Viro vei venäläisiltä äänioikeuden paikallisvaaleissa – Viro on Ukrainan tiellä venäläisten kohtelussa

Narvassa kansallisuuspolitiikan mestarin, Leninin patsas on siirretty syrjään ja se näkyy Viron katastrofaalisessa venäläisen vähemmistöjen kohtelussa.

Teksti ja kuvat: Leena Hietanen

Viron parlamentti hyväksyi pikamenettelyllä perustuslain muutoksen, joka vei maan venäjänkieliseltä oikeuden osallistua paikallisvaaleihin. Viron keskustapuolue menettää eniten äänestäjiä päätöksen seurauksena.

Viron seuraavissa paikallisvaaleissa lokakuussa maassa asuvat Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaiset eivät enää saa äänestää. Äänestysmahdollisuus suodaan vielä ei-kansalaisille, joita on maassa noin 60 000. Neljän vuoden päästä hekään eivät saa enää osallistua paikallisvaaleihin. 

Viron parlamentti päätti näin muuttaessaan perustuslakia pikamenettelyllä maaliskuun viimeisellä viikolla. Muutosehdotus meni läpi 101-paikkaisessa parlamentissa äänin 93-7.  Seitsemän keskustan kansanedustajaa äänesti vastaan ja yksi Konservatiivisen kansanpuolueen edustaja ei osallistunut äänestykseen. 

Nationalistit poiston takana

Yhteensä äänioikeuden menetys koskee 150-160 000 Viron syntyperäistä venäjänkielistä asukasta. He eivät ole saaneet äänestää parlamenttivaaleissa, mutta pysyvän oleskeluluvan perusteella he ovat saaneet äänestää paikallisvaaleissa. 

Lakiehdotuksen takana on Viron kansalliskiihkoinen Isänmaa-puolue, joka on kokenut maan venäläisvähemmistön riesana koko uuden itsenäisyyden ajan. Aluksi perustuslain muutoksella haluttiin poistaa  vain ”hyökkääjävaltioiden” eli virolaisen käsityksen mukaan Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisten äänioikeus. Lakiesitykseen liitettiin toisen ja kolmannen lukemisen välillä vielä harmaan passin omistajat eli ei-kansalaiset. Perusteluna esitettiin muun muassa se, että ei-kansalaiset muodostavat turvallisuusuhan tai positiivisessa mielessä heitä motivoitaisiin voimakkaammin hankkimaan Viron passi.   

Poliittinen taka-ajatus

Tallinnan kaupunginjohtaja ja sosialidemokraattisen puolueen varapuheenjohtaja Jevgeni Ossinovski arvosteli Viron television ERR:in (25.03.2025) haastattelussa, että hätiköity perustuslain muutos puoli vuotta ennen paikallisvaaleja vaikuttaa vaaleihin vaikuttamiselta. Venäjänkieliset ovat olleet Virossa keskustapuolueen äänestäjiä. Keskusta on  saanut eniten ääniä Tallinnassa ja Narvassa. Nyt on selvää, että Tallinnassa keskustan johtoasema on vaarassa. 

”Vaikeassa geopoliittisessa tilanteessa ei pitäisi vaarantaa kansakunnan yhtenäisyyttä. Puoli vuotta ennen vaaleja tällaisella muutoksella halutaan vain vahvistaa omaa asemaa Tallinnassa ja viedä keskustapuolueelta sen valta-asema”, Ossinovski sanoi. 

”Tämä heikentää yhteiskuntaa ja tuo enemmän turvallisuusuhkia kuin vähentää niitä”, hän jatkoi. 

Narvassa edellisissä paikallisvaaleissa äänestämässä kävi 7000 Venäjän passilla olevaa asukasta. Äänioikeutta käytti tuolloin 46 prosenttia Narvan asukkaista. Jos äänestysvilkkaus on samansuuruinen nyt lokakuussa, Narvassa uusi kaupunginvaltuusto syntyy 25 prosentilla Narvan äänioikeutetuista.

Ukraina innostaa

Virossa on tänä keväänä etsitty keinoja vaikeuttaa Moskovan patriarkaatille kuuluvan ortodoksikirkon toimintaa. Virossa haluttaisiin pakottaa seurakuntalaisia ”ukrainalaiseen” ratkaisuun eli perustamaan oma kirkko, joka on riippumaton Moskovasta. Samalla Kuremäen luostaria uhkaa sulkeminen. Sen nunnat ovat olleet vainon kohteina. 

Virolaiset ovat jo aiemmin lisänneet venäläisiin kohdistuvia sortotoimenpiteitä. Venäjän ja Valko-Venäjän passin omaavilta henkilöiltä kerättiin pois metsästysaseet. 

Lakimuutoksen käsittelyssä parlamentissa kansanedustajat kritisoivat Viron integraatiopolitiikkaa. Sosialidemokraatti Tanel Kiik muistutti, että ei-kansalaisuuden piti olla Virossa väliaikainen ratkaisu 1990-luvun alussa.

”Kukaan tuskin kuvitteli, että vielä 30 vuotta myöhemmin meillä on ei-kansalaisia”, hän sanoi.

 Viron vanha mätäpaise

Viron venäläisvähemmistön kansalaisuusongelmat juontavat nationalistien nousuun 1990-luvun alussa. Viron itsenäistyessä Neuvostoliitosta Viron venäläiset todistivat Virolle lojaalisuutensa äänestämällä 1991 itsenäistymisen puolesta. Heidät kuitenkin petettiin. Virossa valtaan noussut kansalliskiihkoinen Isänmaa-puolue pääministerinä Mart Laar ja presidenttinä Lennart Meri teki vuonna 1992 päätöksen, jolla kaikilta maan 500 000 venäläiseltä vietiin mahdollisuus Viron kansalaisuuteen. Heistä tehtiin ulkomaalaisia. Perusteena oli Isänmaa-puolueen historian tulkinta, että Neuvostoliitto oli Viron ”miehittäjä” ja maan venäläiset ”miehittäjiä”. Heille  ryhdyttiin jakamaan muukalaispasseja.  

He saattoivat tavoitella Viron kansalaisuutta suorittamalla kieli- ja kansalaisuuskokeen. Virossa oli noin 100 000 kaksikielistä venäläistä, jotka saivat heti Viron kansalaisuuden. 

Kansalaisuuskokeessa venäläisten tuli tunnustaa olevansa ”miehittäjiä”. Oli selvää, että venäläiset kieltäytyivät nöyryyttävistä kokeista. 

Viron EU-jäsenyys olisi tyssännyt, jos Viro ei olisi myöntänyt venäläisille pysyvää oleskelulupaa. EU halusi varmistaa, että ei-kansalaiset voidaan palauttaa Viroon, jos ongelmia syntyy. Viro antoi pysyvän oleskeluluvan venäläisille vasta vuonna 2006. Viro pyrki kaikilla tavoilla hidastamaan venäläisten integraatiota virolaiseen yhteiskuntaan. 

Kolmenkymmenen vuoden aikana on käynyt niin, että venäläiset ovat ottaneet Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan kansalaisuuksia sekä vähemmässä määrin Viron kansalaisuuden. Monet haluavat Venäjän passin, koska sen avulla pääsee Venäjälle ilman viisumia. Viron kansalaisuus ei ole kovin houkutteleva, koska venäläiset saavat töitä Virossa vasta virolaisten jälkeen kielitaidosta ja passista huolimatta.  

 Nyt uuden lain myötä EU-maiden kansalaiset, joilla on oleskelulupa Virossa, saavat äänestää paikallisvaaleissa, mutta maan pysyvistä asukkaista 140 000 asukkaalta äänestysoikeus on evätty. Ainoa ratkaisu Viron venäläisten kansalaisuusongelmaan on antaa retroaktiivisesti eli takautuvasti kaikille venäläisille automaattisesti Viron kansalaisuus.