Yksinoikeus pakotteisiin ja boikottiin
Yhdysvaltojen ja Miamin kuubalaisten suoritettua Sikojenlahden maihinnousun Kuubaan 17.4.1961 USA julisti epäonnistuneen invaasion katkeroittamana jo lokakuussa Kuuban kauppasaartoon. Taloussaarto jatkuu yhä, vaikka USA ja sen liittolaiset eivät ole sodassa Kuuban kanssa ja vaikka YK suosittaa vuosittain kauppasaarron lopettamista sen jäsenmaiden ehdottoman enemmistön tukemana.
Yhdysvallat liittolaisineen hyökkäsi v. 2001 kostoksi Afganistaniin, koska vastuu kaksoistornien tuhoamisesta sälytettiin al-Qaidalle. Omavaltainen USA perusti v. 2002 afgaanireservaatin Kuubaan. Ensimmäiset 20 sotavankia lähetettiin tammikuussa 2002 Kandaharin lentokentältä Guantánamon Camp X-Ray:n vankileiriin. Vangituille miehille ei myönnetty sotavangin statusta, koska tällöin heihin olisi pitänyt soveltaa Geneven sopimusta. Afganistanin sota päättyi suurvallan tappioon v. 2021. Kidutusvankileiri toimii kuitenkin Guantánamossa yhä. Hyökkäyssota on edelleen tuomitsematta. Pakotteita ei ole myöskään langetettu USA:lle.
Yhdysvallat kiristi v. 1992 ja -96 Kuuban vastaista kauppasaartoa entisestään säätämällä Torricelli-Graham- ja Helms-Burton –lait. Torricelli-Graham –lain nojalla USA pyrki estämään muiden valtioiden kaupan Kuuban kanssa. Lailla rajoitettiin USA:n muissa maissa toimivien tytäryhtiöiden kaupankäyntiä Kuuban kanssa koskien enimmäkseen lääkkeitä ja elintarvikkeita. WHO:n Maailman terveysraportin Amerikan yhdistyksen yhteenvedon v. 1998 mukaan USA:n kauppasaarto heikensi dramaattisesti tavallisten kuubalaisten terveyttä ja ravinnonsaantia.
Helms-Burton-laki kiristi osaltaan Kuuban kauppa- ja taloussaartoa. Ehdot kauppasaarron purkamiselle on kaiverrettu tähän lakiin. Niihin kuuluivat Castron veljesten luopuminen vallasta, poliittisten vankien vapauttaminen, sisäministeriön purkaminen, sekä vapaiden ja rehellisten vaalien järjestäminen. Talousavun ehdoksi asetettiin Maailmanpankin ja Kansainvälisen Valuuttarahaston valvontaoikeus välttämättömien reformien toteuttamisessa Kuubassa (yksityistäminen, sosiaali- ja terveysjärjestelmän tuhoaminen).
Kuuban mallia sovelletaan myös Venezuelaan
Yhdysvallat ja sen liittolaiset ovat sekaantuneet itsenäisen Venezuelan bolivaarisen tasavallan sisäisiin asioihin ja sen oikeuteen valita itse oma yhteiskunnallinen kehitystiensä koko 2000-luvun ajan. Öljyvaroiltaan vauraassa maassa on vallinnut viimeisen 20 vuoden aikana jatkuva USA:n tukemien vallankaappausten uhka. USA, Kanada ja EU sekä näiden liittolaiset ovat soveltaneet Venezuelaa vastaan ns. 4. sukupolven sotia kuten talous-, diplomatia- ja mediasotia yhtä hyvin kuin väkivaltaisia toimia sisältäen jopa puolisotilaallisten joukkojen suorittamia kansanjohtajien murhia ja yhteiskunnan horjuttamista. Yhdysvaltojen talouspakotteet Venezuelaan ovat kohdistuneet etenkin ravinnon ja lääkkeiden saantiin, öljyteollisuuden koneiden ja varaosien saantiin, elintarvikkeiden tuonnin estämiseen ja valtion tukemien ruoka-avusta vastaavien CLAP-komiteoiden toimintaan sekä valtion varojen jäädyttämiseen. Presidentti Barack Obama julisti Venezuelan jo 6.3.2015 valtioksi, joka uhkasi USA:n kansallista turvallisuutta.
Yhdysvaltojen Venäjän pakotteet 2022
Yhdysvallat on esittänyt samankaltaisia elkeitä Ukrainan sodassa Venäjälle kuin kauppasaarrossaan Kuuballe, vaikkei se olekaan virallisesti sodassa Venäjää kanssa. USA näyttää omineen itselleen yksinvallan pakotteiden, boikottien ja taloussaartojen julistamiselle muille maille sekä niiden voimaan saattamiselle. Yhdysvaltojen liittolaismaat noudattavat nurisematta sen antamia määräyksiä. Kiina näyttää olevan ainoa valtio, joka kykenee rimpuilemaan pohjoisamerikkalaisia kaksoisstandardeja vastaan omilla pakotteillaan.
Helmikuussa 2022 Yhdysvallat kielsi kaupan ja investoinnit Donetskin ja Luhanskin alueiden kanssa. Laaja pakotepaketti kohdistettiin venäläisiä pankkeja, yksityishenkilöitä ja valtionlainoja sekä Nord Stream 2 -kaasuputkea vastaan. Pakotteet eristivät Venäjän kansainvälisestä finanssijärjestelmästä. Lisäksi huipputeknologian vientirajoitukset leikkasivat yli puolet Venäjän teknologiatuonnista. Presidentti Putin, ulkoministeri Lavrov ja turvallisuusneuvoston jäsenet lisättiin pakotelistalle. EU:n komissio, Yhdysvallat, Saksa, Ranska, Italia, Iso Britannia ja Kanada ilmoittivat sopineensa Venäjän keskuspankin varojen yksipuolisesta jäädyttämisestä ja usean pankin sulkemisesta kansainvälisen SWIFT-järjestelmän ulkopuolelle.
Maaliskuussa 2022 venäläisiltä lentokoneilta suljettiin ilmatila. Uusia pakotteita kohdistettiin keskeisiä venäläispäättäjiä vastaan. Seuraavaksi Yhdysvallat kielsi öljyn ja kaasun tuonnin Venäjältä. Sitten oli vuorossa tuontikielto venäläiselle kalalle, alkoholille ja timanteille sekä lännen luksustuotteiden vientikielto Venäjälle.
Toukokuussa 2022 pakotelistalle joutuivat Sberbankin ja Gazprombankin hallituksen jäsenet, Moscow Industrial Bank tytäryhtiöineen, asevalmistaja Promtehnologija sekä valtion kanavat Pervyj kanal, Russia-1 ja NTV. Lisäksi Yhdysvallat kielsi yrityshallinnon palveluiden viennin. Valkoinen talo ilmoitti myös uusista vientirajoituksista G7-maiden tapaamisen jälkeen. Listalla oli puutuotteita, teollisuuden koneita ja laitteita, moottoreita, varaosia ja tarvikkeita.
”Minkään valtion älköön sallittako perinnän nojalla, vaihtamalla, ostamalla tai lahjaksi hankkia omakseen toista omintakeista valtiota (pientä tai suurta, mikä on tässä yhdentekevää).” (Immanuel Kant: Ikuiseen rauhaan v. 1795, s. 14)
Matti Laitinen