Jäämeren rata kuljettaa Nato-taistelijoita hiihtokouluun

Monissa protesteissa olemme näyttäneet tätä kuvaa, jolla muistutamme, että haluamme säilyttää hyvät suhteet itäiseen naapuriimme ja toivottaa jokaisen jenkkisotilaan täältä sinne missä pippuri kasvaa. (Kuva: Asko Julkunen)

Unto Nikula, Rovaniemi, Kirjoitus julkaistu myös Kansan äänessä 2/2023

Naton taistelijat hiihtokouluun

Talvella, jolloin Suomi ei vielä ollut Naton jäsen, sotilasliiton pääsihteeri antoi haastattelulausunnon, jossa tämä sotapäällikkö eritteli sotayhteenliittymän odotuksista Suomen jäsenyyden toteutuessa. Pääsihteeri sanoi muiden toiveiden – ja vaatimusten – lisäksi olevan jatkossa tarve tarkastella etelä-pohjoinen -suuntaisia logistisia yhteyksiä Suomessa. Nyt kun jäsenyys on toteutunut, on niin sanottu jäämeren rata -hanke nostettu uudelleen agendalle.

Pohjoista rautatieyhteyttä on suunniteltu aiemminkin. Varhaisemmat kaavailut ovat ajoittuneet ensimmäisen ja toisen maailmansodan yhteyteen. Kummassakin suunnitelmassa voittamattoman Saksan piti varmistaa suomalaisten raaka-aineiden kuljetusketjut jäämeren satamiin tilanteessa, että Itämeri olisi rahtiliikenteeltä syystä tai toisesta suljettua aluetta. (Kansan ääni 4/2019, www.kansanaani-org.hel10.wp-cloud.dev)

Tästä samaisesta rautatieyhteydestä Rovaniemeltä pohjoiseen aina jäämeren rannalle asti käytiin keskustelua muutamia vuosia sitten. Tuolloin radan tarvetta perustel­tiin matkailun ja tavaran, ennen kaikkea Norjassa kasvatetun lohen, kuljetuksilla. Hanke tyrmättiin monelta taholta ja se todettiin kannattamattomaksi, ja lisäksi vahingolliseksi pohjoisen tunturialueiden erittäin haavoittuvalle luonnolle ja paikalliselle pääelinkeinolle, poronhoi­dolle. 

Nato-yhteys länteen tuo uudet suunnitelmat

Nyt, kun uusi aika on koittanut ja Suomi on lopullisesti ja pysyvästi osa ”läntistä arvoyhteisöä”, sotilasliitto Natoa, on koko maamme alue legitiimisti sotilasliiton toiminta-alu­etta. Tästä eteenpäin tällaisia rautatiehankkeita ei tarvitse enää kuorruttaa millään korulauseilla paikallisen väestön palveluiden parantamisesta, tms. Nyt voidaan suo­raan julkilausua tämän, moneen kertaan haudatun rautatieyhteyden perusteluksi kriisiaikaisten sotateknisten kuljetusten ja sotajoukkojen nopeiden siirtymisten mahdollistaminen.

–  Ajatus tällaisesta yhteydestä Norjaan ja Norjan satamiin ei ole uusi, mutta nyt asia voidaan perustella ennen kaikkea turvallisuuspoliittisista lähtökohdista. Jäämeren rata parantaisi ja mahdollistaisi pelotteen säätelyn Suomea hyödyntävällä tavalla. Hätätilanteessa Nato-maiden joukkoja ja kalustoa saataisiin raiteita pitkin Suomeen nopeasti ja paljon, kirjoittaa Hel­singin Sanomien Vieraskynä-pastalla Ulkopoliittisen instituutin apulaisjohtaja Samu Paukkunen (HS Viikko 12/2023). Tuo on kaiketi luokiteltava Suomen viralliseksi kannaksi asiaan.

Lisää varautumista…

Käynnissä oleva Nato-integraatio on uskomattoman nopea ja kattava, kaikki osa-alueet huomioon ottava prosessi. Suomen puolustusvoi­mat tiedotti huhtikuun alussa tilanneensa Naton logistiikka- ja hankintaviraston (NSPA) kautta 8 000 paria hiihtovälineitä. Tuo virasto on ollut Suomen puolustusvoimien hankinnoista ja niiden kilpailutuksista vastaava taho lienee jo ennen varsinaista jäsenyyden allekirjoittamista.

Uudet, paremmin umpihangessa kantavat sukset sijoitetaan Sodankylän Jääkäriprikaattiin ja Kainuun Prikaattiin.

– Uusien suksien avulla parannamme taistelijan kykyä edetä erityisesti syvässä hangessa. Taistelijan ja hänen kantamiensa varusteiden paino on ajan mittaan kasvanut, mikä on asettanut myös suksille uusia vaatimuksia, perustelee Suomen armeijan jalkaväen tarkastaja Juhana Skyttä suksihankintaa puolustusvoimien tiedotteessa. “Suksissa on hyvä olla leveyttä, ettei taistelija vallan juutu hankeen.”

…ja vielä vaan lisää kriisivalmiutta

Rovaniemen kaupunki on järjestänyt alkuvuoden aikana kaikille tarkoitettuja ja avoimia tilaisuuk­sia, joissa koulutetaan ja valmistetaan ihmisiä mahdollisen kriisin oloissa selviytymiseen. Paikallisen uutisoinnin mukaan nämä tilaisuudet on koettu tarpeellisiksi, ja ne ovat vetäneet hyvin väkeä.

On vaikea sanoa, onko tässä kysymys koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan opetuksista, ja tuon tilanteen vaatimista, erilaisiin haasteisiin varautumisesta. Näistä ”koulutustilaisuuksista” tiedotettaessa ei ole ainakaan julkilausuttu, eikä mitenkään eritelty mahdollisen kriisin syytä tai muotoa tai laajuutta, tai mitään muutakaan perustetta tällaisille valmiustoimille. Joka tapauksessa kriisivalmiutta ainakin pohjoisessa Suomessa lisätään tuntuvasti ja konkreettisesti.

Tässä militaristisessa ilmapiirissä ei tunnuta pantavan eikä annettavan minkäänlaista painoarvoa niin sanotulle rauhanomaiselle rinnak­kainelolle, minkä soisi määrittävän ja olevan, ainakin naapurustojen välisessä kanssakäymisessä pääasiallinen elämisen ja olemisen muoto.

Eräs valtioviisas sanoi taannoin, että maantieteelle emme voi mitään, johon toinen, saman veroinen viisas lisäsi, että naapuruston kanssa kannattaa olla väleissä. Jos ei välttämättä ihan kaikkeen, niin tähän yhteyteen kaiketi sopii kulunut sanonta, että ennen oli paremmin.