Tikittävä velkakatastrofi – huijausta vai valetta?

Kansaa lyödään mutta suurituloisiin sekä militarisointiin ei kosketa, eivätkä ennakoidut 6 miljardin leikkaukset eivät riitä.

Kirjoitti Juhani Tanski, Kuopio; julkaistiin Kansan ääni 4/2023 11.9.2023

Suomessa valtionvarainministeriön virkamiehet, ministerit Orpo ja Purra, kaikkien eduskunta- puolueiden johto ja tiedotusvälineet kertovat tarinaa, jonka mukaan Suomi on velkainen – samoin Tilastokeskus, Eläketurvakes- kus jne. Purra väittää taloutemme tilaa ”katastrofaaliseksi”. Presidentti Niinistö, jonka toimenkuvaan sisä- ja talouspolitiikan asiat eivät kuulu, säestää näitä propagandisteja. Pitääkö väite paikkaansa?

Valtionvelalle on monta mittaria

Yhtäältä voidaan tarkastella joko suurten julkisyhteisöiden (valtion, kuntien, sote-alueiden ja sosiaalieli työeläke- ja työllisyysrahastojen) velkaa tai pelkästään valtion budjettivelkaa. Julkisyhteisöiden velka voidaan kuvata ilman varallisuutta (bruttovelka) tai varallisuus huomioiden (nettovelka).

Bruttovelka on järjetön vertailuperuste

Esim. Bill Gates, Amazonin omistaja ym. monimjljardöörit tai biljardöörit ovat velkaisia – joku tupakkiaski tms., jonka palvelijat ovat hakeneet kaupasta tilille, on velkaa. Norjalla on velkaa, vaikka sillä on yli biljoona euroa enemmän riihikuivaa rahaa ja saatavia. Suomellakin on velkaa, vaikka rahaa ja saatavia on 100 miljardia velkoja enemmän.

Jo vuoden 2011 eduskuntavaalissa STP näytti tällaisen julisteen. Silloin oli täysin tiedossa, mihin uusliberalistinen talousoppi suuntaa. Orpon johtaman hallituksen toimet antavat siitä selkeän kuvan. Orpo näytteli tie- tämätöntä kuullessaan hyvinvointialueilta puuttuvan runsaat miljardi euroa. Ay-liikkeen alasajoa voimistetaan. Yritetään kieltää poliittiset- ja tukilakot sakottamalla siitä mm. yksittäistä työntekijää. Työttömyysturvaa porrastetaan ja leikataan. Ei kansa tätä kuritusta ole halunnut. Edelleen ainoa mahdollisuus tämän yksityistämis- ja leikkauspolitiikan torjumiseen on rakentaa sitä vastaan laaja kansanrintama. Vastavoimia on koottava yhteen.

Suomi on EU:n parhaimmistoa

Usein velka-arviot perustuvat Maastrichtin sopimuksen mukaisesti vain julkisyhteisöjen velkaan. Maastricht-velka jättää huomioimatta julkisen rahoitusomaisuuden, joka otetaan huomioon nettovelan laskennassa.

Suomen bruttovelkaantuminen vastannee euroalueen esimerkkimaiden eli Saksan ja Hollannin tilannetta. Nettovelalla laskettuna Suomen julkinen talous onkin sata miljardia ylijäämäinen. Jotkut satuilijat rinnastavat Suomen Etelä-Euroopan “ongelmamaihin”. Nettovelkaantumista tarkasteltaessa tilanne on vieläkin parempi, jos otetaan huomioon varallisuus (sosiaalirahastot). Suomen julkisen talouden velka 2000-luvulla on kasvanut, mutta varsin maltillisesti verrattuna muihin maihin. Monet talouden narratiivit kumpuavat syvemmistä ja hitaammin muuttuvista mielikuvista, sellaisista kuin vaikkapa tuottavan ja tuottamattoman sektorin erottelusta. Kansantalouden tilinpidossa esimerkiksi julkiset koulutusmenot ovat kulutusta, kun taas puolustusvälineiden hankinnat lasketaan investoinneiksi.

Euroopan komissio: Suomen velkasuhde ei ole räjähtävällä uralla

Euroopan komission maaraportti osoittaa velkapuheet perättömiksi. STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà toteaa: ”VVM kiinnittää käytännössä kaiken huomion nimenomaan bruttovelkaantumiseen, kun taas komissiokin puhuu laajemmin velkakestävyydestä”. Suomen budjetissa näytetty valtionvelka oli heinäkuun lopussa 151,18 mrd €. Valtion eläkerahastoissa rahoituspääomaa oli 30.6.23 243 mrd €. Alkuvuonna rahastojen sijoituspääoma kasvoi 5 mrd. Suomen valtio on EU:n rikkain maa ja Norjan jälkeen Euroopan toiseksi rikkain. Koko maailman maista Suomi on 5–7 rikkaimman joukossa. Suomen edellä on vain öljyvaltioita.

Virkamiesten puheista heijastuu heidän poliittinen näkökantansa, mutta tosiasiat pitäisi tuoda selkeästi esiin. VVM:n finanssineuvos Jenni Pääkkönen vastaa: ”Komissio näkee Suomen eläkesektorin ylijäämän vähentävän valtion velkaa, mutta VVM ei niin tee. Suomen lainsäädäntö ei mahdollista sitä. Väite on perätön. Suomen lainsäädännön mukaan julkinen raha on rahaa, näytetäänpä se valtion budjetissa tai rahastoidaanko se. Kun verrataan eri maiden velkaantuneisuutta, kaikki rahat otetaan huomioon – myös korvamerkityt. Luottoluokituksemme on maailman toiseksi parasta A++ -luokkaa ja tulevaisuuden näkymät positiiviset. Bruttovelkaantuminen ei kerro valtion velkakestävyydestä paljoa. Laina ottaa esimerkiksi osakekaupan. ”Jos ostaa esim. 10 mrd. € osakkeita velaksi, eihän velkakestävyys siinä heikkene, vaan pysyy samana – tai jopa vahvistuu, jos osakkeet tuottavat velan korkoa paremmin. Sama asia koskee työeläkkeiden ylijäämää.”

Suomen pitää budjetissa lisätä tuottavia investointeja infran kiireellisiin korjauksiin, investointiluontoisia menoja koulutukseen, sote-toimeen ym. toimiin, jotka tuottavat valtiolle tuloja tällä ja ennen kaikkea tulevilla vaalikausilla, jotta säilytämme ja lisäämme vaurauttamme.

Suomi ainoana EU-maana voi elvyttää ilman velanottoa ulkomailta.

Suomessa eläkerahastot ovat julkista taloutta ja käyttö Suomen päätösvallassa. Eläkerahastoja on 243 mrd. ja sijoitustuotto keskimäärin 5–10 mrd. vuodessa. Sijoitusvarat kasvoivat ensimmäisen vuosipuoliskon aikana 5 miljardia euroa. Vaikka suuret ikäluokat ovat eläkkeellä, vain pari mrd tuotoista tarvitaan eläkkeiden maksamiseen ja loppuerä kasvattaa rahastoja miljardeilla vuosittain. Parin vuosikymmenen päästä rahastot ovat kasvaneet nykyrahassa yli 400 miljardiin – samaan aikaan, kun Suomen talous kituu investointilamassa.

Talouspolitiikan kiristäminen taantuman tai laman edellä järjetöntä

Se on kuin voimakas jarruttaminen ylämäessä tai sen alla. Se johtaa talouden sakkaamiseen, budjettialijäämän kasvuun ja kansalaisten vakaviin vaikeuksiin. Nyt pitäisi tehdä lisäpanostuksia investointiluontoisiin menoihin – koulutukseen, sotuun, soteen ja välttämättömiin infran korjauksiin – investointehin, jotka tuovat tuloja ja suuria säästöjä julkiseen talouteen lähivuosina. Työttömyysturvan heikennykset tuovat väkeä sossun viimesijaisen tuen luukulle. Sote-leikkaukset pidentävät kiireettömän hoidon jonoja entisestään. Se merkitsee, että hoidon puutteessa väkeä valuu akuuttiin hoitoon, mikä on ehkä kymmenen kertaa kalliimpaa kuin varhainen hoito ja aiheuttaa siten suuria kansantaloudellisia menetyksiä ja kansanterveydellisiä kärsimyksiä. Infran korjausten siirtäminen ja laiminlyönti aiheuttaa sen, että siltoja, rapakuntoisia teitä, homeisia rakennuksia ei enää pystytä korjaamaan, vaan ne joudutaan purkamaan ja rakentamaan uudelleen. Korjausvelan kuittaaminen helpottaisi rakennusalan lamaa ja suurtyöttömyyttä.

Ministerit huutavat, että tärkeintä on ”laittaa talous kuriin ja pysäyttää velkaantuminen.” Äärioikeisto tekee näin. Talouden kiristäminen laman edellä on hulluutta. Maamme velkatilanne ei ole katastrofaalinen. Katastrofaalista on leikkauspolitiikka, jonka ainoa tarkoitus on jatkaa yksityistämistä ja siirtää sote-toimi yksityisille, toteuttaa tulonsiirto kansalta rikkaille, militarisointi ja ay-liikkeen heikentäminen. Orpon kabinetin toimet iskevät eniten pienituloiseen suureen kansanosaan. Työttömyysturvan porrastus iskee työttömiin. Ei kansa tätä ole halunnut.

Onko tämä Petteri Orpon pirullinen juoni?

VVM budjettiesitys 2024 arvioi valtionvelan määrän kasvavan 9,8 mrd. vuodessa. 2027 lopussa velkaa olisi noin 191 mrd €, mikä on 59 % bruttokatetuotannosta.

Eläkejärjestelmä jokerikortti? Yksi mahdollinen jokeri vaalikauden talouteen on eläkejärjestelmä. Hallitusneuvottelujen aikaan oli esillä, saatetaanko tulevalle eläkeuudistukselle määritellä euromääräisiä julkista taloutta vahvistavia tavoitteita. Sellaista ei hallitusohjelmassa ole. Ohjelman mukaan valmistelussa tulee löytää keinot eläkevakuutusmaksutason pitkän aikavälin vakauttamiseen sekä julkisen talouden vahvistamiseen pitkällä aikavälillä sääntöpohjaisen vakautusjärjestelmän avulla. Hallitusohjelman mukaan hallitus tekee päätökset tavoitteen saavuttamiseksi, mikäli järjestöt eivät yhdessä hallituksen kanssa löydä yhteisymmärrystä muutoksista tammikuuhun 2025 mennessä.

Mielestäni hallitus voi ottaa lainaa eläkerahastoista ja Suomen Pankista. Loputkin ulkomaiset velat kannattaa maksaa pois, jos korot pysyvät korkealla. Itseltään ja keskuspankilta lainaamalla korot ja pankin voitot tulevat valtiolle. Eläkevaroja ei tule hivuttaa valtion budjettivajeen katteeksi!

Juhani Tanski Kuopio