Velka kasvaa 23 miljardia vuoden 2027 tavoitteesta

Erilaiset järjestöt protestoivat 1.9.2025 Espalla Smolnan luona hallituksen kansalaisjärjestöjen toimintaa heikentäviä leikkauksia vastaan. Mukana olivat mm. Mielenterveyspooli, RASMUS, sodanvastustajat, kehitysvammaliitto ym. Moni ihmetteli mm. työttömien puuttumista. Eikö heillä ollut syytä protestiin?

Pekka Tiainen, valtiotieteen tohtori 13.9.2025; Kansan ääni 4/2025, 18.9.2025

Hallituksen talousarvio osoittaa taloustilanteen huononevan jyrkästi vuosina 2023–2027. Hallituksen ohjelmaan kirjattiin 18.6.2025, että ”velkaantumiskehityksen pysäyttäminen edellyttää julkisen talouden vahvistamista yhteensä yhdeksällä miljardilla eurolla kahden vaalikauden aikana. Hallituksen tavoite on vahvistaa julkista taloutta kuudella miljardilla eurolla kuluvan vaalikauden aikana. Pidemmän aikavälin tavoitteena on tasapainottaa julkinen talous ja kääntää velkasuhde laskuun muiden Pohjoismaiden tasolle.” Tämä kuusi miljardia vastaa 2,15 prosenttia vuoden 2027 BKT:sta. Julkisyhteisöjen velkaa tulisi silloin olla tämän verran vähemmän kuin muutoin. Velka lähti kuitenkin voimakkaaseen nousuun. Valtiovarainministeriön vuoden 2023 kevätennusteessa, joka oli hallitusohjelman tekemisen pohjana, kokonaisvelaksi vuodelle 2023 oli arvioitu 74,4 % BKT:sta ja vuodelle 2027 82,4 % ilman toimenpiteitä.

Mittava epäonnistuminen hallitusohjelmassa

Valtion talouden vahvistaminen hallituskaudella kuudella miljardilla tarkoittaisi, että velka olisi vuoden 2027 BKT:sta 80,25 %. Velka olisi kasvanut, mutta sen osuuden kasvu BKT:sta lähes pysäytetty hallituskauden loppuun mennessä. Näin ei ole tapahtunut.

Kesän 2025 Valtiovarainministeriön ennusteen arvion mukaan sitä on 87,7 % BKT:sta vuonna 2027. Ero on rahassa ja 23 miljardia euroa enemmän kuin tuon 80,2 %:n mukainen luku. Näin paljon velkaa on enemmän vuonna 2027 kesän 2025 valtionvarainministeriön ennusteen perusteella kuin hallituksen tavoitteessa.

Hallitusohjelmassa ei tavoite ollut kääntää velkaa eikä velan osuutta BKT:sta laskuun, vaan pysäyttää nousu niin, että hallituskauden lopulla se olisi vain lievää. Ajatus oli, että seuraavalla hallituskaudella 2027–31 vahvistettaisiin julkista taloutta vielä kolmella miljardilla eurolla, niin kuin sanonta kuului. Tuo olisi riittänyt velkaantumisen kääntämiseen laskuun. Valtiovarainministeriön kesän 2025 ennusteessa ei näin käy, vaan velan BKT-osuus olisi vuonna 2029 90,9 %.

Tämän on mittava epäonnistuminen asiassa, jonka varaan hallitusohjelma perusteltiin epäonnistuneen työllisyystavoitteen ohella.

Budjettiriihi ja vuoden 2026 valtion budjetti eivät muuta asiaa

Hallitus asetti budjettiriihessään tavoitteeksi runsaan miljardin euron säästöt tai muut velkaa vähentävät toimet velan kasvun taittamiseksi. Tämä on niin pieni summa, että tavoite tarkoittaa luopumista velkatavoitteista hallitusohjelmaa laadittaessa.

Enää ei ole tarkoitusta pysäyttää velkaa jonnekin 80 %:n tasolle. Tästä ei enää puhuta. Tämä tavoite on korvattu tavoitteella pysäyttää velan osuus vuonna 2026 lähelle vuoden 2025 tasoa runsaaseen 86 %:iin tai ainakin lähelle sitä. Ollaan siis noin 6 % korkeammalla tasolla kuin mille hallitusohjelma rakennettiin. Tämä on rahassa 18,5 miljardia euroa enemmän kuin hallituskauden alun lukujen perusteella. Vuonna 2027 ero tästä vielä kasvaisi.

Budjettiriihessä hallitus päätti kuitenkin siirtää runsaan miljardin leikkaukset lähes kokonaan vuodelle 2027 perusteluna heikko talouskehitys. Tuo runsas miljardi ei kuitenkaan riitä pudottamaan velkaprosenttia vuoden 2025 ja uuden korotetun velkaosuuden tasoille.

Miljardisopeutusta perusteltiin kyseenalaisin keinoin ja ”haamutuloilla”

Kuitenkaan budjettiriihessä ei tehtykään vuosille 2026–2027 yhteen laskienkaan velkaa vähentäviä toimia runsaan miljardin edestä. Jälkeenjääneisyys tavoitteesta on edelleen lähes 23 miljardia euroa.

Tuloutukset valtion eläkerahastolta eivät tuo tuloa, koska tuloutukset valtion eläkerahastolta VER:ltä on maksettava takaisin, jos eläkemenoja on. Tämä on normaalia valtion eläkemenojen säätämistä eikä leikkaamista. Myöskään valtion metsiä ei aiota hakata lisää, mutta tuloutettaisiin enemmän. Mistä? Asuntorakentamisen korkotukivaltuuksia vähennettäisiin 365 milj. euroa, mikä tarkoittaa vähemmän asuntorakentamista ja sitä kautta korkotukea. Tämä on toimenpiteenä erittäin kyseenalainen.

Muita leikkauksia olisivat nipistykset yliopistoilta ja tutkimuksesta (käytetään ilmaisua T&K rahoituksen vähentäminen) sekä valtion toimintamenoista: tällaiset toimet tarkoittavat käytännössä henkilöstön vähentämistä ja työttömyyden lisäämistä, kuten kulttuurimäärärahojen ja elokuvatukien vähentäminen. Tällaisissa säästöissä valtio menettää verotulot palkoista, kun työttömyys kasvaa ja samalla työttömyysturvamenot kasvavat.

Varsin erikoinen logiikka on siinä, että aiemmin hallitus on päättänyt lisätä KELA-korvuksia yksityislääkärille käymisistä. Se on lisää rahaa eikä säästöä ja nyt säästöksi lasketaan, kun näitä korvauksia vähennetään. Vastaavaa logiikkaa on siinä, että suurituloisten eläkeläisten verotusta aiottiin keventää ja nyt kevennetäänkin vähemmän ja se lasketaan säästöksi. Sotekoulutuksesta, lääkekorvausten ehdollisista palautuksista (vaikea ilmaisu ymmärtää) ja kunnilta kotouttamistukea leikataan. Kotouttamistuki niiden on rahoitettava jostain muusta, koska kotouttaminen on lakisääteistä.

Haittaveroja ja yritystukien pallottelua

Muu sopeutus onkin sitten haittaveroksi kutsuttuja tupakan ja alkoholin sekä nikotiinipussien verotuksen nostoa, huoltovarmuusmaksun korotusta. Listaan on mahdutettu sentään jonkin verran yritystukien leikkauksia: 141 milj. euroa, jossa on elokuvatuenkin leikkaaminen. Kaivosveroon on korotusta. Jotain siis myönteistä, mutta hyvin pientä kaikkeen muuhun nähden. Ja ennen kaikkea: nämä säästöt siirretään toista kautta uusiksi yritystuiksi. Helsingin Sanomat otsikoi 12.9.2025: ” VATT:n tutkijat: Yritystuki puhtaaseen siirtymään tekee miljardien loven valtiontalouteen.” Kirjoituksen mukaan ”VATT arvioi, että tuen hakukriteeristöön mahtuu runsaasti teollisuuden tyypillisiä tuotannollisia investointeja, jotka yritykset toteuttavat joka tapauksessa.” Ja että ”investointihankkeen minimikoko on 50 miljoonaa euroa, mikä kohdentaa tuen suuryrityksille. Samalla ehto rajaa ulos uudet kasvuvaiheessa olevat pienet ja keskisuuret yritykset”. Yritystukien leikkaukset korvataan huonosti kohdennetuilla yritystuilla.

Niitä 6 mrd leikkauksia, joita tehtiin 2023–2025 ei peruta eikä arvonlisäverokorotusta 25,5 miljardiin euroon. Työttömyysturvaan on tehty 1.3 miljardin euron leikkaukset. Muuhun sosiaaliturvaan ja terveys- ja sosiaalipalveluihin on tehty leikkaukset.

Mihin rahat uppoavat, kun velka ei alene?

Seuraavaan on listattu yhteenveto ajanjaksolle vuosina 2023–2027 valtion tulomenetyksiä ja menolisäyksiä, joiden yhteissumma on 21,6 miljardia. 1. Selkeästi tavoitetta alempi työllisyys synnyttää ajanjaksolla yht. 6,6 miljardin lisämenot. Vuodesta 2028 alkaen syntyy koko ajan lisämenetystä. 2. Yhtiöveron alentaminen ja suurimpien tulojen verokevennykset synnyttävät vuosina 2026–27 kolmen (3) miljardin kustannukset. Tämän vaikutukset ovat v.2028 jälkeen 1,5 miljardia vuodessa. 3. Puolustusmenojen lisääminen synnyttää ajanjaksolla 7,4 miljardin menolisäykset. Vuoden 2028 jälkeen vuosikustannus kasvaa. 4. Ajanjaksolla EU:lle maksetaan 4,3 miljardia enemmän, kuin mitä sieltä palautetaan. Lisäksi vuosina 2028–58 on rahoitusosuus EU:n elvytysrahaston kustannuksiin. 5. KELA-korvauksia yksityisille terveysasemille maksetaan ajanjaksolla 0.3 miljardia, jonka jälkeen tarvitaan vuosittain lisärahoitusta.

Hallituksen toimet huonontavat taloustilannetta

Nämä tulomenetykset ja menolisäykset huomioituna velkaa olisi 21,6 miljardia vähemmän. Tämä vastaa suunnilleen sitä lähes 23 miljardia euron jälkeenjääneisyyttä hallituksen tavoitteesta vuodelle 2027 budjettiriihen 2025 aikaisten tietojen perusteella. Lisäksi suurempi velka merkitsee enemmän velan korkoja.

Tavoitteista jälkeen jäämisessä tullaan puhumaan siitä, mikä osa johtuu taloustilanteesta ja mikä osa hallituksen toimenpiteistä. Luettelosta voi nähdä, että monet velkaa lisäävät asiat ovat suoraan hallituksen omista toimista johtuvia. Työllisyyden taantumaa ovat hallituksen leikkaustoimet syventäneet, koska ostovoima ja kysyntä ovat heikentyneet.

Muiden kuin suurimpien tulojen verotus kiristyy reaalisesti. Kun on sanottu, että verotus kevenee, jätetään sanomatta, että kevennykset ovat vähemmän kuin hintojen nousu. Kevennykset jäävät muutoinkin ay-jäsenmaksujen ja työtilavähennyksen poistamisen sekä verotuksen kiristymisen takia vähäisiksi.

Työttömyysturvan ja muun sosiaaliturvan- sekä terveys- ja sosiaalipalveluiden leikkausrahoja ja arvonlisäveron korotuksia ei käytetä velan kasvun estämiseen tai vähentämiseen, vaan taulukon esittämällä tavalla. Yksittäisiä parannuksia ihmisten toimeentuloon pidetään esillä selvittämättä sitä, että ne eivät korjaa leikkauksia.