Hoitajien vaatima sote-alan pelastusohjelma hyväksyttävä

Helmikuun alussa hoitajajärjestöt Tehy ja Super esittivät sote-alalle viiden vuoden pelastusohjelmaa, jolla peruspalkkatasoa nostettaisiin 3,6 % vuosittain normaalien sopimuskorotusten lisäksi. Tämä nostaisi alan vetovoimaa pitkällä aikavälillä. Ohjelman kustannukset ovat järjestöjen mukaan vuositasolla 306–353 miljoonaa euroa.

Onko Suomella varaa menettää hoitajia?

25 000 hoitoalan työntekijän lakko alkoi 1.4. Suomalaisen hoitajan keskiansio on noin 3 000 euroa kuukaudessa, mutta ilman lisiä peruspalkka on noin 2 500 euroa kuukaudessa. Ruotsissa ja Norjassa hoitajan peruspalkka ilman lisiä on noin 600 euroa enemmän kuin Suomessa. Vuodessa tämä on jo 7 200 euroa enemmän. Joskus kysytään: ”Onko Suomella varaa nostaa hoitajien palkkoja?” Parempi kysymys on: ”Onko Suomella varaa menettää hoitajia?” Toimiva ja laadukas terveydenhuolto ja sote-ammattilaiset ovat Suomen hyvinvoinnin kulmakiviä. Hyvinvointi on suoraan verrannollinen kansanterveyteen ja kansantalouteen.

Suomi halvaantuu, jos julkiset palvelut eivät toimi.
Tarvittaessa laitamme vaikka koko maan kiinni, uhkaa hallituksen kehysriiheen pettynyt ammattiliitto JHL. ”Valtakunnan ykköspäättäjiä ei tunnu pätkääkään huolettavan, että nykyisellä palkkatasolla varhaiskasvatus ja muut julkiset palvelut ovat pian kriisissä, kun ammattitaitoista henkilökuntaa ei saa mistään pienipalkkaiseen työhön”, sanoo hallituksen kehysriiheen pettynyt JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.

Palkankorotuksiin on löydyttävä rahaa tai edessä on vakava kriisi

elintärkeissä palveluissa, Liitto on pettynyt siihen, ettei hallitukselta löytynyt rahaa kunta-alan ammattilaisten vaatimaan palkkaohjelmaan. Suomalaisten hyvinvoinnin rahoitus jäi täysin vajaaksi ja muun muas­sa varhaiskasvatuksen ja vanhustenhoidon ammattilaiset ovat jäämässä syvään palkkakuoppaan.

Nykymenolla työntekijöiden ostovoima vain heikkenee. - Olen erittäin pettynyt siihen, että kunta-ala jäi jälleen kerran ilman tarvittavaa rahoitusta. Ensi vuosikymmenen lopulle tultaessa pelkästään sote-alalle tarvitaan 200 000 uutta työntekijää. Nykyisellä palkkatasolla heitä ei löydy. Päättäjien vastuulla on laittaa kuntien ja hyvinvointi­alueiden rahoitus sellaiseen kuntoon, että palkat saadaan nousuun. Siihen tarvitaan vuosia kestävä palkkaohjelma. Ongelma ei koske pelkästään hoitohenkilökuntaa. Myös varhaiskasvatuksessa ja niin kutsutuissa tukipalveluissa tarvitaan kipeästi uutta työvoimaa. Nyt on aika lunastaa aluevaaleissa annetut lupaukset..

Hoitajien vaatimukset hyväksyttävä!

Hoitajien lakko ei ollut yllätys, Alalla on ollut vuosikausia kasaantuneita paineita, jotka tulevat nyt julki. Muutoin lakon perusasettelussa ei ole suurta eroa muihin lakkoihin verrattuna. Lainsäädäntö tosin estää täyslakon. Naisvaltaisella alalla on tällä hetkellä helpompi järjestää lakko kuin aiemmin. Yleinen ilmapiiri on hoitajien puolella. Jopa työnantajien edustajilta on tullut kommentteja, että hoitajien tavoitteet ovat oikeutettuja.

Pakkotyölaki torjuttava!

Vara-Kiuru, peruspalveluministeri Aki Lindén valmistelee pakkotyölakia lakon murtamiseksi. Tämä ns. potilasturvallisuuslaki ei ole edennyt, koska Vasemmistoliitto vastustaa sitä ja osa demareista ja vihreistä epäröi. Ammattijärjestöjen mukaan työvoimapulasta kärsivä hoitoala ei vedä nuoria, jos palkkaus ja työehdot eivät houkuttele. Hoitajien sopimus vaikuttaa pitkään tulevaisuudessa. Jo nyt terveydenhuoltoalalla on pula osaajista. Vaikka paikkoja olisi tarjolla, alan vetovoimaisuuteen vaikuttavat palkkaus ja työn kuormittavuus. Lindén pelaa kovaa peliä. Potilasturvallisuudesta viis, lakko on murrettava! Lindén soutaa ja huopaa. Hänen puheensä heittävät volttia viikottain: kanta pakkolakiin on vuorotellen juu, ei tai vaarin housut.

SDP:ssä hoitajapaniikki

Hoitajien työtaistelu on saattanut demarit kiusalliseen tilanteeseen. Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen on pyrkinyt saamaan hallituksen ottamaan kantaa palkkoihin ja työoloihin. Hoitajaliitot syyttävät Aki Lindéniä (sd) lakonmurtajaksi. Potilasturvallisuuslaki on saanut hoitajajärjestöt takajaloilleen ja kutsumaan sitä orjatyölaiksi. Hoitajajärjestöt Tehy ja Super ovat koettaneet saada hallituksen puuttumaan työmarkkinaneuvotteluihin.

Lindén kiemurtelee kuin mato koukussa ja yrittää pyristellä irti tilanteesta. Hän toteaa, että hallitus ei halua lähteä ”operatiiviseksi työmarkkinaosapuoleksi”. Hetkeä myöhemmin hän kannattaa hoitajien palkankorotusta. ”Hoitajat nimenomaan ansaitsevat parempaa palkkaa ja rahallahan tämä viime kädessä ratkaistaan, mutta se tapahtuu työmarkkinapöydässä.”

Vuonna 2018 kansanedustaja Sanna Marin vaati, että naisten pitäisi mennä yleislakkoon naisvaltaisten alojen palkkakehityksen korjaamiseksi. Annika Saarikko linjaa, että sote-alan ammattilaisten työ on ”korvaamattoman arvokasta” ja ”se takaa meille elämän”.

Demariministeristäkö lakonmurtaja?

Aluevaaleissa demarien listoilla oli selvästi eniten hoitajia ehdolla. Lähes 16 %:lla demarien ehdokkaista oli hoitajatausta. Toiseksi tuli vasemmistoliitto vajaan 14 % osuudella. Moni hoitaja kokee jo nyt tulleensa petetyksi, kun SDP ei vallassa ollessaan tukenut heidän työtaiste­luaan. Kuinka moni hoitaja haluaa nyt äänestää saati asettua ehdolle, kun oma ammattiliitto on julistanut demariministerin lakonmurtajaksi?

Vara-Kiuru Aki Lindén uhkaa viedä hoitajien pakkotyölain eduskuntaan, jossa se menisi läpi kokoomuksen ja persujen äänillä. Se olisi askel kohti 30-luvun Pihkalan kaartin ”Vientirauhan” ja nuoren Turun sataman lakonmurtajan Mauno Koiviston viitoittamaa tietä. Sanna Marin on sanonut, että lain säätäminen olisi erittäin vastenmielinen teko. Tuntematta Lindénin ja Marinin keskusteluja, asiasta voi todeta, että hallitus antaa lakiesityksen eduskunnalle – ei yksittäinen ministeri.

Valtio hyväksyy sopimukset

Sanna Marin on sanonut, että valtiovallalla on vaikutusvaltaa kunta- ja hoitoalan työehtosopimuksiin vain keskitetyissä sopimuksissa. On vaikea uskoa, ettei Marin lainkaan tunne Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n sopimustoimintaa. KT ei ole sopijapuoli, vaan valtiovarainministeriön työrukkanen: Ministeriö nimittää KT:n valtuuskunnan jäsenet ja varajäsenet. KT edustaa valtiota neuvotteluissa. Jos Marin tai Saarikko ilmoittaa KT:lle, että Tehyn ja Superin TES-esitys on hyvä, KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen ilmoittaa neuvottelijoille, että sopimus on syntynyt ja paperiin tarvitaan enää vain puumerkit. Hieman erikoista on, että työntekijöiden ja valtion välisissä neuvotteluissa sovintoa rakentaa työnantajan nimittämä lautakunta.

Juhani Tanski
Kuopio