Venezuela vaalien jälkeen

Venezuela vaalien jälkeen

Vaalivoittaja Nicolás Maduro

Matti Laitinen, Hands Off Venezuela Finland 31.7.2024

Venezuelan istuva presidentti Nicolás Maduro (PSUV) voitti selkeästi maan presidentinvaalit 28.7.2024. Hän sai vaaleissa 51,2 % annetuista äänistä. Venezuelan kansallisen vaalilautakunnan (CNE) johtajan Elvis Amoroson mukaan opposition pääehdokas Edmundo Gonzalez Urrutia (PUD) sai 44,2 % äänistä. Loput 4,6 % annetuista äänistä hajosivat muille opposition ehdokkaille. Äänioikeutetuista 59 % äänesti vaaleissa.
Vaaleihin osallistui 910 kansainvälistä tarkkailijaa 95 eri maasta. Sunnuntaiyönä pidetyssä lehdistötilaisuudessa CNE:n johtaja Amoroso totesi: ”Pyydämme kaikkia noudattamaan perustuslakia ja lakeja sekä kunnioittamaan kansan tahtoa. Kansalliset lakimiesten kilta totesi 29.7.2024 Venezuelan vaaliprosessin olleen rehellisen ja  avoimen. Kilta tuomitsi Yhdysvaltojen roolin tämän demokraattisen prosessin heikentämisessä.

Yhdysvallat ja Euroopan unioni tukivat aktiivisesti kovan linjan oikeistolaisen Edmund Gonzalezin valintaa maan uudeksi presidentiksi. Amerikan valtioiden järjestö (OAS) nyrpistelee myös Venezuelan epämieluisalle vaalitulokselle. Venezuelan ulkoministeriö ilmoitti 29.7.2024 vetävänsä diplomaattisen henkilöstönsä Argentiinasta, Chilestä, Costa Ricasta, Panamasta, Perusta ja Dominikaanisesta tasavallasta, koska nämä ovat lausunnoillaan ja toimillaan sekaantuneet Venezuelan sisäisiin asioihin.

Maan oppositio oli perinteiseen tapaansa tyytymätön vaalitulokseen. Kovan linjan oppositio kutsui väkensä välittömästi mellakoimaan väkivaltaisesti Caracasiin. Yhdysvallat, Euroopan unioni, Yhdysvaltojen tukema Venezuelan oppositio ovat syyttäneet v. 1999-2024 kaikkia Venezuelan vaaleja (yhteensä 26) vilpillisiksi ja epädemokraattisiksi. El Pais-lehden 31.3.2024 haastattelussa oppositiota edustava Centrados-puolueen presidenttiehdokas Enrique Marquez väitti chavistojen menettäneen tukensa. Heillä olisi ollut hänen arvionsa mukaan enää 9-10 % kannatus takanaan. Edmundo Gonzalez Urrutia julistautui jo ennen ääntenlaskentaa kohdennettujen mielipidetiedustelujen perusteella vaalien ylivoimaiseksi voittajaksi. Toisin kuitenkin kävi.

Suomessa, jossa luotetaan tunnetusti suppeisiin kyselytutkimuksiin/mielipidemittauksiin enemmän kuin kansanäänestyksiin, pidetään Venezuelan bolivaarisen tasavallan presidentinvaalin tulosta, vähintäänkin epäilyttävänä, koska tulos ei korreloi ovensuukyselyjä. Mitä kansainvälinen media mahtaisi tuumata, jos Venezuelassakin päätettäisiin maan tärkeimmistä asioista kyselytutkimuksen perusteella kuten Suomessa on tapana tehdä nykyisin? Syntyisikö siitä iso haloo? Suomessa presidentti Niinistö lupasi järjestää kansanäänestyksen sotilasliitto Natoon liittymisestä. Mutta kuinkas kävikään, kun Natoon liittymisen perusteeksi riitti väitetty Venäjän uhka ja siihen hyvin lutviutuva yksi suppea kohdennettu kyselytutkimus.

Nicolás Maduro voitti Venezuelan presidentinvaalit Yhdysvaltojen taloussaarrosta, sen sanelemista pakotteista, parjauskampanjista ja maan oppositiolle suomasta tuesta huolimatta. Puutteistaan, omalla kaudella tekemistään virheistä ja bolivaarisen vallankumousliikkeen sisäisistä ristiriidoista huolimatta presidentti Maduro ja hänen johtamansa sosialistihallitus saivat vaaleissa kansakunnan enemmistön luottamuksen ja tuen taakseen. Saavutus on hyvä vaikeissa olosuhteissa. Saavutettua tulosta on kunnioitettava. Bolivia, Honduras, Kiina, Kuuba ja Venäjä onnittelivat presidentti Maduroa saavutetusta vaalivoitosta.

Niin sanottu oppositio on perinteisesti turvautunut mellakointiin ja väkivaltaan, koska vaaleissa sen suosio ei riitä valtaannousuun. USA ja EU tukevat varauksettomasti oppositiota, sen epädemokraattisista menetelmistä huolimatta.

Sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestys edellyttää valtioiden alistumista Yhdysvaltain tahtoon, edellyttää sen tukikohtia ja ydinaseita ympäri maapalloa. Sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestys määrittää, kuinka valta, luonnonvarat, maa-alueet, hyvinvointi, rikkaudet ja markkinat maailmassa jaetaan, koska se on sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestys. Venezuelan bolivaarinen vallankumous ei halua alistua USA:n ja sen liittolaisten sanelemiin sääntöihin perustuvaan kansainväliseen järjestykseen. Tämä lännen määrittämä kansainvälinen järjestys on Venezuelan perustuslain vastainen. Venezuela on täysivaltainen itsenäinen valtio, jolla on oma valuutta, oma sisä-, talous-, turvallisuus- ja ulkopolitiikka.  

Venezuelan perustuslain painopisteinä ovat Venezuelan kansan oikeuksien ja hyvinvoinnin puolustaminen sekä kansallisen itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuden vaaliminen. Se tunnustaa myös maan alkuperäisväestön yhteisomistuksen omaan maahansa. Valtio on varannut omalle kontolleen öljynjalostusteollisuuden ja muut luonnonvaroihin liittyvät operaatiot, tavarat ja palvelut. Valtio suojelee ja tukee pientä ja keskisuurta teollisuutta, osuuskuntia, säästökassoja, perhe- ja pienyrityksiä sekä kaikkea yhteisöjen kollektiivisessa omistuksessa olevaa työ- ja säästämistoimintaa voimistaakseen maan taloudellista kehitystä.

PS. Venezuelan oikeusministeri Tarek Saab ilmoitti 29.7.2024 hänen toimistonsa aloittaneen tutkinnan ääntenlaskentajärjestelmän toimintaa hidastaneesta cyber-hyökkäyksestä.