Bolivaarisen Venezuelan presidentinvaalit

Kuvassa presidentti Nicolas Maduron vaalikampanjointia.

Matti Laitinen (toimitus ja suomennos)

Heinäkuun 28. päivänä Venezuelassa pidetään presidentinvaalit. Presidentti Nicolas Maduro on chavista-liikkeen ja hallituspuolue Venezuelan yhdistyneen sosialistisen puolueen (PSUV) ehdokkaana vaaleissa. Opposition eri virtauksia vaaleissa edustaa lähes 10 ehdokasta. Oppositio on hajanainen. He vastustavat jopa toisiaan. Yhdysvallat ja EU tukevat vaaleissa äärioikeiston ehdokasta Edmundo Gonzalez Urrutia. Presidentinvaalit ovat merkitykseltään tärkeät presidenttivaltaisessa Venezuelassa. Presidentti nimittää ja johtaa maan hallitusta. Hän on myös armeijan ylipäällikkö. Samaa käytäntöä noudatetaan useassa Amerikoiden maissa. PSUV:lla ja sen liittolaispuolueilla on enemmistö maan parlamentissa ja aluehallinnossa.

Perustuslaki on Venezuelan korkein laki ja oikeusjärjestyksen perusta

Nykyisessä Venezuelan v. 1999 perustuslaissa on yhteensä 350 artiklaa. Laki on luonteeltaan edistyksellinen ja yleisdemokraattinen. Sen painopisteinä ovat Venezuelan kansan oikeuksien ja hyvinvoinnin puolustaminen sekä kansallisen itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuden vaaliminen. Se tunnustaa myös maan alkuperäisväestön yhteisomistuksen omaan maahansa. Valtio on varannut omalle kontolleen öljynjalostusteollisuuden ja muut luonnonvaroihin liittyvät operaatiot, tavarat ja palvelut. Valtio suojelee ja tukee pientä ja keskisuurta teollisuutta, osuuskuntia, säästökassoja, perhe- ja pienyrityksiä sekä kaikkea yhteisöjen kollektiivisessa omistuksessa olevaa työ- ja säästämistoimintaa voimistaakseen maan taloudellista kehitystä. Perustuslaki on korkein laki ja oikeusjärjestyksen perusta. Kaikki julkista valtaa harjoittavat henkilöt ja elimet ovat perustuslain alaisia. (ML)

Vaalikampanja on meneillään

Vaalikampanjassaan presidentti Maduro on todennut, että Yhdysvaltojen talouspakotteista huolimatta CLAP-komiteat kykenevät  tarjoamaan ruokaa jo 7,6 miljoonalle perheelle. Ravinnonsta 97 % on tuotettu Venezuelassa. Kalojen tuotanto on kasvanut 67 %. Öljyntuotannon arvellaan saavuttavan tason 1,2 miljoonaa barrelia/päivä v. 2024 loppuun mennessä.

Vuonna 2016 perustetut CLAP-komiteat ovat paikallisia jakelu- ja tuotantokomiteoita, jotka toimittavat maankattavasti peruselintarvikkeita koteihin kohtuuhintaan. Ne taistelevat keinottelua ja elintarvikepulia vastaan toimittamalla ruokaa suoraan ilman välikäsiä kansalaisille. Toiseksi hallitus hankkii tuotteita suoraan sekä yksityis- että valtionyrityksistä, jotka CLAP jakaa talo talolta yhteisön väestölaskennan perustalta. (ML)

Presidentti Maduro myönsi osana ”Naiset taloudellisesti itenäisiä toimijoita” -ohjelman mukaisesti toukokuussa 2024 yhteensä 41 000 lainaa naisten pienyrityksille. Ponnisteluissa sukupuolten välisten palkkaerojen poistamiseksi  maahan on perustettu 222 225 naiskomiteaa. Tämä kohentaa naisten roolia osallistuvassa demokratiassa (mm. yhteisöneuvostot, työpaikat, osuuskunnat ja kommuunit, ML).

Tiheästi vaaleja

Venezuelassa on järjestetty viimeisen 25 vuoden aikana yli 30 vaalit. Yhdysvaltain hallitus ja sen valtamedia  syyttävät silti bolivaarista vallankumousta epädemokraattiseksi ja yksinvaltaiseksi. Tähän vedoten USA on kohdistanut Venezuelan öljyteollisuudelle ja finanssisektorille viimeisen 10 vuoden aikana kovia rajoituksia ja pakkotoimenpiteitä. Näiden pakotteiden vaikutus maan talouteen on ollut tuhoisa. Vuonna 2019 Venezuelan bruttokansantuote laski 80 %. Taloudelliseen sotaan on liittynyt myös poliittisia horjutuskampanjoita, joihin on sisältynyt vallankaappausyrityksiä, presidentin salamurhayrityksiä, hyökkäyksiä maan infrastruktuuriin sekä oikeisto-opposition masinoimia väkivaltaisia mellakoita.

Kaikesta tapahtuneesta huolimatta Venezuela on onnistunut puolustautumaan. Bkt on nykyisin kasvussa. Venezuelan inflaatio on alhaisin 14 vuoteen. Se laskee edelleen (30 % tammi-huhtikuu). Samana ajanjaksona verotuloja on kertynyt ennätykselliset 78 % enemmän (3,1 miljardia dollaria) kuin vuotta aikaisemmin. Suurin osa verotuloista käytetään väestön sosiaaliturvaan. Tämä on tapahtunut USA:n uusista
kahden miljardin dollarin pakotteista huolimatta. Bolivaarisen vallankumouksen kansansuosio on myös lisääntynyt.

Ulkoministerin haastattelu

Peoples Dispatch -verkkosivuilla julkaistiin 20.6.2024 bolivaarisen Venezuelan ulkoministerin Yván Gil Pinton haastattelu. Peoples Dispatch on kansainvälinen tiedotusväline, jonka tavoitteena on tuoda julki maailmanlaajuisesti kansalaisliikkeiden ja -organisaatioiden oma ääni. Tämä artikkeli perustuu kyseiseen haastatteluun.

Opposition olemuksesta

Haastattelija Manolo De Los Santos:  Olemme nähneet viime vuosina Venezuelan hallituksen ja maan opposition solmineen keskenään useita sopimuksia. Näillä sopimuksilla olisi teoriassa mahdollista lieventää pakotteita vastineeksi sille, että kaikki oppositiojoukot voivat osallistua demokraattiseen päätöksentekoon. Sopimuksista huolimatta niillä ei ole ollut suuria vaikutuksia Yhdysvaltojen pakotteisiin. Jotkut oppositioryhmät jopa kehottavat vaalituloksen tunnustamatta jättämiseen. Monet niistä uhkaavat myös väkivallalla. Itse asiassa viime vuosina Venezuelan presidentti Nicolas Maduro on yritetty murhata vähintään viisi kertaa. Kuinka tämä vaikuttaa maan äänestysprosenttiin? Pelotteleeko tämä venezuelalaisia osallistumasta vaaleihin? Ja kuinka todennäköisesti väkivaltaisuudet voivat palata vaaleihin?

Ulkoministeri Yván Gil Pinto: Ensinnäkin puhuttaessa oppositiosta on puhuttava myös Yhdysvalloista, koska ne kuuluvat yhteen. Vaalit on alku muutamalle isänmaalliselle oppositiopuolueelle, jotka esittävät itseään vaihtoehtoina. Nämä ryhmät ovat kyllästyneet Yhdysvaltojen kiristämiseen. Niiden ajatukset poikkeavat paljon vallankumouksemme ideoista. Ne ovat ottaneet kuitenkin etäisyyttä niihin ihmisiin, jotka edustavat Yhdysvaltoja. Näillä ryhmillä ei ole kansansuosiota. Ne eivät tee poliittista työtä eivätkä rakenna järjestöjä.

Synnyttäessään vastakkainasettelua USA käyttää sätkynukkeja luodakseen kansallista eripuraa. Meillä on ollut joukko tuollaisia nukkeja kuten vastikään Maria Corina Machado. Tätä edelsivät oppositiojohtajat Juan Guaidó (julistautui maan presidentiksi), puoluejohtaja Leopoldo Lopez ja kuvernööri Manuel Rosales jne… He ovat kaikki samasta puusta veistettyjä. He ovat Yhdysvaltojen sätkynukkeja. Heillä eivät nauti yhteiskunnallisesta tuesta eikä heillä ole järjestöjä takanaan.

Me kutsumme heitä oikeistoksi. Todellisuudessa he eivät esitä edes oikeistolaisia ajatuksia. Me nimitämme tällaisia Latinalaisessa Amerikassa ryysyporvaristoksi. He ajavat vain omia henkilökohtaisia etujaan ja myyvät itsensä tämän vuoksi Washingtonille. Heillä ei ole takanaan minkäänlaista poliittista tukea. Ainoakaan näiden ihmisten johtama hanke ei ole menestynyt. Yhdysvallat haluaa pakotteidensa kautta uskotella muille  Venezuelan hallituksen käyvän neuvotteluita tämän opposition kanssa.

Hallitus on todennut erittäin selkeästi, että meillä on vaalilaki, joka on kirjattu perustuslakiin. Yhdysvaltojen kanssa ei ole käynnissä mitään uskottavaa neuvotteluprosessia. Meillä on kuitenkin vastuu olla avoimina kaikille neuvotteluille aina. Niin kauan kuin perustuslakiimme kirjattua kansallista arvokkuuttamme ja suvereeniteettiamme kunnioitetaan, olemme valmiita keskustelemaan kenen tahansa kanssa, jonka kanssa meidän on keskusteltava, koska ihmisten hyvinvointi liittyy näihin asioihin.

Venezuelan rooli maailmanpolitiikassa

MDS: Venezuelalla maailmanpolitiikassa on hyvin erityinen rooli. Sanoisin, että Venezuela on osa maailman solidaarisuuden akselia. Se kuuluu niihin maihin, jotka tarjoavat omaa erilaista taloudellisen kehityksen malliaan. Palasit juuri Kiinan ja Venäjän kiertueelta. Mitä sanoisit Venezuelan roolista ja kuinka määrittelisit sen nykypäivän politiikassa?

Ulkoministeri Yván Gil Pinto: Meillä on useita rooleja. Ensinnäkin Venezuelalla on maailman suurimmat öljyvarannot. Tämä asettaa meille valtavan vastuun. Nämä resurssit ovat tärkeitä maailman kehitykselle. Niistä saatavista tuloista on koiduttava hyötyä Venezuelan kansalle – ei suurteollisuudelle. Riippumatta  useista vaihtoehtoisista energiamuodoista totuus on se, että ainakin seuraavan 100 vuoden ajan maailmaa liikuttaa edelleen öljy. Öljyn loputtua kaikkialta muualta Venezuelassa on yhä öljyä. Venezuelalla on maailman 10. suurimmat luonnonvarat. Niiden arvoksi on arvioitu 14 300 miljardia dollaria. Ne koostuvat pääosin raudasta, maakaasusta ja raakaöljystä. Muita merkittäviä resursseja ovat  kulta, bauksiitti, vesivoima ja timantit.

Toiseksi Venezuela on ollut tunnettu sen perustamisesta lähtien sen bolivaarisesta sitoutumisesta uuden maailman rakentamiseen. Uskokaa minua, että jokainen venezuelalainen on sisäistänyt näyttelijän roolin uuden maailman rakentamisessa. Simon Bolivarin perusti v. 1819 Suur-Kolumbian. (ML) Se oli ensimmäinen kerta, kun tämä mantere sinänsä näki tilaisuuden rakentaa yhdistyneiden maiden liittovaltion tälle alueelle. Jos Latinalaisen Amerikan maat haluavat todella rakentaa vauraan tulevaisuuden itselleen, niiden on yhdistettävä työvoimansa, maantieteensä, resurssinsa ja työskenneltävä yhdessä. Simon Bolivar ymmärsi tämän jo 200 vuotta sitten kohdatessaan Monroen opin. Presidentti James Monroe julisti 2.12.1823 kongressissa. ”Jokaisen muiden valtojen yrityksen laajentaa merkitystään jossakin tämän pallonpuoliskon osassa katsomme rauhalle ja meidän turvallisuudellemme vaaraksi”. (ML)

Simón Bolívar (v. 1783-1830) oli venezuelalainen itsenäisyystaistelija ja pohjoisen Etelä-Amerikan vapaussankari. Mies oli syntyisin aristokraattisesta kreoliperheestä. Hän opiskeli Euroopassa, missä hän tutustui Ranskan vallankumouksen aatteisiin. Hän osallistui Espanjan vastaiseen kansannousuun Caracasissa v. 1810. Vuosina 1813-14 hän vapautti Venezuelan toimiessaan vapaaehtoisarmeijan päällikkönä. Hän julistautui diktaattoriksi, mutta joutui pakenemaan vastahyökkäystä v. 1815. Hän palasi Venezuelaan taistelemaan jo seuraavana vuonna. Vuonna 1819 hänet julistettiin Suur-Kolumbian (enin osa Venezuelaa, Kolumbia, Panama ja Ecuador) presidentiksi. Hän unelmoi yhdestä, koko Latinalaisen Amerikan käsittävästä valtiosta. (ML)

Nykyisin havaitsemme yhdentymisprosesseja, jotka eivät edusta vain BRICS+ -maita ja niiden alueellisia näkökohtia. Esimerkiksi Venezuela on hakenut jäsenyyttä BRICS:iin. Mutta jos tämä ei toteudu, on olemassa muitakin organisaatioita ja yhdistyksiä sekä liikkeiden verkostostoja, jotka kokoontuvat vastustamaan yhdessä imperialismia. Venezuela tietää tarkasti, että sen ensimmäinen integraatioalue sijaitsee Latinalaisessa Amerikassa (ALBA ja UNASUR, ML ). Se on myös tietoinen siitä, että uusia integraatioskenaarioita voidaan myös rakentaa.

Kolmanneksi meille on sosiaalisten-  ja solidaarisuusliikkeidemme kokemuksen kautta selvää, että meidän pitäisi myös olla etujoukossa mukana jokaisessa poliittisessa oikeudenmukaisuusprosessissa ympäri maailmaa. Tänään Palestiina kehottaa meitä olemaan siellä läsnä välittömästi. Bolivaarisen vallankumousliikkeen tehtävänä on taistella Palestiinan ja sen kansan vapauden puolesta.

Joka kerta, kun olemme pyrkineet normalisoimaan neuvottelemalla diplomaattiset suhteemme Yhdysvaltoihin, meidän presidenttiämme vastaan on suunniteltu murhayritys. Samat näyttelijät, jotka istuivat neuvottelupöydän toisella puolella, istuivat myös Miamissa ja Bogotássa sekä muissa paikoissa, joissa hahmoteltiin presidenttimme salamurhayrityksiä. Me tiedämme imperialismin toimivan näin. Se ei ole pystynyt toteuttamaan sabotaasi- ja väkivaltasuunnitelmiaan, koska me olemme olleet valmiita kohtaamaan heidät.

Bolivaarisen Venezuelan tulevaisuudesta

MDS: Bolivaarinen vallankumous täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Tämä ei ole helppo saavutus. Bolivaarinen vallankumous on edistänyt v. 1999-2024 köyhien venezuelalaisten oikeuksia. Se on toteuttanut vaikuttavia  koulutukseen, asumiseen sekä terveydenhuoltoon liittyviä ohjelmia. Se on nostanut miljoonien ihmisten elintasoa ja hyvinvointia, ei vain Venezuelassa, vaan myös muualla  Latinalaisessa Amerikassa ja monissa muissa maailman osissa. Mikä on vallankumouksen tulevaisuus?

Presidentti Hugo Chávezin elinaikana bolivaarisen vallankumouksen talouden pääarkkitehtina toimineen ministeri Jorge Giordanin arvion mukaan bolivaarisen vallankumouksen kolme tärkeintä saavutusta olivat köyhyyden dramaattinen väheneminen, valtasuhteiden purkaminen, joka toi ulkomaisen ja kotimaisen pääoman sekä öljy-yhtiön PVDSA:n valtion valvontaan sekä julkisen sektorin luominen, joka hallitsee nykyisin talouden avainsektoreita. (ML)

YGP: Tulevaisuus on meidän voittomme. Voitto on rakennettava itse. Presidentti Maduron seitsemän muutoksen suunnitelma on paluuta presidentti Chávezin esittämiin suunnitelmiin. Meillä tapahtui v. 2012-2013 valtavaa yhteiskunnallista kehitystä. Ja nyt meidän on palattava takaisin tähän kehitykseen. Olemme vakuuttuneita siitä, että presidentti Chávezin murhattiin (5.3.2013). Tuolloin aloitettiin uusi voimakas hyökkäys bolivaarista vallankumousta vastaan. Vuodesta 2013 lähtien Venezuela on elänyt puolustusvaiheessa.

”Koimme vuoden 2014 horjutuksen ja väkivallan näyttämönä. Näyttää siltä, että tuo aika oli osa menneisyyttä, joka ei palaa koskaan enää Venezuelaamme. Erityisesti v. 2013 oli meille vaikea vuosi kohdatessamme 5.3.2013 komendantti Chávezin – maamme kiistattoman ja bolivaarisen vallankumouksen johtajan – poismenon.  Kykenimme ylittämään kaikki hänen kuolemansa jälkeiset olosuhteet ja epävarmuustekijät. Opimme voittamaan erimielisyydet, joita syntyi huhtikuun presidentinvaaleissa v. 2013.”  (ML)

Voitettuaan vaalit presidentti Maduro vannoi virkavalansa 19.4.2013. Saavutetun vaalivoiton jälkeen maassa käytiin joulukuussa laaja poliittinen vuoropuhelu kaikkien poliittisten, yhteiskunnallisten ja talouden toimijoiden kanssa. Kukaan ei aavistanut, että Venezuelan opposition vastauksena olisi jälleen väkivalta, salaliitto ja kätketty (USA)kortti. (ML)

Nicolas Maduron vaaliohjelma

1. Talous: Tuotantomenetelmät ja -tekniikat nykyaikaistetaan maan talouden monipuolistamiseksi.
2. Täydellinen itsenäisyys: Bolivaarinen oppi ulotetaan Venezuelan vastaisten uhkien edessä politiikkaan, tieteeseen, kulttuuriin, koulutukseen ja teknologiaan.
3. Rauha, turvallisuus ja alueellinen koskemattomuus: Kohennetaan kansalaisten keskinäistä rinnakkaiseloa, oikeudenmukaisuutta, ihmisoikeuksia sekä yhteiskunnallisen ja alueellisen rauhan turvaamista. Tämä sisältää myös Venezuelaan kuuluvan Guyana Essequiban alueen turvaamisen ja kehityksen.
4. Yhteiskunnallinen tavoite: Nopeutetaan hyvinvointivaltion saavuttamista Grand Mission -strategialla, joka samalla vahvistaa sosialistisia arvoja.
5. Politiikka: Edistetään suoran demokratian vakiinnuttamista tasavaltalaiseen etiikkaan sen syvällisen uudelleen politisoinnin avulla.
6. Ekologia: Lisätään toimia ilmastokriisin torjumiseksi, tietoisuuden lisäämiseksi siitä ja ihmisten suojelemiseksi ympäristövaikutuksilta sekä Amazonian ja luonnonvarojen suojelemiseksi kapitalismin ahneudelta.
7. Venezuelan mukaantulo ja johtajuus uudessa maailmanjärjestyksessä: Tavoitteina ovat Latinalaisen Amerikan ja Karibian integraation jälleenrakentaminen, BRICS-maiden vahvistaminen ja strategisten liittoutumien edistäminen nousevien maiden kanssa moninapaisen ja monikeskisen maailman syntymisen edistämiseksi.

Lähteet: Peoples Dispatch 20.6.2024 ja Morning Star sekä ML:n omat Venezuela-artikkelit v. 2002-2024