Israelin ja koko läntisen arvoyhteisön perikato

Gazassa eletään jälleen erittäin vaikeita aikoja ja alueella vallitsee humanitaarinen kriisi. Israel valmistautuu massiiviseen hyökkäykseen kostoksi Hamasin tekemästä iskusta. Israelin tapana on ollut kostaa kollektiivisesti palestiinalaisille Hamasin tekemät iskut, ketään tai mitään säästämättä. Aseistuksen osalta Israelista ja palestiinalaisista ei voi puhua samana päivänä. Israelin armeija on erittäin hyvin varustettu, sillä USA on aseistanut ja muutoinkin avustanut Israelia avokätisesti jo vuosikymmeniä (kuva: Wikimedia Commons, Israelin isku Gazan kaistaleelle v. 2021).

Jonathan Widell 15.10.2023

Ensin se järkytti, sitten turhautti, sitten nauratti ja sitten kävi sääliksi. Valtamedia nimittäin. Jos
tässä vaiheessa ei ole kansalle selvää, miten sitä ohjaillaan, täytyy vain miettiä, miten media on
pursunnut ensin koronaa, sitten Ukrainaa ja nyt Israelia. Aina joka siirtymällä edellinen maailmaa
uhkaava tuhoa ratkeaa kuin itsestään. Koronan paransi Ukraina. Nyt Ukrainan tilanteen selkeytti
Israelin ja Hamasin välienselvittelyt.
Paitsi Suomessa on otettava huomioon, että Putin on saatava näkymään etusivulla aina jollakin
tavalla eikä sitä voi aina toistaa, että Vladimir Putin jotenkin hyötyy Gazan tilanteesta. Lisäksi
tulee tämä valtamedian hehkuttama rasismikohu Suomen hallituksessa, kun perussuomalaiset
vakiinnutettiin Naton taakse puhumalla sen jäsenten lähettämistä rasistisiksi väitetyistä viesteistä.
Israelista puhumista nimittäin nyt vaikeuttaa se, että Israelin hallituksen yksi ministeri,
puolustusministeri Yoav Galland, kutsumaan Hamasia – tai palestiinalaisia yleensä, miten sen nyt
ottaa – ihmismuotoisiksi eläimiksi. Tällaista puhetta Suomessa kutsuttaisiin kansanryhmää vastaan
kiihottamiseksi. Eläimiksi ei saa lainkaan mukaan ketään kutsua etnisen taustansa takia, ettei
syyllisty kansanryhmää vastaan kiihottamiseen.
Israelissa tuota kieltoa ei siis nähtävästi ole, joten siellä saa palestiinalaisia vastaan kiihottaa – ja
kiihottuneita löytyykin aina ulkomaita – ja juuri ulkomaita – myöten, mukaan luettuna Suomi, joka
siis nyt on osallistumassa kansankiihottajan kiihotukseen. Petteri Orpo on jo huolellisesti kutsunut
Hamasia terroristijärjestöksi. Se puhe, että kaikki palestiinalaiset eivät ole Hamas, taas on
ristiriidassa sen kanssa, että Gazaa vastaan otettiin käyttöön kollektiiviset rangaistukset – tietysti
Israelin puolelta – sillä perusteella, että koska gazalaiset äänestivät Hamasin valtaan, näiden
äänestäjien – siis enemmistön – on siitä kärsittävä, jotta opetus oikeasta ”demokraattisesta”
äänestymiskäyttäytymisestä menisi perille. Onko se mennyt perille?
Ja eikö tuo kollektiivinen rangaistus ole joka tapauksessa käynnissä, kun pohjoisesta Gazasta
käsketään ihmiset muuttamaan etelään? Hamasia voi syyttää ihmiskilpien käytöstä, mutta kun
pienellä alueella on pari miljoonaa ihmistä, Hamasin ei edes tarvitse ihmiskilpiä käyttää, kun siviilit
eivät noin pienellä alueella todellisuudessa minnekään pakoon pääse. Sitä paitsi ne, jotka pyrkivät
pakoon rajan toiselle puolelle nimenomaan Egyptiin, ovat nyt saaneet kuulla rajan olevan suljettuna.

Lapsia propagandasodan viestikapulaksi

Israel kerää länsimediassa nyt sympatiaa. Kanadan johtava sanomalehti Globe and Mail kirjoitti
pääkirjoituksessaan, että Hamasin puolustelijat kärsivät moraalisesta likinäköisyydestä. Tämä on
niin yksisilmäinen väite, että sitä tuskin kukaan ottaa tosissaan.
Lapsistakin on tullut taas huomion kohde. Joe Biden mainitsi heidät äskettäisessä puheessaan.
Tämäkin tuntuu irvokkaalta. Kuten Bernhard blogissaan Moon of Alabama huomautti, se, että
Hamasin pommit ovat osuneet johonkin juutalaiskouluun, ajoittui sapattiaamuksi, jolloin
rakennuksessa tuskin on ketään.
Sitä paitsi tuo lasten tähän ottaminen mukaan alkaa vivahtaa jo ties miltä. Putinhan joutui
Kansainvälisen rikostuomioistuimen vangitsemismääräyksen kohteeksi sillä perusteella, että hän on
siirtänyt kuulemma lapsia Ukrainasta Venäjälle – mistä on hyvin perustein sanottu, että tämä on
vähintään yhtä hyvällä syyllä suorastaan humanitaarinen teko, varsinkin Max Blumenthal sitten
näytti materiaalia siitä, miten nuo lapset pääsevät uusissa oloissaan kouluun ja nauttimaan
turvallisuudesta.
Ja taustalla tässä kummittelee se Nayirah’n (Nayirah al-Ṣabaḥ) todistus USA:n kongressissa. Hän
esiintyi todistajana sille, että irakilaiset tappoivat Kuwaitissa vauvoja inkubaattoreista. Johtavat
ihmisoikeusjärjestöt vahvistivat kertoman. Sittemmin ilmeni, että juttu oli keksitty, ja sen koordinoi
CIA. Itse Nayirah oli Kuwaitin Yhdysvaltain-lähettilään tytär. Yhdysvallat oli kuitenkin jo siinä
vaiheessa Irakissa. No tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että lapsiuhreja ei Israelissa olisi ollut nyt
kohta neljännesvuosisata myöhemmin.

Imagojen sota epäonnistunut

Imagojen sota on nyt kuitenkin joka tapauksessa kovasti sekaisin. Sionistit ovat kovasti olleet
tukemassa Ukrainaa, jossa – kuten hyvin tiedämme, vaikka jotkut koettavat sitä kieltää – on
taistelemassa natseja. Israel ei tästä ole tosin ollut innoissaan – ei varsinkaan Benjamin Netanjahun
aikana, jonka henkilökemia sopii paremmin yhteen Putinin kuin Bidenin kanssa.
Silti esimerkiksi Kanadassa konservatiivien siirtyminen Ukrainan puolelle sattui yksiin myös
sionistien vaikutusvallan kasvun kanssa erityisesti tuoreessa Kanadan konservatiivipuolueessa
Stephen Harperin kaudella. Siitä lähtien nämä kaksi – Israel ja Ukraina – ovat nivoutuneet
kuitenkin yhteen ainakin lännessä Israelin ulkopuolella.
Siihen samaan aikaan alkoi myös historian uudelleen kirjoittaminen. Toista maailmansotaa ei enää
voittanutkaan puna-armeija vaan amerikkalaiset. Eikä ollut enää varmaa, että Neuvostoliitto oli
Amerikan puolella ollenkaan. Eli oliko se siis Amerikkaa ja siten länttä vastaan? Muistutettakoon
nyt kuitenkin, että kyllä, Josef Stalin ja puna-armeija taisteli samalla puolella kuin Yhdysvallat ja
Englanti, kun siitäkin alkaa olla epäselvyyttä.
Onko nyt siis niin, että natseja saa ylistää (kuten Kanadan parlamentissa ukrainalaisnatsi Yaroslav
Hunkaa, mistä tapauksesta ei nähtävästi saa puhua, sillä se kuulemma koituu vain Putinin
hyödyksi) mutta Hamas taas on antisemitistinen terroristijärjestö? Mitä tarkoittaa sitä paitsi
”semitti”? Tässä tilanteessa alkavat imago-ongelmat olla tuntuvia, kun mielikuvat sotivat toisiaan
vastaan.

Neuvostoliitto tunnusti Israelin ensimmäisenä

Tähän mennessä Suomi on päässyt pesemään käsiään lähes mistä liemestä tahansa. Mutta ei oikein
enää.
Ennen kuin määrittelemme suhdetta Israeliin, muistetaan se historiallinen tosiasia (ennen kuin sekin
muutetaan), että Neuvostoliitto oli ensimmäinen valtio, joka tunnusti Israelin. Kuten googlaten
helposti selviää, tuo tosiasia on itse asiassa jo muutettu, sillä ensimmäiset hakutulokset väittävät,
että Israelin tunnusti ensimmäisenä Yhdysvallat.
Toinen asia tuolta ajalta on se, että Israel taisteli ensimmäiset sotansa Tšekkoslovakialaisin asein.
Tšekkoslovakia oli ensimmäisen maailmansodan jälkeen muodostettu valtio, jota ei enää ole, kun se
hajosi Tšekiksi ja Slovakiaksi. Toisen maailmansodan jälkeen se kuului Neuvostoliiton etupiiriin,
joten Tšekkoslovakialaiset aseet tarkoittavat sitä, että Neuvostoliitto välillisesti tuki Israelia myös
sotilaallisesti.
Israelin siteet Venäjään ovat vain kasvaneet Neuvostoliiton romahdettua. Israelin juutalaisväestön
pienenemistä vastaan taisteltiin joukkomuutolla Neuvostoliitosta, ja niinpä nykypäivänäkin Israel
on melkeinpä venäjänkielinen maa. Niinpä myös Putin arvosteli Hamasin iskua raakalaismaiseksi,
mitä se tietysti olikin.
Tästä nyt on opetuksena se, että Israel ei itsessään ole hyvä tai paha – paitsi joidenkin uskovaisten
puheissa. Se, että Neuvostoliitto alkoi sitten ottaa etäisyyttä Israeliin, on hieman myöhempää perua
ja perustunee joihinkin tekoihin, joihin Israel sitten Yhdysvaltain siipien alla alkoi syyllistyä. Tosin tuo
Yhdysvaltain tuki on alkanut varsikin Bidenin kaudella pahasti rakoilla, mihin on taas tärkeänä
syynä se, että Netanjahu oli Donald Trumpin kaveri. (Puhumattakaan siitä, että Israelin sisällä
Netanjahun vastaisten jättiläismäisten protestien alullepanijaksi on peräti syytetty Mossadia.)

Suomi natsittumisen kärjessä

Suomi tähän liittyy sillä tavalla – itse asiassa keskeisestikin – että Suomi on joidenkin muiden
maiden kanssa ollut jonkinlainen virallisestikin tunnustettu ”Israelin ystävä”. Tähän on osasyynä se,
että Israel samastui Suomeen, joka – samoin kuin Israel – taisteli ylivoimaiseksi nähtyä vihollista
vastaan. Suomi Neuvostoliittoa ja Israel ympäröivää arabimaailmaa.
Sitten alkoi tuo holokaustin penkominen ja ilmeni, että Suomi on jollakin tavalla osallistunut siihen.
Eli jo kauan ennen, kuin natseista tuli sionistien ystäviä Ukrainassa, Suomi oli olennaisesti tälle
kehitykselle (jos tuota kehitykseksi voidaan sanoa) luonut tietä. Natsien puolella taistellut valtiokin,
kuten Suomi, voi siis olla Israelin ystävä.
Tämä ”kehitys” sitten huipentui oikeastaan siinä vaiheessa, kun Suomea junailtiin Natoon. Ainakin
yksi amerikkalaissenaattori taas ylisti Suomen osuutta toisessa maailmansodassa: nimittäin sen
urhoollista taistelua Neuvostoliittoa vastaan.
Se, että tuo taistelu oli taistelua natsien puolella, on unohtunut nyt siihen pisteeseen, että Kanadassa
taputetaan vanhalle SS-miehelle Hunkalle, joka taisteli Neuvostoliittoa vastaan. Se taas on
unohtunut osaksi sen takia, että Pariisin sopimus, joka oli Suomen rauhansopimus, on nyt ollut
tuuliajolla jo aikansa. Siinä tuomittiin Suomen osallistuminen toiseen maailmansotaan natsien
puolella selvin sanoin. Kai ajattelu nyt on se, että jos Pariisin rauhansopimus ei ole enää voimassa,
tuokin nolo historianjakso voidaan unohtaa ja suorastaan kielletyksi muuttuu siitä puhuminen.
Tässä voisi Suomen nykyhallitusta sitten kutsua hyvinkin natsihallinnoksi. Tuollaiset
anakronismithan toimivat hyvinkin toisin päin. Kekkosta leimataan nyt Suomessa melkeinpä
Putinin kätyriksi. Hänen virheensä kuulemma oli se, että hän koetti tulla toimeen itänaapurin
kanssa.
Mutta tuo on noita median juttuja. Ennen kuin senkin osuus Suomen Natoon-liittymisessä
pyyhkiytyy muistista, on hyvä muistaa tässä vaiheessa, että propagandakin voi olla rikos – lievästi
sanottuna. Se, että esimerkiksi Joseph Goebbels ei ollut syytettynä Nürnbergissä, johtui siitä, että
hän oli sitä ennen tehnyt itsemurhan. Muuten hän kyllä olisi ollut syytettyjen penkillä.
Mutta tietysti nykymedia tietää tuon ja juonii jo sen takia. Tästä eteenpäin tullaankin näkemään
aimo hyökkäys sananvapautta vastaan, niin että propaganda alkaa ruokkia propagandaa. Toisin
sanoen propagandan arvostelu saadaan hiljennettyä ottamalla propagandan arvostelijat propagandan
hampaisiin.
Ja ehkä se vielä onnistuukin. Mutta kuten tämä päivänpolttavan narratiiviin vaihtuminen parin
vuoden välein jo osoittaa, alkaa tässäkin kansa herätä. Kuten sanotaan, joitakin voi huiputtaa koko
ajan ja kaikkia voi huiputtaa jonkin aikaa, mutta kaikkia ei voi huiputtaa koko aikaa.

Öljyn panee lännelle suitset suuhun

Miten tässä käy? Ilmeisen huonosti ainakin Israelin itsensä kannalta. Nythän on niin, että öljy ei ole menettänyt merkitystään poliittisena kiistakapulana maailman
mittakaavassa. Azerbaidžan ja Iran ovat kohtalaisen vapaasti saaneet rellestää juuri sen takia, että
läntinen arvoyhteisö tarvitsee energiaa.
Kun otetaan vielä huomioon, että Kiina sai aikaan sovinnon Saudi-Arabian ja Iranin välille, alkavat
öljyhanat olla kohta tiukassa koko muslimimaailmassa, jos läntinen arvoyhteisö alkaa mennä liian
pitkälle palestiinalaisia vastaan. Tämä ei ole turha odote. Tämän kuun 11. päivän iltana Saudien de
facto hallitsija Muhammad bin Salman soitti ensimmäistä kertaa Iranin presidentille Ebrahim
Raisille. Puhe oli Gazan humanitaarisesta tilanteesta. Yhtä tärkeä kuin aihe, oli myös keskustelun
osanottajat: siis kahden huomattavan öljyntuottajavaltion johtajat. Jos humanitaarinen tilanne menee
liian huonoksi, öljyhanat menevät takuulla kiinni.
Ja se, millaisessa jamassa on läntisen arvoyhteisön energiapolitiikka, on jo näkynyt Venäjän-
vastaisissa pakotteissa. Lokakuun 3. päivä DW eli Deutsche Welle sanoi suoraan TV-
lähetyksessään, että venäläisöljyn hintakatto on epäonnistunut ja Venäjän-vastaiset pakotteet ovat
vain lisänneet Venäjän öljynvientiä. Suomessahan tätä ei saa sanoa, vaan kaikki menee loistavasti,
mihin läntinen arvoyhteisö ikinä ryhtyy.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että on talvella taas tiukat paikat energian suhteen. Tuohon Putinin
väitettyyn öljyn käyttöön aseena viittaa taas se, että Suomenlahden kaasuputkessa oli paine laskenut
ja Venäjä on siitä asiantuntijoiden mukaan kaiketi vastuussa. Tuo olisi ollutkin jonkinlaisen
narratiivin alku, kunnes Hamas iski.
Mutta energian merkitys geopolitiikassa on siis juuri sen takia nyt se, joka maailmanpolitiikan
taustalla tulee kummittelemaan entistäkin enemmän. Se, että Venäjän öljyä ei saa kuulemma ostaa,
perustui näet siihen ruusuiseen käsitykseen, että kyllä sitä muualta saadaan. Kunnes ei enää saada.
Ja siihen ilmeisesti liittyy sekin, että USA on jo väittänyt, ettei se mene Israeliin sotimaan (mitä se
sitten tarkoittaneekaan).