Viron karkottamat venäläiset elävät maanpaossa Pietarissa

Baltian venäläisten karkotukset yleistyvät sekä Virossa että Latviassa 

Sotabloggari Tatarskyn (Maksim Fomin) murhapaikka Vasilin saarella, jossa iskussa haavoittui myös Sergei Tšaulin vakavasti kasvoihin ja jalkaan. Kuva: Leena Hietanen

Kirjoitti toimittaja Leena Hietanen 27.4.2023, Kuvat: Leena Hietanen ja Kosti Heiskanen

Ystävänpäivänä 14.2. Viron rajavartijat tulivat hakemaan Sergei Tšaulinia hänen työpaikaltaan ja kuljettivat hänet Narvaan. Viron suojelupoliisi oli mitätöinyt hänen pysyvän oleskelulupansa ja määräsi hänet karkotettavaksi Venäjälle. Se oli kosto siitä, että Tšaulin oli vuotta aiemmin kiittänyt Venäjää Luganskin ja Donetskin kansantasavaltojen tunnustamisesta.  

Pietarista on tulossa Viron karkottamien venäläisten turvasatama. Virolainen, pronssisotilaan puolustaja, Maksim Reva on asunut Pietarissa jo 10 vuotta. Hän on ottanut Venäjän kansalaisuuden helpottaakseen työnsaantiaan ja saadakseen paikallisen sosiaaliturvan. Hän oli erityisen suureksi avuksi Sergei Tšaulinille Viron karkoittaessa hänet Venäjälle viime helmikuussa.  

”Ilman tällaisia ystäviä en olisi koskaan selvinnyt täällä”, Sergei Tšaulin korostaa Pietarissa huhtikuun lopulla.  

Tallinnassa syntynyt Sergei Tšaulin (65) on siviiliammatiltaan teknikko. Hänellä on Tallinnassa vaimo ja kaksi lasta. Sergei Tšaulinilla on harmaa passi eli hänellä ei ole Viron kansalaisuutta. Hän on kansalaisuudeton, muukalainen.  Vaimolla ja lapsilla on Viron kansalaisuus. Perhe on Viron venäjänkielisiä.  

Poliittisesti aktiivinen  

Viron suojelupoliisi on jo vuodesta 2006 lähtien pitänyt silmällä Sergei Tšaulinia, joka on Viron antifasistisen komitean jäsen. Hän puolusti vuonna 2007 Viron fasismista vapauttamisen symbolia, Pronssisotilaana tunnettua patsasta, jonka pääministeri Andrus Ansip siirsi pois Tallinnasta keskeiseltä paikalta syrjäiselle sotilashautausmaalle. Tšaulin on myös järjestänyt Voiton päivänä 9.5. Kuolemattomien marssin Tallinnassa. Viimeinen pisara Viron suojelupoliisille oli se, kun he yhdessä Aleksei Isakovin kanssa seisoivat vuosi sitten, 22.2.2022, Venäjän suurlähetystön edessä kyltin kanssa, jossa luki ”Спасибо” (suomeksi ”Kiitos”).  He kiittivät Venäjää siitä, että se oli tunnustanut Luganskin ja Donetskin kansantasavallat.   

Suunniteltu karkotus 

Sergei Tšaulin uskoo suojelupoliisin suunnitelleen hänen karkottamistaan jo pitkään. Viron rajaviranomaiset hakivat hänet työpaikaltaan työvaatteissa.  

”He eivät kysyneet, mihin haluan mennä? Heillä oli valmiina ajatus, että minut karkotetaan Venäjälle. Itse kerroin haluavani Balille”, Tšaulin naurahtaa.  

Venäjä on perinteisesti kieltäytynyt ottamasta vastaan Viron karkottamia venäläisiä, joilla on oleelliset siteet Viroon. Viro yritti jo 25 vuotta sitten karkottaa sotilaseläkeläisiä, mutta Venäjä ei heitä ottanut vastaan. Heitä kerättiin Harkun leirille odottamaan karkotusta. Entinen upseeri, Nikolai Mikolenko teki ennätyksen viettämällä 4 vuotta Harkun leirillä ennen kuin hän sai voiton Viron valtiosta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa, joka totesi hänen internointinsa laittomaksi.  

Viro lisää maastakarkotuksia  

Viro on Ukrainan kriisin myötä aktivoitunut karkottamaan venäläisiä, jotka eivät tuomitse Venäjän sotilaallista erityisoperaatiota Ukrainassa.   

Viron karkottamat Aleksei Isakov ja Aleksandr Kornilov asuvat Moskovassa. Maksim Revan kohtalotoveri, pronssisotilaan puolustaja ja oikeudessa syyttömäksi todettu Dmitri Linter asuu Donetskissa. Revaa ja Linteriä syytettiin pronssimellakoiden organisoimisesta vuonna 2007, mutta oikeus hylkäsi kaikki syytteet. He kuuluivat Yövartio-liikkeeseen. Sen kolmas jäsen, Mark Sirok asuu myös Pietarissa. Viroon on jäänyt pronssimellakoiden neljästä syytteen saaneesta ja syyttömäksi todetusta vain toimittaja Dmitri Klenski, jolla on Viron kansalaisuus. 

Viro tuomitsi myös ombudsmanin eli sovittelija Sergei Seredenkon viiden ja puolen vuoden vankeuteen Viron vastaisesta toiminnasta. Se on syyte, joka uhkaa parhaillaan pidätettynä olevaa, Donetskissa käynyttä Koos-liikkeen perustajajäsentä Aivo Petersonia. Peterson menestyi hyvin kevään parlamenttivaaleissa ja on Viron venäläisten uusi ääniharava. Koos-liikkeen toinen johtohahmo Oleg Ivanov johtaa liikettä turvallisuussyistä toistaiseksi ulkomailta käsin.  

Viro vei eläkkeen – Prigozin pelasti 

Pietarissa olevilla Viron karkottamilla poliittisilla pakolaisilla on taloudellisesti vaikeaa. Maksin Reva muistuttaa, ettei Venäjällä ole käytäntöjä, miten suhtautua Baltian maista tuleviin turvapaikan hakijoihin. Pietarin kaupunki tuki Sergei Tšaulinia tarjoamalla hänelle ilmaiseksi hotellihuoneen kolmeksi viikoksi ja ostamalla hänelle uudet vaatteet työvaatteiden tilalle.  Tšaulin suree sitä, että Viro on takavarikoinut hänen eläkkeensä.  ”Viro on lopettanut kansaneläkkeeni maksamisen. Vaimoni ei myöskään pääse siihen käsiksi”, hän ihmettelee.

Tšaulinilla on ollut onnea onnettomuudessa. Hän istui huhtikuun alussa kahvilassa, jossa pidettiin Wagner-palkkasotilasryhmän perustajan, Jevgeni Prigozinin organisoima Donbass-tilaisuus.  Kahvilassa räjähti pommi, joka surmasi esiintyjän, sotabloggari Tatarskyn. Tšaulin haavoittui vakavasti. Hän joutui sairaalaan ja edelleen ontuu toista jalkaansa. Prigozin kompensoi kaikille loukkaantuneille summan, jonka avulla Sergei Tšaulin selviää Pietarissa seuraavat puoli vuotta.  

”Sain kasvoihin monta haavaa ja jalkaani sirpaleen. Minulla ei ole vakuutusta, joten olen kiitollinen Prigozinin avusta”, hän kertoo.  Tšaulin on itsekin esiintynyt Prigozinin klubilla. Maksim Reva iloitsee siitä, että Tšaulinin esiintymisten takia Venäjällä ollaan tietoisempia siitä, mitä Viro tekee.  

Latvia aloittaa joukkokarkotukset 

Ensi syksynä on pelättävissä, että Latviasta alkaa tulla bussilasteittain karkoitettuja venäläisiä eläkeläisiä. Latvia on hyväksynyt lain, jonka mukaan maassa asuvien venäjänkielisten on osattava latvian kieltä. Muutoin heiltä perutaan oleskeluluvat. Tiedossa on, että Latvian venäjänkielisestä väestöstä iso osa ei osaa latvian kieltä. Esimerkiksi Daugavpilsissä ei juuri latvian kieltä tarvita, koska valtaosa kaupungin asukkaista on venäjänkielisiä. 

Maksi Reva muistaa, miten hän vuonna 2010 puhui Kiovassa Ukrainan baltialaistumisesta. Nyt hän puhuu Baltian ukrainalaistumisesta. Hän pelkää, että venäläisten kohtelu kärjistää Baltian muutoinkin herkkää tilannetta.  

”Ukrainassa on sisällissota. Sitä ei Baltiassa tarvitse pelätä. Siltikään V.V. Putinille ei tarvitse pitkiä puheita pitää, että Baltiassa tarvitaan ”sotilaallinen erityisoperaatio”, jos joukkokarkotukset alkavat”, Reva pelkää.       

Venäjän passi tuo ongelmia 

Sergei Tšaulin on kahden maan ei-kansalainen. Hänellä ei ole Venäjän eikä Viron kansalaisuutta. Hän ei mielellään hae Venäjän kansalaisuutta, sillä hän haluaa palata Viroon. Hän haluaa Nansenin passin, jotta hän voisi asettua mihin tahansa maailman kolkkaan. 

”Perheeni halusi, että jään Pietariin, että he voivat käydä minua katsomassa. Minulla olisi ollut sukulaisia myös Rostovissa, mutta olen mieluummin lähellä Tallinnaa”, hän kertoo. Maksin Revalla on aikuinen tytär Tallinnassa, jota hän ei pääse katsomaan. Molemmat haaveilevat paluusta kotimaahansa Viroon.  

”Se on mahdollista vasta sitten, kun Viron natsihallitus kaatuu. Se ei tapahdu ennen kuin Venäjän erityisoperaatio loppuu Ukrainassa. Siihen menee varmaankin pari vuotta”, Tšaulin uskoo. Kumpikaan ei halua sodan laajenevan Baltiaan.  ”Sota Baltiassa tarkoittaisi, että sota on laajentunut kolmanneksi maailmansodaksi. Sitä ei halua kukaan”, Reva jatkaa.