Virossa sotapuolueet jyräsivät-Kaja Kallas sai odotettua paremman tuloksen
Narva on Viron koillisosassa merkittävä kaupunki, jossa venäläisen väestön syrjintää voimistetaan
Toimittaja Leena Hietanen, julkaistu 6.3.2022
Viron parlamenttivaaleissa voiton vei odotetusti pääministeripuolue reformistit, jotka saivat äänistä 31,2 prosenttia. Paikkalukuaan parlamentissa puolue kasvatti kolmella kansanedustajalla. Pahiten vaaleissa epäonnistui keskustapuolue, joka menetti 10 paikkaa saaden 15,3 prosenttia äänistä. Pääministeri Kaja Kallaksen haastaja ja Ukrainan sodan aseistamisen vastustaja, kansalliskonservatiivinen EKRE menestyi toiseksi parhaiten saaden 16,1 prosenttia äänistä. Sen paikkaluku väheni kahdella kansanedustajalla.
Oikeiston ja NATO:n kannattaien menestystä lisäsi uusi tulokas Eesti 200. Puolue nousi neljänneksi suurimmaksi saaden 13,3 prosenttia äänistä ja 14 paikkaa parlamenttiin. Kaikki kansanedustajat ovat uusia. Pienpuolueista sosialidemokraatit ohittivat russofobisen Isänmaan saaden äänistä 9,3 prosenttia ja 9 kansanedustajaa, joka on yhden vähemmän kuin edellisessä parlamentissa. Isänmaa kadotti suosiotaan saaden 8,2 prosenttia äänistä ja kahdeksan kansanedustajaa, jossa on vähennystä 4 edellisiin vaaleihin verrattuna.
Muut puolueet eivät ylittäneet äänikynnystä.
Hallitusneuvotteluista tulossa helpot
Virossa on harvoin äänestystulos niin selvä voitto lännen ja NATO:n tukijoille kuin nyt. Pääministeri Kaja Kallas sai vahvan mandaatin jatkaa. Hänen on helppo löytää hallituskumppanit Ukrainan sodan kannattajista ja liberaalin maailman katsomuksen jakavista Eesti 200-puolueesta, sosialidemokraateista ja Isänmaasta. Mahdollisella koalitiolla reformistit, Eesti 200 ja sosialidemokraatit olisi 60 paikkaa parlamentin 101 paikasta. Enemmistöhallitukseen riittäisi jo pelkästään kaksi puoluetta reformistit ja Eesti 200, jotka saivat yhteensä 51 paikkaa.
Vaalien pettynein on EKRE-puolueen puheenjohtaja Martin Helme, joka aikoo riitauttaa vaalituloksen. Virossa oli poikkeuksellisen korkea äänestysaktiivisuus, 63,7 prosenttia. Se näkyi erityisesti sähköisen äänestyksen suosiossa. E-ääniä annettiin enemmän kuin paperiääniä eli e-ääniä annettiin 51 prosenttia, kun paperiääniä oli 49 prosenttia. Äänestystulos kääntyi täysin päälaelleen, kun elektroniset äänet tulivat. EKRE:n johtoasema kutistui ja kääntyi huonommaksi kuin edellisten parlamenttivaalien tulos. EKRE on epäillyt tarkoituksellista vaalivaikuttamista syytöksillä puolueen kytkennöistä Venäjän Wagner -ryhmän johtaja Jevgeni Prigoziniin. Todisteita yhteistyöstä ei ole löytynyt, mutta epäilyksillä onnistuttiin vahingoittamaan puolueen mainetta. EKRE vaatii sähköisten äänten lukemista uudelleen ennen kuin se hyväksyy vaalituloksen.
Itä-Virossa epäonnistuttiin
Itä-Virossa venäläisten äänet hajosivat pahasti eikä alueen kuudesta kansanedustajapaikasta onnistuttu täyttämään kuin kolme. Keskusta on perinteisesti ollut venäläisten puolue Itä-Virossa, mutta Ukrainan sodan seurauksena puolueen kansanedustajista Mihail Stalnuhhin pyrki Riigikoguun omana ryhmänään. Hän sai 15 prosentin kannatuksen. Venäläisten ääniä vei myös Viron yhdistyneen vasemmiston ehdokas Aivo Peterson, joka sai alueella 14,9 prosentin kannatuksen. Kumpikin jäi kuitenkin parlamentin ulkopuolelle, koska heidän ryhmänsä ei ylittänyt 5 prosentin äänikynnystä.
Vaalit olivat yleisesti suuri pettymys keskustalle, joka on menettämässä Viron politiikassa kakkosasemansa vahvana puolueena. Seuraava tulikoe sillä on paikallisvaalit, joissa näyttää siltä, että puolue tulee menettämään myös vahvan asemansa Tallinnan hallinnassa.
Venäläisille kovat ajat
Reformistien voitto yhdessä Eesti 200-puolueen kanssa vahvistaa Viron virolaistamista entistä lujemmin. Kaja Kallasin jreformipuolueen tavoitteena on peruskoulutuksen muuttaminen kokonaan vironkieliseksi. Narva on seuraava paikka, jossa venäjänkieliset lapset ovat tulilinjalla. Kaja Kallasin voitto on myös tuki Ukrainan sodalle. Entinen ulkoministeri Urmas Paet vaati vaalimainoksessaan voittoa Ukrainalle. Selvää on sekin, ettei keskustelua Viron asetoimituksista Ukrainalle kyseenalaisteta tulevassa hallituksessa.
E-äänet ratkaisivat vaalituloksen
Äänestysaktiivisuus näissä vaaleissa oli poikkeuksellisen korkea, 63,7 prosenttia. Se näkyi erityisesti sähköisen äänestyksen suosiossa. E-ääniä annettiin enemmän kuin paperiääniä. Elektronisesti äänestäneitä oli 51 prosenttia, kun paperiääniä oli loput 49 prosenttia. Äänestystulos kääntyi täysin päälaelleen, kun elektroniset äänet tulivat. EKRE:n johtoasema kutistui ja kääntyi huonommaksi kuin edellisten parlamenttivaalien tulos. Reformipuolue puolestaan nousi kolmannelta tilalta ensimmäiseksi. EKRE aikoo kiistää ääneystystuloksen.
