Tutustuminen historialliseen Venäjään-antoisa jokiristeily Volgalla (3)

Kazanin metrossa on tänään 11 asemaa ja valmistumassa on toinen linja, johon tulee 12 asemaa ja kuvassa Kremlevskajan metroaseman sisäänkäynti Kremlin muurin vieressä, josta näköala Kermlin muurin yli mm. Qulşarifin moskeijaan. Kirjoitus tataariksi ja venäjäksi (Kuva Wikimedia Commons).

Toimitti: Heikki Männikkö

Kazan – Venäjän kolmas pääkaupunki

Risteilymatkamme rakentui siten, että Cheboksarysta lähdettyämme illalla 31.8.2023 purjehdimme yöllä Kazanin ohitse Astrahanin suuntaan n. 100 km. Päivän valjettua 1.9.2023 vierailimme Tetjushin ja Bolgarin 1.9.2023 kaupungeissa. Jälleen illalla matkasimme Bolgarista ylävirtaan pohjoiseen ja aamulla heräsimme aluksemme kiinnittyessä Kazanin matkustajasataman laituriin.  

Kazan 1000 vuotta

Kazan oli risteilymme viimeinen kohde, joten hoidimme nopeasti aamiaisen ja muut aamutoimet. Keräsimme matkatavaramme ja kiersimme sanomaan näkemiin laivan henkilökunnalle ja muille matkustajille, joihin olimme ehtineet matkan aikana tutustua.  Sitten siirryimme laiturille meille varattuun bussiin. Tässä vaiheessa meille oli hyvinkin selvinnyt, että oli ensiarvoisen tärkeätä aloittaa Kazaniin tutustuminen Cheboksarysta ja Bolgarista.

Bussiin noustuamme oppaamme ehti nopeasti kertoa, että kaupunki sijaitsee Volgan ja Kazanka-joen risteyksessä Volgan vasemmalla rannalla. Kaupunki perustettiin nykyisin hyväksytyn arvion mukaan v. 1005 ja se täytti vuonna (2023) 1018 vuotta. Silloin n. 1000 vuotta sitten paikalle rakennettiin linnoitus, Kreml, joka on edelleen samalla paikalla. Linnoituksen ympärille kasvoi asutus. Mongolit valloittivat alueet 1200-luvulla.

Qulşarifin moskeija on turistien suosittu kohde ja eri puolilta maailmaa tulevien kaikkien islaminuskoisten ahkerassa käytössä (kuva: Heikki Männikkö).

Kazanin kaanikunnan pääkaupunki

Alueella ensimmäinen valtio oli Volgan Bolgaria, joka jo varhain oli tärkeä kauppakeskus (KÄ 6/2023). Kazan perustettiin rajalinnoitukseksi Volgan Bolgarian pohjoisosaan, mutta ensimmäinen kirjallinen maininta kaupungista löytyy vasta Rogozhin Kronikasta noin vuodelta 1400. Samoihin aikoihin alettiin Kazanissa lyödä omia kolikoita, joissa lyöntipaikaksi on merkitty ”Bulgar al-Jadid” eli uusi Bulgar. Venäjän nousevat feodaaliruhtinaat ryhtyivät taisteluun mongolien valtaa vastaan, ja v. 1380 Moskovan ruhtinas Dmitri Ivanovits Donskoi keräsi sotajoukon mongolien Kultaisen Ordan liittokunnan joukkoja vastaan. Käydyssä Kulikovin taistelussa venäläiset tuhosivat Ordan armeijan.

Tämä ei vielä vapauttanut Venäläisiä ruhtinaskuntia mongolien vallasta, vaan ne joutuivat maksamaan veroa Ordalle edelleen noin 180 vuoden ajan. Kuitenkin Venäjän ruhtinaiden joukot v. 1431 tuhosivat Bolgarin ja v. 1438 Ordan joukot puolestaan ottivat uudelleen haltuunsa Bolgarin. Tämän jälkeen islamilaisen kulttuurin keskus siirrettiin Kazaniin, ja Kazanista tuli uuden Kazanin kaanikunnan pääkaupunki.

Leninin monumentti Kazanin yliopiston edustalla. Lenin opiskeli Kazanin yliopistossa v. 1877 kolme kuukautta, kunnes hänet erotettiin sieltä poliittisen toiminnan vuoksi ja karkotettiin Siperiaan vuodeksi. Tämän jälkeen häntä ei enää hyväksytty yliopistoon. Myöhemmin Lenin suoritti Pietarissa oikeustieteen tutkinnon 4 vuoden kurssin puolessatoista vuodessa (kuva: Heikki Männikkö).

Kazanin uusi vaihe

Myös tässä vaiheessa, suotuisan asemansa ansiosta, vesiväylien risteyskohdassa Kazan vahvistui. Kaupungilla oli kauppayhteydet Krimille, Moskovaan, Turkkiin, Arabiaan ja syvälle Itään.  Myös Moskova ja Venäjä vahvistuivat ja v. 1552 Iivana (Suuri) IV:n johtama Venäjän ruhtinaiden armeija valtasi Kazanin ja v. 1556 Astrahanin kaanikunnan. Koko Volga oli nyt Venäjän hallinnassa, ja Kazanin historiassa alkoi uusi vaihe.

Aamulla lähdimme meille varatulla bussilla ylös Kazanin Kremliin. Viimeisten tietojen mukaan Kazanissa on hieman yli 1,3 miljoonaa asukasta. Jo tässä vaiheessa saattoi havaita, että ollaan isossa, vireässä ja kehittyneessä kaupungissa. Ei ole liioiteltua sanoa, että tämä on ”Venäjän kolmas pääkaupunki.”

Tataarikirjailija Musa Džolil’n monumentti Kremlin edustalla 1. toukokuuta (vapunpäivä) aukiolla. Hän toimi sodan aikana vastarintaryhmän sotilaana. Hänet teloitettiin elokuussa 1944 Saksassa Plötzenseen vankilassa (kuva: Heikki Männikkö).

Kazan on suuri kaupan, teollisuuden ja kulttuurin keskus.Noustuamme Kremlin katua, ohitimme matkalla Kazanin yliopiston alueen. Yliopiston päärakennus, jonka julkisivun pituus on 160 m muistuttaa ulkonäöltään hyvin paljon Helsingin yliopistoa. Kazanin yliopisto oli Venäjällä kolmas yliopisto ja perustettiin v. 1804 Aleksanteri I:n aikana. Silloin kehitettiin voimakkaasti opetus-, tiede- ja yliopistolaitosta. Kazanin yliopistolla on paljon merkittäviä tieteellisiä ansioita kuten ei-euklidisen geometrian luominen ja alkuaine ruteniumin löytäminen.

Volga yhdistää Venäjää

Kremlinkadun vastakkaisella puolella, vastapäätä Yliopiston julkisivua, pienen kukkaistutuksilla koristellun aukion keskellä sijaitsee muistomerkki, jossa nuori opiskelija on heittänyt puseronsa oikealle olalleen ja vasemmassa kädessään kantaa kirjoja. Hän on Lenin. Hän kirjoittautui v. 1877 Kazanin yliopistoon, mutta hänet erotettiin sieltä jo kolmen kuukauden kuluttua poliittisen toiminnan vuoksi. Lenin syntyi Simbirskissä (Uljanov) ja perheensä kanssa hän asui mm. Samarassa Ja Kazanissa. Poliittisen työnsä alkuvaiheessa hän piti yhteyttä koko Volgan varren kaupunkien marxilaisiin ryhmiin. Silloin Volga oli keskeinen taloudellisen ja aatteellisen yhteydenpidon väylä ja väline Venäjällä.

Kremlin edessä bussimme pysäköi ”Vapun aukiolle”, josta jalkauduimme Kremlin alueelle. Aukiolta näimme Kremlinkadulle, jonka kulmassa oli laaja koristeellinen kulmatalo, Tatarstanin tasavallan kansallismuseo. Vielä huomiotamme kiinnitti jaloistaan piikkilangalla kahlehditun tataarikirjailija Musa Džolil’n (Celil) muistomerkki. Hän toimi sodan aikana vastarintaryhmän sotilaana. Hänet teloitettiin elokuussa 1944 Saksassa Plötzenseen vankilassa. Hänelle myönnettiin postyymisti Lenin-palkinto ja Neuvostoliiton sankarin arvo.

Näkymä Kremlistä Kazanka joen oikealle rannalle. Tänään metro kulkee Kremlistä joen toisella puolella näkyviin kaupunginosiin. Siellä näkyy myös  uusi avioliittopalatsi, Kazanin perhekeskus ”Chalice” (kuva: Heikki Männikkö).

Kazan siirtyy Venäjän yhteyteen

Kremlin muurin Spasskaja tornin portista kävelimme sisään Kremliin. Heti huomiomme kiintyi hyvin kauniiseen sinivalkoiseen Qulşarifin moskeijaan ja sen neljään korkealle kohoavaan minareettiin. Tällä rakennuksella on erikoinen historia. Alun perin se rakennettiin 1500-luvulla ja nimitettiin silloin runoilijaimaami Qolsärifin mukaan. Moskeija tuhoutui Kazanin taistelussa ja piirityksessä v. 1552, kun Venäjän joukot valtasivat Kazanin kaanikunnan ja ajoivat mongolivalloittajat ulos lopullisesti Volgalta. Silloin Venäjän toimesta myös määrättiin tataariasukkaita siirtymään rajatuille alueille ulos kaupungin muureista ja kaupunkiin siirrettiin venäläistä asutusta. Venäjän ajan alussa Kremlin muurit uusittiin ja rakennettiin valkokivestä. Näiden yhteiskunnallisten mullistusten jälkeen kaupunki jatkoi kehitystään. Sinne perustettiin Venäjän ensimmäinen kirjapaino ja 1600–1700 lukujen vaihteessa syntyivät ensimmäiset feodaaliset manufaktuurit. Väkiluvun kanssa rinnan kehittyi mm. julkinen liikenne. 1800-luvun loppupuolella kaupunkialueella oli jo yli 60 000 asukasta ja kaupunkiin saatiin kaasu, sähkö, puhelin ja lennätin sekä uutta teollisuutta.

Sosialistinen Kazan

Venäjän sosialistisen vallankumouksen aikaan Kazan muodostui yhdeksi vallankumouksen keskukseksi.  Kumousta seuranneen sisällissodan aikana kaupungin hallinnasta käytiin ankaria taisteluja. Tilanteen vakiinnuttua uuden sosialistisen kansallisuuspolitiikan tuloksena jo v. 1920 muodostettiin Autonominen Tataarilainen Sosialistinen Neuvostotasavalta. Kazanille jo 1930-luku merkitsi suurta kulttuurin ja teollisuuden kasvua, jota heijasti Volgan valjastaminen energian tuotantoon. Suuri isänmaallinen sota vahvisti Kazanin merkitystä, kun suuria teollisuuden ja tieteen laitoksia siirrettiin Kazaniin.

Kremlin rakentajien monumentti Kazanin Kremlin alueella. Venäläinen ja tataarilainen arkkitehti. Venäläisellä arkkitehdilla on käsissään Spasskaja tornin piirustukset ja tataarilaisella arkkitehdilla Kaanin hallintorakennuksen piirustukset (kuva: Heikki Männikkö).

Nykyinen Venäjä ja kansalli­suuksien yhteistyö

Kallio-Vallila-Venäjä-Seuran matkoilla olemme huomanneet, miten Venäjällä tänään huomioidaan islamilaisen kansanosan asia. Krimillä näimme miten mm. Simferopolin ja Jaltan välillä rakennettiin uutta isoa moskeijaa. Bolgarissa näimme miten Volgan Bolgarian historiallisia islamilaisia rakennuskohteita entisöitiin ja alueelle oli kohonnut islamilainen koulutuskeskus ”Valkoinen moskeija”.

Samoin täällä Kazanissa tehtiin v. 1995 päätösQulşarif- moskeijan uudelleen rakentamisesta. Työ suoritettiin Pihkovalaisten  mestarien johdolla ja rakennus valmistui ennen ”Kazan 1000 vuotta” -juhlatapahtumaa v. 2005. Kazanin Kremlissä löytyy lukuisia pitkälle historiaan ulottuvia kohteita. Jo mainitun Qulşarif- moskeijan ohella siellä voi tutustua mm. Kaanin palatsikompleksin rakennusten raunioihin ja museoon, Tatarstanin presidentin palatsiin, Marian ilmestyksen katedraaliin, asemuseoon jne. 

Vaatimaton mutta nykypäivää ajatellen hyvinkin merkittävä teos alueella on monumentti Kremlin rakentajille. Kirjailijaryhmä suunnitteli monumentin eri aikakausina työskenneille eri kansallisuuksien arkkitehdeille ja rakentajille, jotka historian kulussa osallistuivat nykyisen Kremlin rakentamiseen. Monumentti kuvaa tataarilaista Kaanin hoviarkkitehtia, jolla on kädessään piirustukset Kaanin palatsista sekä venäläistä arkkitehtia, joka pitelee Spasskaja tornin piirustuksia. Kazanin Kreml on hyväksytty UNESCO:n maailmanperintö- listalle.

Kuvassa v. 2013 valmistunut Kazanin hääpalatsi. Korkeutta rakennuksella on 32 m. Ylhäällä näköalapaikka, joka on suosittu turistikohde (kuva: Heikki Männikkö).

Kiertoajelu ja mitä jäi näkemättä

Kazan on useiden kulttuurien miljoonakaupunki, johon muutaman tunnin vilkaisulla saa tuntuman. Meiltä kuitenkin moni asia jäi näkemättä mm. tataarikorttelit.

Toinen kokematta jäänyt kohde olikaupungin 1000-vuotistuhliin valmistunut Millennium silta. Se ylittää Kazanka joen kaupungin itäpuolella ja on osa kaupungin rengastietä. Sillan rakentaminen aloitettiin v. 2004. Ensimmäinen osa siitä valmistui v. 2005 ja lopullisesti vasta v. 2007. Sen pituus on 1524 m. Silta saa nimensä siitä, että tämä sana on sekä tataarin että latinan kielellä Millenium. Lisäksi sen vaijereiden kannatinpylväs on M-kirjaimen muotoinen.

Kolmas näkemisen arvoinen koh­de olisi ollut Kazanin metro ja sen tataarilaisin kuvioin ja ornamentein koristellut asemat. Met­roa suunniteltiin jo neuvostoajalla, mutta sen rakentaminen pääs­tiin aloittamaan v. 1997, ja se val­mistui sopivasti kaupungin 1000-vuotisjuhliin. Tänään metroon kuuluu jo 11 asemaa ja sen toiminta alue kattaa joen molemmilla puolilla olevat suuret kaupunginosat.

Spasskaja torni Kremlin etelämuurilla rakennettiin Iivana IV käskystä heti 1500 luvulla Kazanin siirtyessä Venäjän haltuun. Rakennustyön suorittivat Pihkovalaiset mestarit. Torniin avattiin museo 1.9.2023 (kuva: Heikki Männikkö).

Vierailumme päätteeksi kiertoajelulla saimme tuntumaa kaupunkiin ja sen arkkitehtuuriin, suunnitteluun, kulttuuri- ja taidelaitoksiin sekä lukuisiin uskonnollisiin kohteisiin. Kääntyessämme Kazankan oikealta puolelta Kremlin suuntaan näimme ulkonäöltään erikoisen pataa muistuttavan rakennuksen. Tämä kohde oli Kazanin uusi hääpalatsi eli virallinen rekisteröintitoimisto. Rakennus valmistui v. 2013 ja sen korkeus on 32 m. Koristelu ja muoto liittyy sekin tataarilaisiin perinteisiin. Ylhäällä sijaitsee näköalapaikka ympäröivään kaupunkiin mm. Kazankan yli Kremliin.

Vierailumme Kazanissa kesti vain noin neljä tuntia. Kuitenkin se antoi kuvan Kazanista ja oli miljoona kertaa parempi kuin ei mitään. Venäläinen aforismi toteaa, että ”On parempi nähdä kerran kuin kuulla 100 kertaa.”

Toim. Heikki Männikkö

(ps: Kazanin historiassa heijastuu merkittävällä tavalla myös iso osa euraasialaisen kulttuurin historiaa. Kazanissa vieraili 13.9.2019 mm. Matti Laitinen, jonka artikkeli tästä vierailusta löytyy myös täältä verkkojulkaisusta. Hakekaa mm. hakusanalla ”Kazan” niin saatte esiin kaikki tästä aiheesta kertovat artikkelit)