Veden saannin tulevaisuus huolestuttaa

Uusliberalististen talousoppien mukaisesti lännen pääomapiirit hakevat hallintaoikeuksia kaikkiin luonnonvaroihin, jopa pohjaveteen, vaikka monilla alueilla puhdas vesi uhkaa ihmisiltä loppua.

Kirjoitti: Esa Salomaa, Kvissleby Ruotsi, 13.4.2023. Julkaisi Kansan ääni 2/2023 24.4.2023

Vesi, joka on tarpeellinen aine kaikelle elämälle maapallollamme, on vähenemässä, vaikka sanotaankin, että sen määrä olisi muuttumaton. Kyse on lähinnä puhtaasta juomavedestä, joka ei ole tuttu asia kahdelle kolmelle miljardille ihmiselle maapallolla, vaan muutama miljardi ihmistä lisää saa juoda puolipuhdasta vettä ikävine seurauksineen. Neljänneksellä maailman väestöllä ei ole siis mahdollisuutta varmaan veteen. Joka kolmannella ihmisellä maapallolla ei ole mahdollisuutta pestä käsiään kotona. Joka päivä kuolee 700 alle 5-vuotiasta lasta ripulitauteihin. Lähes 75 % luonnontuhoista on viimeisen 20 vuoden aikana kosketuksissa veteen. Vuodesta 2000 ovat vedestä johtuvat vaarat lisääntyneet tulvien muodossa 134 %. Rikkaissa maissakin on vesipula lisääntynyt huomattavasti. Syitä on monia: teollisuuden jätteet ja ilmaston muutokset, ihmiset itse vettä likaavana tekijänä, vesilaitosten pystyttämisen estävä köyhyys, tulvat, myrskyt jne.

Esimerkkiä maailman vesipulasta

Kapkaupungissa Etelä-Afrikassa oli ennätyksellinen kuivuus 2018. Tällöin oli kaupungissa akuutti vesipula. Sitä kutsuttiin ”nollapäiväksi”. Asukkaita käskettiin veden säästämiseen. Tutkimus tehtiin. Monen maan tutkijat totesivat, että suurkaupunkien varakkaat ihmiset kuluttivat 62 % uima-altaissaan ja talouksissaan käytetystä vedestä, kun loput väestöstä käyttivät 38 %. Heikommilla ryhmillä oli selvästi vaikeampaa selvitä kuivuudesta, joten seikalla on syvä sosiaalinen merkitys. Tämä tilanne on lähes sama kaikissa suurissa kaupungeissa. Suuri epätasa-arvoisuus vallitsee.

Ruotsissa on myös ongelmia, vaikka maassa on runsaasti järviä ja jokia. Järvistä 34 % ovat happamia. Toinen ongelma on maatalouden päästöjen aiheuttamat levien lisääntymiset järvissä ja merenrannoilla. Leväkukinta on vaarallista eläimille ja ihmisillekin tietyissä tapauksissa. Esimerkiksi Hjälmaren, yksi suurimmista järvistä on saanut merkkejä siitä, että järven pohjalla on alkanut pohjakuolema.

Veden käytön seuraaminen vaatii tutkimusta

Muutama viikko sitten New Yorkissa pidettiin Vesikonferenssi. Ruotsin edustaja Berit Arheimer sanoi lyhyesti, että vettä on liikaa, liian vähän tai saastunutta. Hän totesi, ettei ole järjestöä, joka vastaisi kokonaisuudessa maapallon vesiongelmista. Sellainen pitäisi luoda. Kaikki Parannus vaatii yhteistyötä myös kylätasolla niin kuin valtioidenkin kohdalla. Edellinen vastaava kokous oli vuonna 1977, eli hyvin pitkän ajan ovat valtiot saaneet vastata vesihuollostaan. Konferenssin tuloksia saa nähtävästi odottaa hieman, mutta suurena pyrkimyksenä on tutkia mantereilta mereen tapahtuvien epäpuhtauksien seuraaminen ja muuttaminen. Se tehdään maailmanlaajuisesti. Suuri joukko eläimistöstä ja kasvistosta, jotka elävät suolaisen ja suolattoman veden alueella ovat vaarassa. Samalla kiinnitetään huomiota myös jokien kuljettamiin epäpuhtauksiin.

Mieluiten puhtaan ympäristön- kuin militarisoinnin hyväksi

Afrikassa ja Aasiassa ongelma on suunnaton, koska siellä monessa paikassa heitetään lähes kaikki jokeen. Jätteet ja saasteet joutuvat jokien- ja meren rannoille ja meriin. Tästähän on esimerkkinä Bermudan valtava muovilautta.

Aasian ja muidenkin samankaltaisten ongelmien parissa olevilla köyhillä seuduilla ei ole mahdollisuutta päästä eroon jätteistä, koska keräämistä ei ole järjestetty eikä nähdä hyötyä sen järjestämisestä. Siinä tarvitaan organisointia ja jonkinlaista korvausta sekä vapaaehtoisuuttakin rantojen ja jokien puhdistamisesta. Koulutusta ja rahaa on löydyttävä tällaiseen toimintaan. Se on ainoa tie. Kun katsoo, kuinka paljon varoja käytetään aseisiin ja muuhun järjettömään, niin pitäisi sitä löytyä koko ihmiskuntaa auttavaan toimintaan.

Vettä on maapallolla rajallinen määrä. Makean veden määrä on vain 3 % koko vesivarastosta. Vesi on syntynyt kosmoksessa kemiallisen kehityksen tuloksena jo ennen maapallon syntymistä. Suuri osa aurinkoa kiertävistä asteroidesta ja mm. pyrstötähdistä sisältää paljon vesijäätä, joista on tullut suurin osa maan nykyisestä vedestä. Kuvan vesinäyte Pakasaivon järvi (hiidenkirnu). Muoniossa on Lapin toiseksi syvin järvi.

Kansainvälinen yhteistyö välttämätöntä

Vettä kulutetaan suuria määriä elintarviketuotannossa, elektroniikan ja maatalouden sekä muunkin teollisuuden tuotannossa. Juuri teollisuudentuotannossa vesi on tulossa poliittisesti tärkeäksi tekijäksi. Jos haluamme kansainvälistä hallintajärjestelmää, on sen oltava puolueeton ja oikeudenmukainen, sillä vesiasia ja -päätökset ovat monimutkaisia kansainvälisiä kysymyksiä. Olemme nähneet jo kuinka kansainväliset jättiyritykset tunkevat sormensa eri maiden vesihuoltoon ja veden riistoon.

Pohjoismaat ovat suosittuja kohteita hyvänlaisen vedenhuoltonsa takia. Rahalla ostetaan kaikille kuuluvia vesivaroja. Tälläiset toimet on estettävä. Veden saanti maapallolla on epätasapainossa, siksi suunnan pitäisi olla juuri päinvastainen, tasoittava ja kehittävä, jotta turvaamme puhtaan veden kaikille ihmisille. Puhdas vesi on inhimillinen oikeus, josta ei voi tinkiä.

(Kansan äänen verkkojulkaisu on tuonut esiin useita veden omistukseen ja käyttöön ym. liittyviä artikkeleita. Ne löytyvät hakutoiminnolla esimerkiksi hakusanoilla: Puhdas vesi, vesi, juomavesi, makeavesi, pohjavesi)