Soten tragedia – hyvinvoivista kunnista pahoinvointialueisiin

Ensimmäisen kerran väki protestoi uusliberalistisia leikkauksia vastaan ”Kaksi kättä” tapahtumassa 10.6.2015, mutta edelleenkään uusliberalistit eivät anna periksi.

Kirj. Juhani Tanski, Kuopio 17.6.2023, julkaistiin Kansan ääni 3/2023 19.6.2023

Sosiaalityön emeritusprofessori Leena Eräsaari toteaa: Pitkien etäisyyksien maassa isot keskitetyt yksiköt ovat huonoa huolenpitoa, toisinaan jopa ihmisoikeusloukkauksia. Taksissa tapahtuneet synnytykset ovat lisääntyneet samaa tahtia, kun sairaaloita on tehostettu, siis karsittu. Ihmisiä kuljetetaan kodin, päivystyksen, sairaalan, intervallipaikkojen välillä, ennen kuin lopulta myönnetään ympärivuorokautinen paikka. Hoivan tiloja ovat siis kodin ja laitosten lisäksi enenevässä määrin julkinen liikenne, taksit ja ambulanssit.

Työpaikkoja/virkoja on hävinnyt kaksi kolmasosaa vuodesta 1989. Sama tendenssi koskee koko julkista sektoria, josta työpaikkoja/virkoja on hävinnyt kaksi kolmasosaa vuodesta 1989. (Ks. Pekka Tiainen, Mureneva valtio). Iso osa työvoiman vähennyksistä on tullut siitä, että tehtäviä on ulkoistettu tai siirretty budjettitalouden ulkopuolelle (posti, VR, avustavat tehtävät jne.). Virkahenkilöiden poistuminen valtiohallinnosta on merkityksellistä myös valtion (ja hoivan) kannalta. Se vaikuttaa suunnitteluun, valvontaan, lupakäytäntöihin jne.

Sote-palvelujen alibudjetointi

Valtio ja kunnat laiminlöivät terveyden­huoltoa jo vuosia ja jättivät alan kehittämisen retuperälle. Nyt ambulanssit tuovat turhaan potilaita päivystykseen ja ihmiset odottivat kymmeniä tunteja saadakseen akuuttiin ongelmaansa hoitoa. Hoitojonojen syyt johtuvat osin kuntien toiminnasta alueuudistusta odoteltaessa. Kunnat sortuivat ns. osaoptimointiin viime vuosina. Ne jättivät sote-panostukset vähäisiksi, koska tiedossa oli, että alueet ottavat pian taakan kontolleen.   

Kuntien alibudjetointi ei ole alueiden pääongelma, sillä alueiden arvioidaan tarvitsevan paljon enemmän rahaa kuin kunnat aiemmin, vaikka tehtävät pysyvät samoina. Alueiden taloutta kurjistavat tilavuokrien ja yksityisten palveluntuottajien alueille myymien palvelujen hinnankorotukset. Suomessa kuntaliitokset lisäsivät tehottomuutta ja asiakaskohtaisia kustannuksia. Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa ja Hollannissa tehdyt maakuntauudistukset aiheuttivat tehottomuutta ja tulivat sekä julkisille vallalle että potilaille kalliiksi. Nyt ainakin perussairaanhoitoa ollaan palauttamassa kunta- ja kuntayhtymätasolle. Tämä kaikki oli tiedossa jo ennen sote-lain säätämistä, mutta Marinin hallitus ei piitannut tosiasioista pätkääkään, vaan runnoi Sipilän hallituksen maakuntasote-mallin lävitse pienin muutoksin.

Lääkäreitä ja hoitajia tarvitaan rutkasti lisää

Nykyinen lääkäripula ja arvio lääkärien tarpeen kehityksestä vaatii satojen aloituspaikkojen lisäämistä. Lääkärikoulutuksen aloituspaikkoja ei ole lisätty vuoden 2017 jälkeen. Lääkärit itse nostavat esiin ongelman: yhdellä lääkärillä on liikaa potilaita, eikä kokeneemmilla kollegoilla ole aikaa antaa tukea.

Työolojen heikkous johtuu osittain siitä, että lääkäreitä ei ole tarpeeksi. Hoitajien tarve pelkästään vanhustenhoivassa on suuri. Kun 2022 75 vuotta täyttäneitä suomalaisia oli THL:n mukaan noin 600 000, 2030 heitä arvioidaan olevan jo noin 780 000. Voidaan siis olettaa, että vanhustenhoidossa tarvitaan v. 2030 henkilökuntaa yli 18 000 lisää.

Soten rahoitusvaje tuli Petteri Orpolle ”yllätyksenä”!   

Säätytalolla Orpolle tuli uutena tietona, että soten rahoituksesta puuttuu yli miljardin verran rahaa.  Li Andersson vastasi: ”Ei tässä enää oikein tiedä, pitääkö itkeä vai nauraa”. Asia on ollut kaikkien sote-asioiden kanssa tekemisissä olleiden tiedossa. Sote-kulujen mittakaavan ei pitäisi tulla Orpolle yllätyksenä, sillä hän on Varsinais-Suomen aluevaltuuston jäsen. Lehdet uutisoivat marraskuussa näkyvästi alueiden budjettivajeista. En voi kuin ihmetellä, onko ”Prinsessa Ruusunen” nukkunut sikeästi 8 viime vuotta halliuksessa ja oppositiossa. Orpo ymmärtää aluehallitusten roolin: ne leikkaavat ja yksityistävät palveluja maan hallituksen puolesta.

Peruspalveluita vahvistettava

Sote-toimessa kaikista oleellisinta on pienentää päivystyksen ja erikoisairaanhoidon ruuhkia vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja peruspalveluja. Oikeistohallituksen kaavailut soten rahoituksen leikkaamisesta iskevät suoraan juuri näihin kaikkien hyvinvoinnin turvaaviin palveluihin sekä niitä tuottaviin ammattilaisiin.    Jos tuleva oikeistohallitus vähentää rahoitusta miljardeilla, se tulee entisestään syventämään sote-kriisiä.

Soten rahoitusleikkaukset voivat olla tuhoisia

Suorat leikkaukset sosiaali- ja terveyspalveluista voisivat johtaa tuhoisiin seurauksiin, varoittaa emeritustutkimusprofessori Markku Pekurinen. Hän muistuttaa 1990-luvulla tehtyjen rajujen sote-palvelujen leikkausten seurauksista.    – Terveydenhuollon sekä vanhusten ja vammaisten pitkäaikaishoidon ja kotihoidon menoja ihan oikeasti leikattiin kymmenen vuoden aikana yhteensä noin 16 miljardia euroa nykyisellä kustannustasolla kuvaten. Ongelmat ovat sidoksissa kitsaasti kasvaneeseen terveydenhuollon rahoitukseen.

Maailmallakin on huolestuttu Suomen sote-touhuista

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n raportti    varoittaa: hyvinvoinnin taso saattaa laskea, jos koulutukseen ja terveys­erojen kaventamiseen ei panosteta. Suomi ei turvaa oikeutta terveyteen, käy ilmi myös Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportista.    Krooninen resurssipula on leikkauspolitiikan seurausta. Eri hallitukset ovat leikanneet terveydenhuollon rahoitusta 1990-luvun alusta saakka. Terveydenhuollon rahoituksen kasvu on ollut hidasta esim. muihin Pohjoismaihin verrattuna.

Oikeus terveyteen kuuluu kaikille. Valtioilla on velvollisuus turvata jokaiselle korkein mahdollinen saavutettavissa oleva terveydentila ja tarjota terveyspalveluita syrjimättömästi. 

”Sote-uudistus pitäisi käynnistää uudelleen”

Professori Heikki Hiilamo kirjoittaa: Sote-palveluiden syöksykierre jatkuu ja jos uusi hallitus tekee tyhmiä päätöksiä, kierre syvenee. Leikkaamisen sijasta sote tarvitsee lisää rahaa, mutta myös täyden remontin.

Vuosia poliitikot ja virkamiehet ovat myyneet tarinaa siitä, miten sote-uudistuksilla parannetaan pääsyä palveluihin, hillitään kustannusten kasvua ja torjutaan eriarvoisuutta. Laskelmat säästöistä ovat perustuneet toiveajatteluun. Sote-palveluiden syöksykierre jatkuu ja syvenee.

Kovan henkilökuntapulan aikana vuokrafirmat ovat kuin loisia

Vuokrafirmat imevät rahaa palveluntuottajilta eli viime kädessä veronmaksajilta. Työterveyshuolto on Suomessa yhä pyhä lehmä. Sote-soppaa on sekoitettu säkki päässä: ei ole katsottu julkisen järjestelmän ulkopuolelle. Työterveyshuollon pitää tukea julkista terveydenhuoltoa.

Potilaat äänestävät jaloillaan. Yksityisten sairauskuluvakuutusten määrä kasvaa. Sote-palveluiden syöksykierteen pysäyttäminen vaatii tosiasioiden tunnustamista:  käytämme liian vähän rahaa sote-palveluihin. Niin raskaalta kuin se tuntuukin, on käynnistettävä uusi sote-uudistus.

Hyvinvointivaltiolla tarkoitetaan yhteiskuntaa, joka pyrkii takaamaan kaikille kansalaisille toimeentulon ja peruspalvelut. Ehkä keskeisin peruspalvelu hyvinvointivaltiossa on sote-palvelut. Se on olennainen mittari hyvinvointivaltion tilalle.