Yhteistyöhön yhteiskunnallisen muutoksen puolesta

SKDL muodosti sodan jälkeen todellisen kansanrintaman, jonka tärkein vaalimus oli demokratian puolustaminen ja voimistaminen, jolla puolustettiin ja vahvistettiin hyvinvointiyhteiskunnan saavutuksia ja vallitsevaa keynesiläistä yhteiskuntapolitiikkaa (kuva SKDL:n vappujuhla 1972 Senaatintori, Kari Hakli, Helsingin Kaupunginmuseo)

Kansan äänen järjestöt 26.5.2023 (EU:n Vastainen kansanrintama, Suomen Työväenpuolue, Kommunistien Liitto)

Kansan äänen järjestöt käsittelivät kokouksessaan perjantaina 26.3.2023 eduskuntavaalien jälkeistä maamme poliittista tilannetta. Todettiin poliittisen tilanteen historiallisestikin jyrkkä heikentyminen. Ulkopoliittisesti maamme on siirtynyt USA-vetoisen yksinapaista maailmaa tavoittelevan blokin ytimeen. Käytävissä kokoomuksen johtamissa hallitusneuvotteluissa tavoitellaan jopa 9 miljardin leikkauksia ja samanaikaisesti esitetään isoja alennuksia tuloverotukseen. Militarisointiin riittää varoja mutta Sote-alueet jäävät ilman rahoitusta, joka johtaa Sote-toimintojen nopeaan siirtymiseen yksityisen yritystoiminnan vastuulle. Siksi päädyimme esittämään oheisen kirjelmän läheisille liittolaisillemme tavoitteena yhteistoiminnan rakentaminen yhteiskunnallisen muutoksen puolesta.

Suunta otettava Demokraattiseen yhteisrintamaan

Kevään eduskuntavaalit osoittivat oikeistolaisen yhteiskuntapolitiikan vastaisten voimain olevan täysin hajalla. Yhteistä uusliberalististen markkinavoimien vastaista linjaa emme ole kyenneet luomaan. Kuitenkin kaikki keskeiset yhteiskunnalliset ongelmamme syntyvät kovien markkinavoimien poliittisen ja taloudellisen yksinvallan seurauksena. Aiemmin SKDL:n ja Demokraattinen Vaihtoehto- yhteistyöjärjestöjen periaatteiden mukaisesti työssä yhteiskunnallisen muutoksen puolesta, haettiin demokraattiseen päätöksentekoon perustuvia kansan etujen mukaisia ratkaisuja.

Kansanrintaman voimin eteenpäin

Kansanrintamaliikkeessä olemme jo pitkään muistuttaneet, että tällä hetkellä Suomessa ei ole sellaista järjestöä, joka yksin kykenisi muodostamaan poliittiseen muutokseen kykenevän voiman. Siksi meidän tulee yhdistää voimamme. Viimeistään nykyisessä tilanteessa meillä olisi ”sauma” kansanrintaman muodostamiseen. Voisimme rakentaa yhteisen periaateohjelman sekä vaihtoehto-ohjelman uusliberalistisen yhteiskuntapolitiikan uudistamiseksi.

Tätä tunnusta ”Voittoisa työkansa nojaa sosialismiin” näytimme ensimmäisen kerran joukkovoiman mielenosoituksessa 22.8.2015. Sillä haluamme osoittaa, että nykyinen kapitalismi nojaa kovaan uusliberalistiseen yhteiskuntapolitiikkaan, joka tulee muuttaa (demokratisoida) yhteiskunnan ongelmien korjaamiseksi. Se on viime kädessä sosialistinen järjestys, joka korvaa uusliberalistisen (imperialistisen) järjestyksen. Demokraattiset voimat kykenevät kovalla työllä paikkaamaan uusliberalismia, mutta suurkapitalisti ei koskaan luovu pyrkimyksestään ottaa valta täysin markkinavoimien käsiin. Taistelu uusliberalismin kaatamiseksi voi olla pitkä. Siksi tavoite täydellisestä kansan vallasta, sosialismista, nojaa aina sosialistiseen päämäärään.

Miksi kansanrintama?

Ongelmahan on, että meillä Suomessa ja laajasti koko kapitalistisessa maailmassa toteutetaan tällä hetkellä kovaa markkinaehtoista, uusliberalistista talouspolitiikkaa. Myös perinteinen vasemmisto, SDP ja VAS hyväksyvät politiikan puitteiksi uusliberalismin. Tämä politiikkahan on tällä hetkellä kaikkien yhteiskunnallisten ongelmiemme taustalla. Mitään laadullista eteenpäin vievää muutosta yhteiskunnassa ei synny, ellemme kykene demokratisoimaan nykyistä yhteiskuntapolitiikkaa. On kyettävä pitkällä tähtäimellä suuntautumaan tämän tavoitteen toteuttamiseen. On huomattava myös, että kun tavoitteidemme taustalla elää vaatimus isommasta tavoitteesta – nykyisen uusliberalismin demokratisoimisesta – kykenemme paremmin viemään lävitse myös ”siltarumpupolitiikan” puolelle sijoittuvia vaatimuksiamme.

Kansanrintaman keskeinen tavoite politiikan suunnan muutos

Monet puhuvat jo yhteisrintaman välttämättömyydestä vaihtoehtona vasemmiston hajanaisuudelle. Tähän saakka ongelman on muodostanut kysymys, millainen tällaisen järjestön tulisi olla luonteeltaan ja tavoitteiltaan. Yhteisrintaman ohjelmallisena tavoitteena on esitetty pelkästään sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tavoitetta. Valitettavasti usein esitetään väljää yhteistyöjärjestöä, jossa vallitsisi suvaitsevaisuus ja vapaus. Puhutaan punavihreästä yhteistyöjärjestöstä. Nämä määritelmät eivät sisällä selkeää yhteiskunnallista funktiota. Kaikki kapitalistisen yhteiskunnan poliittiset ryhmittymät hyväksyvät nämä antamalla sille vain oman sisällöllisen määritelmänsä. Ainoa selkeä tavoite voi olla vain kehittää pitkällä tähtäimellä poliittinen linja uusliberalistisen politiikan korvaamiseksi kansanvaltaisella politiikalla ja toiminta sen puolesta. Se muodostaa selkeän vallankumouksellisen tavoitteen, joka tähtää yhteiskunnan poliittiseen muuttamiseen. Kaikki muut tavoitteet voidaan sijoittaa tähän kategoriaan. Todellinen muutos ei lähde siitä, että uusliberalismin sisällä suoritetaan kosmeettisia reformeja.

Puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä

Vuosien aikana käydyssä keskustelussa näkyy selkeästi, että pelätään esittää ja lausua selkeitä käsitteitä kuten uusliberalismi, marxilaisuus ja demokraattinen yhteisrintama. Nämä ovat kuitenkin olemassa olevia objektiivisia asioita, joiden parissa joudumme tekemään töitä, jos aiomme muuttaa jotain työkansan etujen mukaiseen suuntaan. Ilman niitä emme voi käydä keskustelua. Ne käsitteet on tuotava koko kansan käyttöön. Vasemmistolaiset arvot tulevat esiin siinä, kun määrittelemme tavoitteita uusliberalismin muuttamiseksi. Tätä työtä kansanrintamavoimat tekivät mm. viime eduskuntavaalien alla määritellessään tavoitteet ”Kansanrintaman hallitusohjelmaksi”. 

EU ja kansanrintama

EU:n vastaisia tunnuksia esitetään myös äärioikeiston piirissä. EU:n vastaisen kansanrintaman piirissä määrittelimme jo 30 vuotta sitten, että EU (EY) on monetarismin synonyymi. Se merkitsee, että EU on sama asia kuin uusliberalistinen yhteiskuntapolitiikka. Oikeasti irti EU:sta-tunnus on sama asia kuin irti uusliberalistisesta kapitalismista. Jos vaadimme eroa EU:sta, tulee samalla esittää poliittinen vaihtoehto uusliberalismille. Yksikään äärioikeistolaisesta lähtökohdista esiintyvä EU:n vastustaja ei ole esittänyt selkeätä vaihtoehtoista politiikkaa uusliberalismille. Kansanrintamapolitiikka voi lähtökohdiltaan olla vain EU:n vastaista, koska sen tulee esittää pysyvä vaihtoehto uusliberalismille.

Demokraattinen yhteisrintama

Monille on epäselvää, millainen konkreettisesti voisi olla yhteisrintama ja miten se toimii. Todennäköisimmin se olisi yksityisten henkilöjäsenten ja erilaisten järjestöjen muodostama organisaatio. Jäseninä voisivat olla erilaiset järjestöt ja henkilöjäsenet. Jokainen jäsenjärjestö olisi toiminnassaan entiseen tapaan itsenäinen, mutta aivan keskeiset tavoitteet näillä olisivat yhteiset. Suuri periaatteellinen tavoite ja ohjelma ”miten rakennetaan ja perustellaan vaihtoehto uusliberalistiselle yhteiskuntapolitiikalle”, yhteiset ohjelmalliset asiakirjat sekä yhteistyö vastaavien ulkomaisten järjestöjen kanssa olisivat yhteisiä. Kansanrintamaan kuuluvat järjestöt olisivat Kansanrintaman piirissä keskenään tasa-arvoisia. Kansanrintama ei mitenkään rajoittaisi jäsenjärjestöjensä toimintaa.

SKDL:n perinteiden mukaan

Monesti näissä kansanrintamaa koskevissa keskusteluissa mahdollista organisaatiota verrataan meillä sodan jälkeen toimineeseen SKDL:ään. Vertaus on täysin osuva ja oikea. SKDL toimi rauhan puolesta, sotaa vastaan sekä Suomen ja Neuvostoliiton naapurisuhteiden kehittämisen puolesta ja ennen kaikkea sen tavoitteena oli kehittää ja puolustaa demokratiaa. Tämä tarkoitti sitä, että puolustettiin kapitalismin sääntelyyn perustuvaa politiikkaa. Puolustettiin eduskunnan valtaa. Uusliberalismin oloissa kaikki tämä menetettiin. Meidän yhteisrintamapolitiikkamme tavoite olisi palauttaa yhteiskunnallinen sääntely, eduskunnan valta, Suomen rauhanomainen ulkopolitiikka ja yhteiskunnan kannalta strategisesti merkittävimmille aloille yhteiskunnan omistus ja valvonta ym. Näillä periaatteilla Kansan äänen järjestöt ja kansanrintamavoimat esittävät yhteistyötä erilaisille kansanvaltaisille voimille.

Kansanrintama ja sosialismi

Kansanrintamalla on poliittinen ja historiallinen merkitys vain, kun se tähtää poliittiseen ja yhteiskunnalliseen muutokseen. Siihen tulee valmistautua pidemmällä tähtäimellä. Demokraattiseen vaihtoehtoon siirryttäessä yhteiskunnallisessa kehityksessä on saavutettava vakaa tila, josta ei enää palata markkinavoimien ylivaltaan. Suuret kapitalistiset monopoliryhmät eivät kuitenkaan missään vaiheessa hellitä taistelua kapitalistien ylivallan paluusta. Siksi yhteiskuntakehityksen tulee saavuttaa tavoite, jossa yhteiskunta ottaa kontrolliinsa kapitalistiset suuryritykset, jolloin yhteiskuntakehitys kääntyy sosialistiselle kehitysuralle.

Yhteiskuntakehityksen moninaisuus

Kansanrintama valmistautuu yhteiskunnalliseen muutokseen, jossa kokoamme voimia uusliberalistisen yhteiskuntapolitiikan korvaamiseksi demokraattisella yhteiskuntapolitiikalla. Välttämättä tämä tilanne ei ole pysyvä, vaan kuten tiedämme, yhteiskunnallinen kehitys ja luokkataistelun erikoisuudet kohtaavat äkillisiä kriisejä ja nopeita muutoksia. Juuri tämän vuoksi tarvitaan laajaa monopolienvastaista rintamaa, joka on kykenevä mukauttamaan tavoitteensa ja ohjelmansa vastaamaan uutta tilannetta.

Tavoite

Yhteisrintaman iso merkitys on siinä, että meillä on valmiina yhteiskunnallista toimintaa, jolloin yllättävienkin kriisien koittaessa meillä on valmius järjestää nopeasti yhteiskunnallista vastavoimaa, joka kykenee ottamaan yllättävänkin kriisin vastaan.

Esitämme, että käymme kesän (2023) aikana eri ryhmissä mielipiteiden vaihtoa näistä kysymyksistä, joka syksyllä jatkuisi yhdessä neuvottelupöydän ympärillä.

(Samantyyppisiä artikkeleita kannattaa hakea hakusanoilla; Imperialismi, SKDL, uusliberalismi, kansanrintama)