Natoon niin että nuppi tutisee!

Tuntemattoman sotilaan alikersantti Lahtisen repliikin mukaan Suomen armeijan ja valtionjohdon pyrkimys jatkosodassa oli mennä riemusaatossa Uraliin. Ei menty. Nyt ollaan menossa sotilasliittoon. Ja vaikka aikeen sanoitus on tähän aikaan päivitetty, kiihko ja asenne ovat entiset. Ollaan hakemassa leveämpiä hartioita itäisen naapurin nuijimiseksi ikuisiksi ajoiksi, jos ei asevaraisesti, niin kaikilla muilla konsteilla. Venäjää lyödään nyt niin maanrakoon, ettei se sieltä koskaan nouse. Tällaisessa hengessä tuntuu kirjoitetun hallituksen tuotos nimeltä ”Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta”.

Virallinen asiakirja naapurikaunaa

Pikavauhdilla Ukrainan tilanteesta johtuen tehty hallituksen selonteko on päivitys aikaisempaan Ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon. Hallitus teki poikkeuksellisesti tämän uusintaversion omaan, koko hallituskaudeksi tarkoitettuun poliittiseen asiakirjaan. Seuraavaksi eduskunnan valiokuntakäsittelyyn menevään asiakirjaan on ladattu niin täyslaidallinen naapurikaunaa, että siitä pursuava asenne vertautuu vain viime vuosisadan alun ja siitä toiseen maailmansotaan jatkuneeseen, verta tihkuneeseen ryssävihaan. Tällä selonteon ”täydennyksellä” on hyvin ratkaiseva merkitys prosessilla, minkä lopputulemana on Suomen jäsenyys sotaliitto Natossa.

Antamassaan selonteossa hallitus ei ota kantaa Suomen Nato-jäsenyyteen. Tämä merkinnee sitä, että hallituksen turvallisuuspoliittisen linjan äkkimuutos puuteroidaan eduskunnan päätöksellä, ja se tulee kirjatuksi historiaan eräänlaisena kansan tahdon ilmauksena. Kansan tahtoahan tässä asiassa on kartoitettu muutamilla gallup kyselyillä, ja niiden tulkitaan riittävän näinkin tärkeän päätöksen perustaksi.

Selonteossa korostetaan voimakkaasti Suomen Nato-jäsenyydellä olevan suurikin merkitys Itämeren vakauden kannalta. Miten Itämeren vakaus liittyy nyt päällä olevaan akuuttiin tilanteeseen, ja onko Suomen jäsenyyden sotaorganisaatiossa tärkeä perustelu ja vaikutin Itämeren vakaus? Tuntuu, että meidän korkeiden päättäjien pitää perustella tämä tärkeä päätös tällaisella uhkakuvalla, kun ei Suomen itärajalla tunnu ilmentyvän ainakaan nyt mitään uhkaa.

Taloudellisia vaikutuksia

Selonteon mukaan Suomen sotaliittoon liittymisellä ei näyttäisi olevan mitään vaikutusta maamme puolustusmenoihin. ”Jäsenmaiden yhteisesti sopimana tavoitteena on käyttää puolustusmenoihin vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä tarkoittaisi Suomen osalta puolustusbudjetin säilyttämistä noin nykyisellä tasolla”, selonteossa todetaan. Tässä on pantava merkille, että Suomen puolustusbudjettia on kasvatettu aivan viime vuosina – etenkin nykyisen hallituksen päätöksillä – hyvin voimakkaasti. Noita määrärahoja ei sotaliittoon liittymisen vuoksi enää tarvitse nostaa, koska Suomen puolustusmenot ylittävät jo tuon sotaliittouman asettaman vähimmäisnormin.

Kaupankäyntiä ja kaikkinaista muutakin talouden alan kumppanuutta valtioiden ja kansojen välillä on aina pidetty rauhanomaisen kanssakäymisen tärkeänä muotona ja takeena sille, että eivät valtiot, eivätkä kansat ala kyräilemään eivätkä synkistelemään keskenään. Nyt kuitenkin henki on se, että mikä tahansa kanssakäyminen itäisen naapurimme kanssa tunnutaan nähtävän periksiantamisena, antautumisena joillekin uhkakuville ja pelotteille.

Selontekoon on kirjattuna yhden lauseen verran jonkinlaisena sävyn pyöristyksenä, että ”Suomen tavoitteena olisi myös Naton jäsenenä ylläpitää toimivia suhteita Venäjään.” Toisaalla asiakirjassa kuitenkin todetaan: ”Suomen Venäjä-kauppa ei palaudu entiselleen, sillä pakotteiden vaikutusten oletetaan olevan pitkäaikaisia.”

Rautaesirippu sulkeutuu

Hallituksen sotaiseksi määriteltävä puolustuspolitiikan selonteko menee seuraavaksi eduskunnan valiokuntien käsittelyyn, jossa siihen tulee jonkinlainen salainen lisäpöytäkirja, kun ei nyt julkaistuun asiakirjaan voitu valtiosalaisuuksien nimissä kirjata kaikkia asiaan liittyviä yksityiskohtia. Eduskunnan valiokunnat saavat työskentelynsä tueksi näitä julkisuudelta piilossa pidettäviä tietoja.

Maamme valtamedia ja muut julkisuuden toimijat ovat keskittyneet viime ajat veikkailemaan kilvan sotaliittoon liittymisen käytännön käänteitä vanhassa maaotteluhengessä. Kumpiko Suomi vai Ruotsi ehtii ensin jättää hakemuksen? Julkisuuskuva tästä ikuista rauhaa julistavasta Nato-kuorosta ei kestä yhtäkään riitasointua.

Suomesta tulee Naton jäsenenä sotilasliiton ulkorajavaltio, jolloin maamme itärajasta tulee pysyvästi, ja aivan uudella tavalla jännitteinen. Uusi rautaesirippu sulkeutuu sotilasliiton jäsenyyden lukittumisen myötä.

Unto Nikula
Rovaniemi