Näkkileivän hinta ja heinäsirkkoja

700 traktoria ja 4000 viljelijää täyttivät Senaatintorin 11.4.2016, kun viljelijät antoivat hallitukselle muistutuksen maksamattomista saatavistaan ja osoittivat, että myös viljelijät ovat riistettyä väkeä, joka kykenee liikehtimään.

Esa Salomaa Kvisleby Ruotsi kirj. 26.5.2023, julk Kansan ääni 3/23 19.6.2023

Kukapa ei ole huomannut viimeaikaisia hinnankorotuksia alalla kuin alalla, mutta kaikille ei ole selvää aina, mistä se johtuu. Hinnankorotukset ovat kuin luonnonlaki, tulevat jatkuvasti ja varsinkin, kun ajetaan inflaatiota apuvälineenä, jotta reaalipalkat putoaisivat. Voi sanoa, että viime vuonna varsinkin siirryimme kansallisesta toimeentulosta asteen korkeammalle keinottelijoiden ja monopolien markkinoilla. Ruoan hinta on yksi tällainen ala, jossa markkinoita hallitsevat voivat aiheuttaa vakavia seurauksia tavoitteillaan. Voimme katsoa hieman kuinka.

Olemme nähneet, kuinka hinnankorottajat ovat valittaneet syyksi Ukrainan sotaa. Se on yksi syy, mutta ei ehkä tärkein. Venäjä on yksi suurimmista lannoitteiden ja maanparannustuotteiden tuottajista. Eurooppa laittoi sanktiot Venäjälle ja tuloksena oli, ettei lannoitteita enää tule, eli itse aiheutettiin se. Tämä ei kuitenkaan ole estänyt lannoitteiden takana olevien yritysten miljardivoittoja. Tuottajat ovat vähentäneet tuotantoaan ja myyntivolyymiaan. Lasku on lähetetty kuluttajille nousseina hintoina. Eli tuotannossa alhaalta tiskille asti nostavat yritykset hintoja, joka sitten näkyy ostajan maksukuitissa kovana hintana. Näitä tuotteita ovat erityisesti vehnä, soija, maissi, kaali ja purjosipuli, jotka tarvitsevat lannoitteita. Voi kuitenkin sanoa, että kaikki hinnat ovat nousseet.

Ruotsissakin ostovoima laskee rutkasti

Jos katsomme maanviljelijän tilannetta, niin hän on EU:iin liittymisen jälkeen saanut vaikeuksia EU:n määräyksistä. Ruotsinkin pitäisi vähentää nautakarjaansa jne. Viime vuonna maanviljelijöiden kulut esim. Ruotsissa lisääntyivät lannoitekulujen kohdalta 3,3 miljardista kahdeksaan miljardiin ja polttoaineiden kohdalta 3,3 miljardista 4,8 miljardiin. Yllä mainitut maataloustuotteet lisäävät noin 20–40 % maanviljelijän kuluja. Koko maassa nousivat ruokakulut noin 22 prosenttia. Palkankorotukset ovat noin 7,4 % kahdelle vuodelle (2023–24) eli ostokyky vähenee rutkasti.

Ruotsissa on kolme hallitsevaa elintarvikejättiä Coop, ICA ja Axfood. Yritykset ovat pitäneet voittomarginaalinsa (5%) ja lisänneet liikevaihtoa ja lähettäneet kuluttajalle nousseet kustannuksensa nousseina hintoina. Ruokayritykset ovat lisänneet voittojaan  huomattavasti. Poikkeuksia on, Lidl ilmoitti, että he pudottavat suuren määrän hinnoista ja lisäsivät asiakasmääräänsä. Tämä tehtiin ennenkuin ministeri Svantesson oli puhunut kolmen jätin kanssa hintojen alennuksesta. Coop pudotti satakunta tuotteen hintaa, muttei perustarvikkeita, kuten maito, vihannekset, leipä ja jauhot.  Pitkälle on vajonnut COOP alkuperäisestä tavoitteestansa: hyvää ruokaa halvalla työläiselle. Axfood teki samoin erikoistarjouksin tosin. Eräs yksityinen kalakaup­pias piti hintansa muuttumattomina, ja lisäsi voittoa lisääntyneillä asiak­kaillaan.

Lannoiteyhtiöt kahmivat satumaisia voittoja

Mukaan on otettava tähän elintarvikkeiden hinnanmuodostumiseen myös hieman tuntemattomat sektorit, kuten energia, sähkö ja kuljetuspuoli. Mineraali- ja kemianyhtiöt ovat moninkertaistaneet voittonsa lannoitteiden myynnillä. He ovat nelinkertaistaneet voittonsa vuodesta 2020. Voiton lasketaan olevan noin 60 miljardia dollaria. Pohjoismaissa vaikuttaa lähes monopolina norjalainen Yara. Suomessa sillä on n. 80 % markkinoista, Norjassa 70 % ja Ruotsissa 60. Yara vähensi tuotantoaan 1922 20000 tonnista 18000 tonniin. Vähentyneestä tuotannosta huolimatta korkeat hinnat lisäsivät voittoja. Ja lisäys oli huomattava: lähes 300 %. (Suomessa Vanhasen porvarihallitus myi norjalaiselle Yaralle Siilinjärven fosfaattiesiintymän pilkkahintaan. Toim. huom.)

Sähkön, polttoaineiden ja maakaasun korkeat hinnat rasittavat yritystoimintaa

Sähkön hinta lisää kuluja. Täällä vallitsee EU-hinta. Kun sähköntuotanto vapautettiin säätelystä, niin kyseessä ei enää ole ruotsalaisten tarpeita ohjaava toiminta vaan sähköyritysten voittojen hamuaminen. Ruotsi oli vuonna 2022 Euroopan suurin sähkön viejä, jopa kylminä kuukausina. Se vei sähköä ulkomaille 33 TWH ja kuitenkin saivat kuluttajat maksaa huimia laskuja. Syynä oli vapautettu sääntely ja Nord Pool, pohjoismainen sähköpörssi, joka luotiin Ruotsin ja Norjan aloitteesta. Siihen liittyi 16 maata. Ruotsin sähköyritykset kannattivat ehdotusta. Nord Poolissa päätetään hinta sen mukaan, kuka tarjoaa korkeimman hinnan. Ja se on usein Saksa, joka romutti ydinlaitoksensa. Joten suomalainen ja ruotsalainen maksaa tämän kovan hinnan, vaikka Ruotsin tuotantokustannukset ovat matalat. 2010 oli Ruotsilla sähköpula Skoonessa ja se pysäytti sähkönviennin Tanskaan. Tanska valitti ja tällöin EU-tuomioistuin päätti, että viennin on jatkuttava puutteesta huolimatta!

Uudet batteritehtaat tulevat lisäämään sähkönkulutusta huomattavasti. Myös maakaasun hinta tulee nousemaan ammoniakin ja fossiilittoman teräksen valmistamisessa.

Mitä tulee polttoaineiden hintoihin, niin Ruotsi on ollut ykköspaikalla tai ainakin lähellä kärkeä hintojen korkeudessa. Kuljetusfirmoilla oli ja on kovat paikat. Hallitus on antanut tukiaisia ja saaneet hintoja hieman alaspäin.

EU:n maatalous tulilinjalla

Euroopassa ovat suuret mielenosoitukset jatkuneet viikkoja maatalouden puolesta, varsinkin Ranskassa ja Hollannissa. Molemmat maat ovat suuria maanviljelysmaita ja EU on ehdottanut, että 2000 maatilaa Hollannissa ja suuri määrä Ranskassa pitää lopettaa toimintansa samalla, kun puhutaan tulevasta nälänhädästä. Millainen ristiriita!

Lehmien märehtimisestä on tehty syyllisiä hiilidioksidipäästöihin, joka maailman mittakaavassa on alle 0,04%:n ilmakehästä. Samaan aikaan myös maat ja vedet ovat ostolistoilla. Ostajina ovat Blackrock, Vanguard ja muut jättiläisyritykset, jotka ajavat maita alas voidakseen ostaa halvalla niiden rikkauksia, kuten vettä ja maata. He ovat muun muassa ostaneet 70 % Ukrainan mustanmullan maasta ja mitähän sitten aikovat tehdä sillä? GMO-tuotteita siellä jo on, vaikka Ukrainan maaperä tarjosi parasta vehnää ilman muita toimia.

Hinnan nousua se tietää pitkällä tähtäyksellä. Ja valtaa, sillä ”se joka hallitsee ruoan tuotantoa hallitsee maailmaa” sanoi joku joskus. Tällainen taho on ilmeisesti se, joka haluaa, että syömme heinäsirkkoja ja muita hyönteisiä. Ruotsissa on jo yritys, joka tuottaa sirkkajauhetta ja jos en ole väärässä, niin Fazerilla on sirkkajauhoa suklaassansa. 3D -liha on tulossa, monet pizzeriat olivat kiinnostuneet siitä. Nämä toimet ajetaan kovalla vauhdilla eteenpäin, tutkimus ja kontrolli tulevat perässä. Samalla ajetaan tavallista maataloutta umpikujaan ja joka viikko lopettaa jokunen maanviljelijä maatilansa. Oma talous on tärkeätä.