysvaltoihin, jota ei muuten saisi, kuten sotilasteknologiaan kytkeytyvillä aloilla. Yhdysvaltain presidentti Eisenhower varoitti 1950-luvulla sotilaallisteollisen kompleksin kasvusta. Asevarustelun ja siihen kytkennässä olevan teollisuuden kasvu vie tähän suuntaan. Hyötyjiä kriisistä ovat öljyä ja kaasua tuottavat yhtiöt ja sotateollinen kompleksi.

Nyt Italian rahoituskriisillä on perusteltu uutta EU:n elvytyspakettia, mikä maksaisi taas lisää. Aiem­man elvytyspaketin varoja on osoitettu Puolalle, joka on käyttänyt paljon varoja asevientiin ja muuhun sotilaalliseen apuun Ukrainalle. Elvytyspaketti on vapauttanut Puolan käyttämään varoja tähän ja elvytysrahat ovat näin siirtyneet sotilaismenoiksi. Vastaavaa tapahtuu osalla muitakin EU:n elvytysrahaa saaneilla. Muutoinkin eri maat ovat lisänneet ja lisäävät varustelua ja se on pois muusta. EU:n budjetin rahoitusta valuu tällä tavoin aukon paikkaamiseen varustelukustannusten nousun vuoksi.

Menetykset tuntuvat kaikkialla
Menetyksiä pienituloisille, pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa, terveydenhuollon rahoituksessa ja muissa perustelluissa tarpeissa on osittain katettavissa nostamalla suurempien pääoma- ja ansiotulojen verotusta, karsimalla puolustusmenoja ja vähentämällä Suomen vuosittain miljardiin euroon nousevaa nettorahoitusta EU:lle (miljardi on summa, mikä Suomesta maksetaan EU:lle, kun siitä vähennetään Suomeen tuleva rahoitus).

Menetykset tuntuvat kaikkialla. Eläkeyhtiöiden eläkerahastojen arvosta hävisi vuoden 2022 alkupuoliskolla 16 miljardia euroa. Valtion korkomenot kasvavat koron nousun myötä. Ilmasto- ja vihreän siirtymän tavoitteet kärsivät takapakkia, kun varustelua lisätään.

Pekka Tiainen