Varustelubudjetti kehysriihen tuotoksena

Hallitus piti maaliskuun alussa vuosittaisen istuntonsa, jossa raamitettiin valtiontalouden lähiaikojen suuntaa ja liikkumavaraa. Se oli niin sanottu kehysriihi. Tuon istunnon nimikin tulee siitä, että hallitus on valtakautensa alussa asettanut valtiontaloudelle kehyksen, eräänlaiset reunaehdot, joiden puitteissa mennään seuraavat neljä vuotta. Tässä riihessä raamitettiin vuosien 2023-2026 valtion budjettipolitiikkaa.

Viime vuonna tämä vastaava riihenpuinti oli koronapandemian vuoksi niin vaikea, että hallitus oli jopa vähällä kaatua. Koronavirus aiheutti suurta hämminkiä kaikessa mahdollisessa, ja siksipä sen torjuntaan panostettiin niin, että valtio otti runsaasti lisää velkaa. Hallitus venytti asettamaansa kehystä ja otti ulkopuolista rahaa käyttöön noin 15 miljardia euroa. Valtion velka kasvoi tuolla määrällä, mutta samalla kaikki hallituspuolueet suorastaan vannoivat, ettei niitä kehyksiä enää ylitetä.

Viruspandemia sekoitti pahasti koko maapallon normiarkea, ja poikkeusolojen vallitessa vaaran torjunnassa oli suurta yhteisymmärrystä ja harjoitettiin laajaa yhteistyötä. Nyt on koronaan kai totuttu ja se on hyväksytty osaksi jonkinlaista uutta normaalia, vaikka virus raivoaa edelleen laajasti. Hallituksella on sen sijaan, ainakin sen oman tulkinnan mukaan uusia, vieläkin kovempia ”haasteita” – Elämme keskellä sotaa, sanoi pääministeri Sanna Marin kehysriihen jälkeisessä lehdistötilaisuudessa. Kun tilanteen tulkinta ja analyysi on noinkin yksioikoinen, oli myös hallituksen yksimielisyys ja työskentelyteho poikkeuksellista. Ennakkoon suunnitellut kahden päivän neuvottelut saatiin päätökseen muutamassa tunnissa.

Puolustusministerin veto-oikeus

Sota Ukrainassa on hämmentänyt hallituksenkin työskentelyä niin, että kehysriihessä puolustusministerillä oli eräänlainen veto-oikeus kaikkeen päätöksentekoon. Niinpä yhtenä riihen tuotoksena oli kehyksen ulkopuolelle siirrettyä, lähitulevaisuudessa joka tapauksessa verovaroin kustannettavaa ylimääräistä rasitetta noin kolme miljardia euroa. Siellä kehyksen ulkopuolella on jo odottamassa veronmaksajien kuittausta ainakin kymmenen miljardin hävittäjälasku.

Runsasta lisäystä puolustusmenoihin perusteltiin nimenomaan Ukrainan tilanteella. Siitä, mikä Ukrainan tilanteessa vaatii juuri nyt toimeen pantavia Suomen hallituksen panostuksia, ei ole ainakaan julkisuuteen annettua tarkempaa selvitystä. Julkisesta keskustelusta – varsinkin jos seuraa Suomen valtamediaa – voisi saada kuvan, että täälläkin oltaisiin jokseenkin sotatilassa.

Ne Venäjän sotilaalliset toi­met, joihin nyt usein viitataan ovat kaik­ki tapahtuneet kaukana Suomesta, eikä Venäjä ole pyrkinyt laajentamaan reviiriään yhtään entisen Neuvostoliiton rajojen ulkopuolelle. Ymmärrettävä kaiketi olisi, että kysymys on tuon suurvallan alasajon ja paloittelun jälkeisistä komplikaatioista.

Natosta pysyvä menoerä

Valtiovarainministeri sanoi kehysriihen tiedotustilaisuudessa, että koronan kulut olivat ohi menevä piikki, mutta tämän sodan aiheuttama rasite Suomen kansantaloudelle on pysyvä menoerä.
Tämä vaikuttaa siltä, että nyt tehdään varaumia ja varmistuksia Naton sotilasliiton tulevaa jäsennyyttä silmällä pitäen. Naton jäsenyyshän tulee nostamaan Suomen puolustusbudjetin vuosittaisen euromäärän pysyvästi täällä aiemmin totuttua korkeammalle tasolle. Nyt tuo nostaminen on mahdollista toteuttaa ilman, että sitä jouduttaisiin perustelemaan nimenomaan tuolla sotilasliittoon liittymisen aiheutta­milla lisäkuluilla. Mitä tahansa voidaan nyt perustella pelkästään Kremlin välittömällä uhalla.
Hallituksen kehysriihen kanssa samaan aikaan sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijät ja laajasti muutakin julkisen alan työntekijäkenttää aloitti kamppailun paremmista työehdoista, konkreettisimmin paremmista palkoista. Tähän oltiin jo ennakkoon vastattu, että tämän maan julkinen talous on niin heikoissa kantimissa, että noihin matalapalkka-alojen työntekijöiden palkkavaatimuksiin ei missään tapauksessa ole varaa. Rahaa ei siis riitä sote-työntekijöille, ei opettajille, eikä muillekaan hy­vinvointialojen työntekijöille, mutta sitä riittää kyllä viholliskuvien rakenteluun, ja siltä pohjalta sotaan va­rustautumiseen.

Unto Nikula
Rovaniemi