Väärään maaliin mennyt sote-uudistus

Varottava esimerkki

Lainsäädäntötutkimuksen professori Anssi Keinänen toteaa 2014 “suuren“ kuntauudist.uksen valmistelun olleen malliesimerkki, miten ei missään nimessä saisi toimia. Hän ennusti katastrofia, jos hallitus jatkaa jyräystään. Hän piti kuntauudistusprosessia siinä mielessä hyvänä, että se on osoittanut, kuinka vähäisellä tietopohjalla meillä harjoitetaan lainvalmistelua. Hän olisi viheltänyt pelin poikki ja pannut asiat miettimään, mitkä ovat oikeat ongelmat ja tarpeet. Kuntauudistuksen karilleajon jälkeen samaa sekoilua jatkettiin sote-hämmennystä ja myöhemmin sote-ja maakuntasopan keittoa. Montakohan miljardia valtio olisi säästänyt, jos se olisi tehnyt niin? Selontekoihin, lausuntoihin, asiantuntijaryhmien kokouksiin ja kuulemisiin on uponnut aikaa ja rahaa.

Sote-uudistusta tehtiin itsepäisyyden menetelmällä

1. Sote-uudistuksen alkuperäiset tavoitteet – väestöryhmien terveyserojen vähentäminen, kuntien välisten palvelujen saatavuuden parantaminen – on “unohdettu”. Palvelujärjestelmän todelliset ongelmat jäävät sivuun ja uudistus on tavallaan jo tällöin menetetty. Samalla menetetään väestön valtaosan tuki uudistukselle.
2. Hallitukset suhtautuvat jatkuvasti väheksyvästi myös asiantuntijoihin. Korvien sulkeminen kritiikiltä on keskeinen syy siihen, miksi hallitukset lopulta ajavat täydellä vauhdilla päin seinää.
3. Koko prosessia on leimannut hallitusten jatkuva perustuslain ja kansalaisten perusoikeuksien väheksyntä. Sanna Marinin hallitus toimii edeltäjänsä tavoin eikä ota vakavasti perustuslain säännöksiä, vaan tekee vain näennäisiä muutoksia perustuslain vastaisiin esityksiin. Marinin hallitus ja Antti Rinne hilasivat uudistuksen lopulta ”kiireessä” ohi perustuslakivaliokunnan.
4. Samoin Marinin hallitus suhtautuu naivin luottavaisesti omaan poliittiseen valtaansa. Ajatellaan, että hallituspuolueiden voimin voi saada jättiuudistus maaliin ilman tarvetta konsensukseen tai edes keskusteluun opposition kanssa. Niinpä uudistus menee väärään maaliin ja kapulanveto jatkuu lähivuosina.
5. Lain valmisteluprosessia leimaa jatkuva kiire, jolloin valmistelijat tuovat kerta toisensa jälkeen pöytään huonosti valmisteltuja esiyksiä.
6. Ylimielisyys on leimallista hallituksen sote-touhulle. Hallitus uskoo omaan valtaansa määritellä yksin uudistusten tavoitteet ja toteuttamistavat. Se ei kuuntele kritiikkiä.
   
   Hallitusneuvoteluissa Rinne esitti alussa Sipilän sote-maakuntamallia
   Sipilän malliin päätettiin tehdä kolme muutosta: alueiden lukumäärän lisäys, Helsingin irroittaminen uudistuksesta ja maakuntaverotuksen poisto hallitusohjelmasta. Maakuntaverotusta päätettiin valmistella parlamentaarisesti ja toteuttaa se aikaisintaan 2026. Eduskunta valmisteli ja hylkäsi verotuksen.
   Sipilän yksityistämishanke pyritään toteuttamaan hitaammassa aikataulussa. Sipilän kauden tavoite oli yksityistämällä vähentää julkisia sote-menoja miljarditolkulla. Marinin hallitus kertoo, että menot kasvavat 15 seuraavaa vuotta ja vasta sen jälkeen alkaa säästöä syntyä. Aikatalumuutoksella saatiin osa uudistuksesta muilutettua perustuslakivaliokunnan läpi. Mekaanisesti vain poistettiin ongelmakohdat ohjelmasta.
   
   Hallituksen filunkipeli
   Riisuttu versio ei ollut looginen eikä saanut perustulakivaliokunnan leimaa. Muutoksia ja täsmennyksiä toivottiin. Sote-tilanteen ongelmat kärjistyvät. Sote-sopan keitto on erityisesti Sipilän ja Marinin aikana ai­heuttanut yksityistämisten aallon. Marin, Kiuru & Co. sanovat, että tavoite ei ole soten yksityistäminen, mutta tavoite on vakuutuspohjainen järjestelmä.
   Perustuslakivaliokunta edellytti muutoksia mm. Helsingin asemaan, ulkoistamissopimusten mitätöintiin ja kuntien omaisuuden siirtoon hyvinvointialueille. Sote-valiokunta ei korjannut näitä kohtia eikä vienyt hirmuisen junttauksen avulla kokoon kyhättyä lakiesitystä kesäkuussa perustuslakitarkastukseen.
   
   Kunnallinen itsehallinto nauttii perustuslain suojaa
   Ei tiedetä, voiko sen murentaa siirtämällä tehtäviä valtiolle. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan sijainen Antti Rinne juoni hallituksen kanssa törkeän ohituksen. Professori Martin Scheinin totesi, että asia olisi vielä palannut perustuslakivaliokuntaan, ellei käsittely olisi osunut juhannusviikolle. Yli 150-vuotisen alueellisen itsehallinnon kumoaminen ja naailman kustannustehokkaimpiin kuuluvan järjestelmän romutusesitys vaatisi kunnollisen käsittelyn eduskunnassa. Ongelmat pompahtavat esiin uudistuksen toimeenpanossa tai viimeistään ensi hallituskaudella,.
   Kuntapohjainen sote-järjestelmä– Suomen aarre
   Kaikkien selvitysten ja tilastojen mukaan pienet sote-alueet toimivat kustannustehokkaimmin ja tuottavat hyvät palvelut. Hallitukset ovat pian 15 vuotta toitottaneet leveiden hartioiden autuutta. Jos olisi jotain näyttöä, että leveiden hartioiden, perseiden tai lattajalkojen linja olisi tehokas, hallitus olisi näinä vuosina esitellyt sitä.
   
   Muiden kokemukset tulee noteerata
   Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Hollannissa ja Virossa on tehty samansuuntaista palvelujen keskittämistä maakuntiin. Kokemukset ovat olleet karmeat: suuralueet ovat olleet tehottomia ja aiheuttaneet lisäkustannuksia. Kaikissa niissä peruspalveluja ollaan siirtämässä takaisin kunta- ja kuntayhtymätasolle. Myös muualla maailmassa sote-alueita pienennetään. Suomi ei voi olla poik­­keus maailmassa, joten on todennäköistä, että uudistus perutaan jossain vaiheesa.
   
   Maakuntavero repii hallitusta
   Hallitusohjelman mukaisesti parlamentaarinen komitea selvitti maakuntaveroa ja löi viimeisen naulan sen arkkuun vajaa vuosi sitten. 7 puoluetta katsoi, että vero kiristäisi kokonaisverotusta, heikentäisi verojärjestelmän selkeyttä ja läpinäkyvyyttä sekä todennäköisesti johtaisi yhä suurempaan palveluiden ja verojen eriytymiseen alueiden välillä. Samaa mieltä ovat kuntavaikuttajat ja veronmaksajien keskusliitto sekä äänestäjät. Verotuksen kiristymiseen uskoo 71 % kunnanvaltuutetuista ja 82 % kuntien johtavista virkamiehistä.  Vihreiden ja vasemmistoliiton kellokkaat ilmoittivat, että he äänestävät lakia vastaan, jos maakuntavero tyrmätään. Marin sai houkuteltua puolueet jäämään hallitukseen ja ministerit sopivat, että valtionvarainminsteriö jatkaa valmisteluja. Vaalitententeissä vasemmistoliitto ja vihreät iskivät tulisesti yhteen muiden puoleiden kanssa alueverosta.
   
   Aluevaalit – ilveilyä vai propagandaa?
   Sipilän sote-virityksessä oli idea tai mainoslause maakuntaitsehallinnosta, mikä edellyttää aluevaalien järjestämistä. Itsehallinto ja verotus poistettiin laista, mutta jostain syystä aluevaalien jäjestäminen jäi lakiin. On tolkutonta valita vaaleilla aluevaltuustot, jotka ovat toimeenpanevia elimiä. Niiden toimintaa säätelee 1600-sivuinen laki. Aluevaltuuston tehtävä on valita hallitus, joka päättää, minne palveluja sijoitetaan. Budjetti tulee annettuna.
   Valtuustojen on vaikea punnita, mitä palveluja tuotetaan ja mitä ulkoistetaan. 8-12 hengen aluehallituksen voisi perustaa 17 maakuntaan ja Uudenmaan aluehallitukset alueen keskuskaupungin tyhjiksi jääviin tiloihin. Alueen kuntien edustajien yhteiskokous voisi nimittää toimivan johdon.
   Aluevaaleissa puolueiden vaaliohjelmat olivat kuin matkailuesitteitä, joissa kehutaan, mitä hyvää ja kaunista puolue tarjoaa. Rahoituksesta, karsimisesta, keskittämisestä ja ulkoistamisesta ei sanaakaan. Kyselyjen mukaan valtosa äänestäjistä ei tiennyt, mistä vaalissa on kyse. Ihmiset äänestivät puo­lueita, jotka huusivat kovaa tai visersivät kauniilla äänellä. Vaikka oppositiopuolueet äänestivät sote-lakia vastaan, ne kaikki ovat Sipilän-Marinin sote-touhun kannalla. Vaalien suurimmat häviäjät olivat persut ja vihreät. Vihreät keskittivät mainontansa mielenterveyspalveluihin ja jättivät muut teemat kilpailijoilleen..

Juhani Tanski