Talouden miljardien sopeutuslistat älyttömiä nykytilanteessa!

Joukkovoima oli, ja vaati leikkauksista luopumista Sipilän hallituksen aikana, mutta ei nyt, vaikka syytä olisi.

Juhani Tanski, Kuopio, Julkaistu 16.3.2023, julkaistu myös Kansan äänessä 1/2023

Elämme ns. monikriisin aikoja – meillä on talouskriisi, ympäristökriisi ja geopoliittinen kriisi. Suomessa puolueiden vaalilupaukset vievät maatamme täysin eri suuntaan kuin muut EU-maat. Valtiovarainministeriö (VM) kulkee omia polkujaan eri suuntaan kuin EUmaat näyttävät olevan menossa. EU haluaa elvyttää – Suomi jarruttaa! Se on outoa, kun Suomi on ainoa EU-maa, joka ei ole velkainen.

VM vaatii menoleikkauksia outoon aikaan

Talouden näkymät ovat sumuiset. Talouden laskusuhdanteessa julkisen talouden tasapainottaminen on vaikea, mahdoton tai järjetön hanke, josta koituu helposti enemmän haittaa kuin hyötyä. Suomen hallitukset yrittivät taantumassa tasapainotemppua – ensin 1990-luvun laman ja viimeksi eurokriisin vuosina. Kokeilut opettivat, että julkisen talouden kiristäminen talouskriisin oloissa on virhe. Nyt VM vaatii uutta yritystä. Se esittää julkiseen talouteen 9 mrd € sopeutustoimia kahdelle vaalikaudelle.

Suomen valtio ei ole velkainen

Maksamme työeläkemaksuja rahastoihoin, jotka eivät näy budjetissa. Valtion eläkerahastojen varojen yhteenlaskettu määrä on 240 mrd € ja valtion velka budjetissa on 140 mrd €. Suomen rahavarat ja saatavat ovat 100 mrd € suuremmat kuin velat. Jos Suomi olisi velkainen, sen luottoluokitus ei olisi AA+ eli maailman kärkiluokkaa. Ulkomaista velkaa Suomella ei ole. Suomi on ainoa EU-maa, jonka varat ja saatavat ovat suuremmat kuin velat.

Muutama vuosi sitten Suomi oli Kansainvälisen valuuttarahaston tilaston mukaan maailman 7. rikkain valtio – edellä oli vain Norja ja viisi muuta öljyvaltiota. Suomi on yksi harvoja eläkevaroja rahastoivia maita, Myös korvamerkityt rahat ovat rahaa. Valtio nimittää eläkeyhtiöiden johtoon työmarkkinajärjestöjen johtajia, mutta eduskunta päättää eläkemaksujen ja eläkkeiden suuruudet.

Rahastot kasvattavat varojaan lainaamalla niitä valtiolle, työnantajille jne. Valtio ottaa velkaa myös Suomen Pankista, jonka voitot valtio saa nostaa budjettiin, eli valtio maksaa korkoa itselleen. Normaalivuosina valtion korkotulot budjetissa ovat satoja miljoonia euroja. Valtiolla ei ole pulaa rahoista eikä talouden paniikkijarrutuksiin ole tarvetta. Taloudenpidossa on käytettävä järkeä ja sijoitettava rahaa tuottaviin investointeihin sekä investointiluonteisiin säästöjä ja tuloja tuottaviin menoihin. Tänään pahiten alibudjetoidut erät ovat sote-toimi, koulutus ja varhaiskasvatus sekä ympäristö. Niihin panostaminen tuottaa säästöjä ja tulonlisäyksiä tulevina vuosina. Asioita on tarkasteltava pidemmällä tähtäimellä kuin VM:n poliittisesti likinäköiset virkamiehet, jotka huhuilevat 8 vuoden tähtäimellä ymmärtämättä leikkausten vaikutusta ja suhdanteiden merkitystä.

”Virkavastuulla” kyhätty propagandistinen pamfletti

Miten on mahdollista, että VM:n besserwisserit laativat oikeiston vaalipropagandaa toistavan, pienituloisia kuristavan ja peruspalveluja alas ajavan sekä kaikkien muidenkin hallinnonalojen paitsi sotamenojen leikkauslistan?

Annika Saarikko on heidän pomonsa ja toistelee papukaijan tavoin sopeutusteemoja siitä huolimatta, että mm. sote-tointa on budjetissa kuristettu. Ilman Saarikon määräystä tai suostumusta rahaministeriön leikkaajat eivät moista paperia olisi laatineet. On surullista, että rahakirstun hoitajaksi kepu on valinnut henkilön, joka ei julkisesta taloudesta ymmärrä Sipilää enemmän. VM:n teemat on kopioitu kokoomuksen ja persujen ajatushautomoista. Siipikarjan hoidosta tiedämme, että hautominen ei tapahdu päässä vaan alempana. Näin näyttää olevan oikeiston Liberassa ym. hautomoissa.

Eikö rahaministeriön ”viisailta” vaadita talouden ja historian tuntemusta?

Näyttää, että he ovat unohtaneet viime kriisien yritykset ja erehdykset. Ilmeisesti talousennusteetkin ovat unohtuneet. Talouden näkymät ovat sumeat. Vaikka kaikki muu sujuisi ennusteiden mukaan, mutta jos VM saisi vaatimansa kiristykset, se aiheuttaisi tilanteen heikkenemisen. Julkiset menot ovat kotitalouksien ja yritysten tuloja ja julkiset tulot ovat kotitalouksien ja yritysten menoja. Kiristykset ovat pois kokonaiskysynnästä. Heikon kasvun oloissa kasvaa riski, että leikkaukset heikentävät kansantaloutta. Ne voivat onnistua, jos talous kasvaa ja tuottaa lisätuloja. Nyt uhkaa käydä päinvastoin, sillä taantuma kutistaa muutenkin tuloja.

Talousolot eivät nyt suosi äkkijarrutusta

Jos maan seuraava hallitus aloittaa kautensa velkapaniikin vallassa, viime vuosikymmenien mokat voivat toistua. Ennusteiden mukaan Suomi ja Suomen keskeiset vientimaat ovat lähellä taantumaa ja kasvu jatkunee lähivuosina heikkona. Vientimaittemme rahoitusolot kiristynevät vielä lisää, kun keskuspankit nostavat korkoja. Samaan aikaan kansalaisia, yrityksiä ja koko taloutta koettelee vuosikymmeniin ankarin energiakriisi, inflaatio, sota ja kauppasota.

Pienituloisen arki on kallistunut eniten

Arkielämän kallistuminen köyhdyttää kaikkia, mutta ei niin tasapuolisesti kuin tilastot näyttävät. Inflaatio heikentää eniten pienituloisen ostovoimaa. Inflaatiota on kiihdyttänyt ennen muuta energian, elintarvikkeiden ja asumisen kallistuminen. Pienituloisen reaalitulojen ostovoimaa sulattaa se, että vähistä tuloista on kulunut suuri osa eniten kallistuneisiin pakollisiin menoihin.

Onko vähemmän enemmän?

VM on kuvaillut maan valtion talouden tilaa, kuin olisimme velkakriisin partaalla. Viesti on mennyt jakeluun, koska puolueet kilpailevat budjettien sopeutusaikeilla. VM vaatii, että puolueet lupaavat kansalle keppiä eikä porkkanaa hokemalla, että vähemmän on enemmän. Velkapaniikki on mennyt överiksi. Velkapelotteluun voi liittyä myös riskejä. Jos huonosti käy, VM:n uhkakuvat lietsovat seuraavaa hallitusta paniikkijarrutukseen.

Viimeksi meni pahasti pieleen

Julkinen velkaantuminen ei voi jatkua loputtomiin, joten ennen pitkää julkisen velkataakan kasvaminen on saatava taitettua. Se ei onnistu milloin tahansa eikä minkälaisissa oloissa tahansa. Viime vuosikymmenillä velkaantumista yritettiin taittaa ”vastuullisin” vyönkiristyksin Euroopan laajuisen talous- ja velkakriisin keskellä. Koulutuksesta, tutkimuksesta ja terveys- ja hoivapalveluista leikattiin miljardi-tolkulla, mutta silti alijäämä paheni.

Vaikka VM yrittää herättää velkapaniikkia, tarvitaan malttia odottaa tasapainotoimille otollisia talousoloja. Analyysiyhtiö Oxford Economics kokosi 2022 lopulla katsauksen 20 länsimaisen talouden tasapainoyrityksistä parin vuosikymmenen ajalta. Puolet yrityksistä jäi pelkäksi yritykseksi. Sopeutustoimista huolimatta velkaantuminen jatkui tai voimistui. Epäonnistuminen johtui yleensä samoista syistä kuin Suomessakin. Julkistaloutta ryhdyttiin kuristamaan kesken taantuman, ennenkuin kansantalous oli kyllin vahva kestämään kiristykset. Sen sijaan yritykset onnistuivat yleisemmin, kunhan talousolot olivat vyönkiristyksille suosiolliset. Näin oli esimerkiksi vahvan talouskasvun, elvyttävän rahapolitiikan ja kasvua edistävien talousuudistusten aikaan.