Kiinan kanta – Ukrainan kriisiin tarvitaan poliittinen ratkaisu

Kansan äänen toimitus Friends of Socialist China sivuston artikkelin pohjalta, julkaistu 24.2.2023

Helmikuun 23. päivänä, vuosi Venäjän aloittaman Ukrainan erityisoperaation jälkeen, Kiina julkaisi 12 kohdan asiakirjan, jossa se esitti virallisen kantansa konfliktiin. Nämä 12 kohtaa ovat:

1. Kaikkien maiden suvereniteetin kunnioittaminen
2. Kylmän sodan mentaliteetista luopuminen
3. Vihollisuuksien lopettaminen
4. Rauhanneuvottelujen jatkaminen
5. Humanitaarisen kriisin ratkaiseminen
6. Siviilien ja sotavankien suojeleminen
7. Ydinvoimalaitosten turvaaminen
8. Strategisten riskien vähentäminen
9. Viljan viennin helpottaminen
10. Yksipuolisten sanktioiden lopettaminen
11. Teollisuuden ja toimitusketjujen pitäminen vakaina
12. Konfliktin jälkeisen jälleenrakennuksen edistäminen

Ensimmäisen kohdan osalta, joka koskee kaikkien maiden suvereniteetin kunnioittamista, Kiinan ulkoministeriö vaatii Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan tarkoitusten ja periaatteiden tiukkaa noudattamista. Se korostaa, että ”Kaikkien maiden suvereniteettia, riippumattomuutta ja alueellista koskemattomuutta on tuettava tehokkaasti. Kaikki maat, isot tai pienet, vahvat tai heikot, rikkaat tai köyhät, ovat tasavertaisia kansainvälisen yhteisön jäseniä”. Merkittävää on, että kun otetaan huomioon imperialististen valtojen pitkät ja jatkuvat kokemukset näiden periaatteiden noudattamatta jättämisestä ja räikeästä rikkomisesta, on toimittava niin kuin monet globaalin etelän maat ovat tavalla tai toisella ilmaisseet, että: ”Tasa-arvoista ja yhdenmukaista kansainvälisen oikeuden soveltamista olisi edistettävä ja kaksoisstandardit hylättävä.”

Kylmän sodan mentaliteetista luopumisen tarpeesta asiakirjassa todetaan: ”Alueen turvallisuutta ei pidä saavuttaa vahvistamalla tai laajentamalla sotilaallisia blokkeja. Kaikkien maiden oikeutetut turvallisuusedut ja huolenaiheet on otettava vakavasti ja niihin on puututtava asianmukaisesti”. Tämä korostaa, että osa nykyisen traagisen tilanteen monimutkaista taustaa on aggressiivisen NATO-liittouman jatkuvassa laajentamisessa Venäjän rajoille, mikä rikkoo Neuvostoliiton ja Venäjän johtajille Neuvostoliiton hajoamisen aikana annettuja toistuvia lupauksia. Se viittaa myös tähän mennessä näennäisesti puolueettomien Suomen ja Ruotsin ehdotukseen liittyä Natoon. Se jatkaa vaatimalla ”tasapainoisen, tehokkaan ja kestävän eurooppalaisen turvallisuusarkkitehtuurin luomista” ja työskentelyä yhdessä rauhan ja vakauden puolesta Euraasian mantereella. Useat maat, mukaan lukien Ranska ja Venäjä, ovat muodossa tai toisessa esittäneet tällaisia ehdotuksia vuosien varrella. Yhdysvallat vastustaa niitä tietysti voimakkaasti, sillä Euroopan ja laajemman Euraasian alueen maiden ja kansojen mahdollisuus tehdä omia järjestelyjä ja ratkaista omia ongelmiaan vähentäisi vastaavasti suurvallan kykyä hegemoniseen sekaantumiseen, jakautumiseen ja herruuteen.

Asiakirjassa kehotetaan jatkamaan suoraa vuoropuhelua mahdollisimman nopeasti ja todetaan, että vuoropuhelu ja neuvottelut ovat ainoa toteuttamiskelpoinen ratkaisu kriisiin. Tässä yhteydessä on huomattava, että Venäjän ja Ukrainan väliset neuvottelut olisivat johtaneet ainakin pääpiirteittäin sovittuun ratkaisuun jo viime huhtikuussa, mutta ulkopuolinen väliintulo, varsinkin Britannian pääministeri Boris Johnsonin kiireinen vierailu Ukrainan pääkaupunkiin, tyrmäsi tämän. Sittemmin rauhanprosessi on keskeytetty ja konflikti kärjistynyt länsimaisen sotilaallisen tuen massiivisen lisäämisen johdosta.

Kiina vahvistaa vastustavansa aseellisia hyökkäyksiä ydinvoimaloita tai muita rauhanomaisia ydinlaitoksia vastaan. Ukrainan joukot ovat toistuvasti pommittaneet Zaporizhzhian ydinvoimalaa ja estäneet kansainvälisiä tarkastajia pääsemästä sinne. Julkilausumassa todetaan lisäksi, että: ”Ydinaseita ei saa käyttää eikä ydinsotia saa käydä. Ydinaseiden uhkaa tai käyttöä tulee vastustaa”. Tämä tukee sitä tosiasiaa, että Kiina on ainoa viidestä tunnustetusta ydinvallasta, joka on johdonmukaisesti ja yksiselitteisesti puolustanut ”ensimmäisestä käytöstä pidättäytymisen” -politiikkaa.

Kiinan ulkoministeriö korostaa myös, että: ”Yksipuoliset sanktiot ja maksimaalinen painostus eivät voi ratkaista asiaa; ne luovat vain uusia ongelmia… Asianomaisten maiden tulisi lopettaa yksipuolisten pakotteiden väärinkäyttö muita maita vastaan.” Yksipuoliset pakotteet ovat eräänlaista ”savutonta sodankäyntiä”, jota Yhdysvallat käyttää mitä tahansa maata vastaan, josta se ei pidä tai maa ei tanssi USAn pillin mukaan. Selvästi hyvin valmistelemassaan operaatiossa USA on asettunut Venäjää vastaan, joka on kiihtynyt sotilaallisen erikoisoperaation alkamisesta lähtien. Samoin Yhdysvallat käyttää virheellisesti kansallista lainkäyttövaltaa teollisessa mittakaavassa, niin vihollisia kuin liittolaisiakin vastaan.

Kiinan ulkoministeriön lausunnon koko teksti

1. Kaikkien maiden suvereniteetin kunnioittaminen.  Yleisesti tunnustettua kansainvälistä oikeutta, mukaan lukien Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan tavoitteita ja periaatteita, on noudatettava tiukasti. Kaikkien maiden suvereniteettia, riippumattomuutta ja alueellista koskemattomuutta on tuettava tehokkaasti. Kaikki maat, isot tai pienet, vahvat tai heikot, rikkaat tai köyhät, ovat tasavertaisia kansainvälisen yhteisön jäseniä. Kaikkien osapuolten tulee yhdessä noudattaa kansainvälisiä suhteita ohjaavia perusnormeja ja puolustaa kansainvälistä oikeudenmukaisuutta. Kansainvälisen oikeuden tasa-arvoista ja yhtenäistä soveltamista olisi edistettävä, mutta kaksoisstandardit on hylättävä. 

2. Kylmän sodan mentaliteetin hylkääminen.  Maan turvallisuutta ei pidä tavoitella muiden kustannuksella. Alueen turvallisuutta ei pidä saavuttaa vahvistamalla tai laajentamalla sotilaallisia ryhmittymiä. Kaikkien maiden oikeutetut turvallisuusedut ja huolenaiheet on otettava vakavasti ja niihin on puututtava asianmukaisesti. Monimutkaiseen ongelmaan ei ole yksinkertaista ratkaisua. Kaikkien osapuolten tulisi yhteisen, kattavan, yhteistyökykyisen ja kestävän turvallisuuden visiota noudattaen ja maailman pitkän aikavälin rauhaa ja vakautta silmällä pitäen auttaa luomaan tasapainoinen, tehokas ja kestävä eurooppalainen turvallisuusrakenne. Kaikkien osapuolten tulee vastustaa oman turvallisuuden tavoittelua muiden turvallisuuden kustannuksella, estää ryhmittymien vastakkainasettelu ja työskennellä yhdessä rauhan ja vakauden puolesta Euraasian mantereella.

3. Vihollisuuksien lopettaminen.  Konfliktit ja sodat eivät hyödytä ketään. Kaikkien osapuolten on pysyttävä rationaalisina ja maltillisina, vältettävä liekkien lietsomista ja jännitteiden pahenemista sekä estettävä kriisin paheneminen entisestään tai jopa karkaamasta hallinnasta. Kaikkien osapuolten on tuettava Venäjää ja Ukrainaa työskentelemään samaan suuntaan ja aloittamaan mahdollisimman nopeasti suora vuoropuhelu tilanteen asteittaiseksi lieventämiseksi ja lopulta kattavan tulitauon saavuttamiseksi. 

4. Rauhanneuvottelujen jatkaminen.  Vuoropuhelu ja neuvottelut ovat ainoa toteuttamiskelpoinen ratkaisu Ukrainan kriisiin. Kaikkia ponnisteluja, jotka edistävät kriisin rauhanomaista ratkaisemista, on kannustettava ja tuettava. Kansainvälisen yhteisön tulee pysyä sitoutuneena oikeaan lähestymistapaan edistää neuvotteluja rauhan puolesta, auttaa konfliktin osapuolia avaamaan ovi poliittiselle ratkaisulle mahdollisimman pian ja luotava olosuhteet ja alustat neuvottelujen jatkamiselle. Kiina tulee jatkamaan rakentavaa rooliaan tässä suhteessa. 

5. Humanitaarisen kriisin ratkaiseminen.  Kaikkia humanitaarisen kriisin lievittämiseen tähtääviä toimia on kannustettava ja tuettava. Humanitaarisissa operaatioissa tulee noudattaa puolueettomuuden periaatteita, eikä humanitaarisia kysymyksiä saa politisoida. Siviilien turvallisuutta on suojeltava tehokkaasti ja humanitaarisia käytäviä on perustettava siviilien evakuoimiseksi konfliktialueilta. Tarvitaan ponnisteluja humanitaarisen avun lisäämiseksi asianmukaisilla aloilla, humanitaaristen olosuhteiden parantamiseksi ja nopean, turvallisen ja esteettömän humanitaarisen avun pääsyn takaamiseksi humanitaarisen kriisin estämiseksi laajemmassa mittakaavassa. YK:ta tulisi tukea koordinoivassa roolissa humanitaarisen avun kanavoinnissa konfliktialueille.

6. Siviilien ja sotavankien suojelu.  Konfliktin osapuolten olisi noudatettava tiukasti kansainvälistä humanitaarista oikeutta, vältettävä hyökkäämästä siviileihin tai siviilikohteisiin, suojeltava naisia, lapsia ja muita konfliktin uhreja ja kunnioitettava sotavankien perusoikeuksia. Kiina tukee Venäjän ja Ukrainan välistä sotavankien vaihtoa ja kehottaa kaikkia osapuolia luomaan tähän tarkoitukseen suotuisammat olosuhteet.

7. Ydinvoimalaitosten turvaaminen.  Kiina vastustaa aseellisia hyökkäyksiä ydinvoimaloita tai muita rauhanomaisia ydinlaitoksia vastaan ja kehottaa kaikkia osapuolia noudattamaan kansainvälistä oikeutta, mukaan lukien ydinturvallisuussopimusta (CNS) ja välttämään päättäväisesti ihmisen aiheuttamia ydinonnettomuuksia. Kiina tukee Kansainvälistä atomienergiajärjestöä (IAEA) rakentavassa roolissa rauhanomaisten ydinlaitosten turvallisuuden edistämisessä.

8. Strategisten riskien vähentäminen.  Ydinaseita ei saa käyttää eikä ydinsotia saa käydä. Ydinaseiden uhkaa tai käyttöä tulee vastustaa. Ydinaseiden leviäminen on estettävä ja ydinkriisi vältettävä. Kiina vastustaa kemiallisten ja biologisten aseiden tutkimusta, kehittämistä ja käyttöä missä tahansa maassa kaikissa olosuhteissa.

9. Viljan viennin helpottaminen.  Kaikkien osapuolten on pantava Venäjän, Turkin, Ukrainan ja YK:n allekirjoittama Black Sea Grain Initiative -aloite täysin ja tehokkaasti ja tasapainoisesti täytäntöön ja tuettava YK:ta tässä tärkeässä roolissa. Kiinan ehdottama globaalin elintarviketurvan yhteistyöaloite tarjoaa toteuttamiskelpoisen ratkaisun maailmanlaajuiseen ruokakriisiin.

10. Yksipuolisten pakotteiden lopettaminen.  Yksipuoliset sanktiot eivät ratkaise ongelmaa; ne aiheuttavat vain uusia ongelmia. Kiina vastustaa yksipuolisia pakotteita, joita YK:n turvallisuusneuvosto ei ole hyväksynyt. Asianomaisten maiden tulisi lopettaa yksipuolisten pakotteiden ja kansallisen oikeuden väärinkäyttö muita maita vastaan, jotta ne voisivat osallistua Ukrainan kriisin lieventämiseen ja luoda edellytykset kehitysmaille kasvattaa talouksiaan ja parantaa ihmisten elämää.

11. Teollisuuden ja toimitusketjujen pitäminen vakaina.  Kaikkien osapuolten tulee vilpittömästi ylläpitää olemassa olevaa maailmantaloutta ja vastustaa maailmantalouden käyttöä työkaluna tai aseena poliittisiin tarkoituksiin. Yhteisiä ponnisteluja tarvitaan kriisin heijastusvaikutusten lieventämiseksi ja sen estämiseksi, että se häiritsee kansainvälistä yhteistyötä energian, rahoituksen, elintarvikekaupan ja liikenteen aloilla ja horjuttaa maailmantalouden elpymistä.

12. Konfliktin jälkeisen jälleenrakennuksen edistäminen.  Kansainvälisen yhteisön on ryhdyttävä toimiin tukeakseen konfliktin jälkeistä jälleenrakennusta konfliktialueilla. Kiina on valmis antamaan apua ja olemaan rakentava rooli tässä pyrkimyksessä.

Alkuperäinen artikkeli: https://socialistchina.org/2023/02/24/chinas-position-on-the-political-settlement-of-the-ukraine-crisis/