Paluu arkeen ja realismiin on väistämättä edessä
Länsi tekisi viisaasti, jos se ottaisi lusikan kauniiseen käteen ja hyväksyisi realiteetit mitä tulee Ukrainaan. Se tulee jäämään Venäjän vaikutuspiiriin tavalla tai toisella. Huimapäisimmät läntiset poliitikot – näiden joukossa jopa Suomen presidenttiehdokkaita – kuvittelevat lännen kykenevän vaihtamaan Venäjän johdon vaikka voimakeinoin. Kannattaisi palata todellisuuteen, kaikkien edun vuoksi. (kartta: Wikimedia Commons)
Jauri Varvikko 5.2.2024
Stoltenberg sanoo Ukrainan saavuttavan rauhan aseilla. Onko näin?
Jos realistisesti mietitään Ukrainan tilannetta, niin se on huomattavasti heikompi kuin keväällä 2022. Jos rauha olisi tehty silloin, olisi Venäjä vetänyt joukot pois ja Ukraina olisi saanut pitää alueensa lähes kokonaisena.
Nyt Venäjä ei tule edes keskustelemaan Donbassin palauttamisesta, puhumattakaan Krimistä. Zelensky tietää tämän, joten hänellä ei ole muita vaihtoehtoja kuin jatkaa sotaa. Zaluzhny on tehnyt selväksi, että resurssit vähenevät ja pelivara vähenee.
Länsipoliitikot taas elävät aivan käsittämättömässä mielikuvitusmaailmassa. Milloin puhutaan Venäjän uhasta, milloin maailman tappiin asti jatkuvasta Ukrainan tuesta.
Jos Saksan, tai edes Suomen johdolla olisi vähänkään älyä, rauhaa lähdettäisiin rakentamaan. Meillä sen sijaan ollaan rakentamassa uutta rintamaa omalle rajalle.
Scholz ja Stubb kuvittelevat voivansa sanella Venäjän tulevaisuuden. Asia on valitettavasti päinvastoin. Nyt ollaan tilanteessa, jossa pitäisi lopettaa, ei jatkaa. Venäjä tulee Suomeen vain siinä tapauksessa, että meistä tulee uhka. Asia on hyvin yksinkertainen.
Ukraina sen sijaan jää Venäjän etupiiriin, joko hyvällä tai pahalla. Suomessa ei yksinkertaisesti ymmärretä, mitä on tapahtumassa. Ukraina joutuu ennemmin tai myöhemmin hyväksymään Venäjän asettamat ehdot. Piste. Kaikki muu älämölö on unohdettava.
Tämä olisi pitänyt ymmärtää USA:ssa jo aikoja sitten. Todennäköisesti nyt ymmärtävätkin. Siksi mitään uusia tukia ei tule. EU ei vain ymmärrä.
Geopoliittisesti asia on selkeä. Tietyillä alueilla voi olla vain yksi hegemoni. USA haastoi Venäjän hegemoniaseman Ukrainassa. Seurasi sota. Nyt USA vetäytyy ja tunnustaa Venäjän hegemoniaseman. EU ei voi tehdä mitään muuta kuin vetäytyä. Tämän pitäisi nyt upota kaikille pääkoppaan.
Venäjä ei haasta USA:n hegemoniasemaa Euroopassa tai edes Suomessa, jos lopetamme suunsoiton. Venäjä ei aloita suursotaa lännen kanssa, jos emme itse sitä aloita, mutta Ukraina pitää unohtaa. Yksinkertaista. Suu suppuun ja palataan business as usual -tilanteeseen. Tuntuu se sitten miten pahalta tahansa.