Valtion vuoden 2023 budjetti: Ulosoton suojaosuuden nosto tarpeen ottaa budjettiin

Ulosoton suojaosuuden korotus auttaisi ylivelkaantuneita. Se on vähintä mitä voidaan tehdä. Se on askel pysyvälle tasokorotukselle. Tällä olisi suuri myönteinen vaikutus pienituloisten köyhyyden ja rahavaikeuksien vähentämisessä. Toiseksi tällä olisi merkittävä työllisyyttä parantava vaikutus. Suojaosuus on tällä hetkellä 696 euroa kuukaudessa, kun työmarkkinatuki on tilapäiskorotuksesta 1.8.2022 alkaen 767,98 euroa ja takuueläke 885,63 euroa. Ulosoton suojaosuus rajattiin tilapäiskorotuksen ulkopuolelle. Tälle ei esitetty perusteluita.

16.8.2022 uutisoitiin: ”Väliaikainen korotus auttaisi sekä ylivelkaantuneita että uudistuksen työllisyysvaikutusten arviointia, sanoo puheenjohtaja Andersson”. Ulosoton suojaosuuden merkittävällä tasokorotuksella on kaikkien eduskuntaryhmien tuki, mutta asia ei ole valtion budjettiesityksessä. Se on korjattavissa hallituksen budjettiriihessä. Väliaikainen korotus onkin vähintä, mitä voidaan tehdä, kunhan se on merkittävän kokoinen. Se on askel pysyvälle tasokorotukselle eikä sen tule olla tilapäinen ja perutaan sitten.

Suojaosuus on tällä hetkellä 696 euroa kuukaudessa, kun työmarkkinatuki on tilapäiskorotuksesta 1.8.2022 alkaen 767,98 euroa ja takuueläke 885,63 euroa. Ulosoton suojaosuus rajattiin tilapäiskorotuksen ulkopuolelle. Tälle ei esitetty perusteluita. Hallitusohjelmassa oli v. 2019 kirjaus ulosoton suojaosuu­den nostamisesta takuueläkkeen tasolle, jolloin se olisi 885,63 euroa kuukaudesta 696 euron sijasta ja suojaosuus olisi 189,60 euroa kuukaudessa nykyistä korkeampi.

Suuri myönteinen vaikutus pienituloisten ongelmien vähentämisessä.
Toiseksi tällä olisi merkittävä työllisyyttä parantava vaikutus. Nyt suojaosuuden ylittävästä tulosta menee verojen jälkeen ulosottoon kaksi kolmasosaa ja siten verojen kanssa noin 90 %. Lisäksi työtulo suojaosuuden päälle nostaessaan tuloja leikkaa asumistukia, korottaa lasten päivähoitomaksuja ja heikentää muita etuuksia. Tämä tappaa työhalukkuuden. Käytän voimakasta ilmaisua, että ulosoton suojaosuuden alhaisen tason vahingollinen vaikutus otettaisiin todesta.

Oheisissa kuvissa näkyvät ulosoton suojaosuus, työmarkkinatuki ja takuueläke euroina kuukaudessa ja toisessa nämä kaikki reaalisesti. Korotukset kattavat lähinnä hintojen nousua, inflaatiota tai eivät sitäkään. Nähdään, että ulosoton suojaosuuden reaalinen arvo on alentunut. Työmarkkinatuen­kin reaaliarvo on alentunut vuodesta 2012, jolloin tuli tasokorotus, jolla korvattiin reaaliarvon alenemista runsaan vuosikymmenen takaisesta.

Ulosoton suojaosuus on jää­nyt 2000-luvulla 30 % jälkeen keskimääräisestä ansiokehityksestä. Siten ulosotetaan tämän verran pie­nemmistä tuloista suhteessa ansiotasoon. Ulosoton suojaosuuden tasokorotus poistaisi merkittävän määrän ongelmia ja auttaisi myös lainojen hoitoa. Työllisyyden lisääntyminen toisi lisää verotuloja ja työttömyyden ja sosiaaliturvan kustannukset vähenisivät. Siksi ulosoton suojaosuuden nosto ei lisää valtion velkaa millään merkityksellisellä tavalla ja työttömyyden alentuessa päinvastoin kohentaa valtiontaloutta ajan myötä.

Euroopan komission käyttämä köyhyysraja on 60 prosenttia mediaanitulosta eli ihmistä pidetään köyhänä, jos hänen nettotulonsa ovat alle 60 prosenttia keskimmäisen tulonsaajan nettotuloista. Jo vuonna 2017 laskettiin tällä perusteella köyhyysrajaksi n. 1 229 euroa kuukaudessa ja tästä se on noussut mediaanitulojen noustua. Rajan alapuolelle jäi vuonna 2017 654 000 henkilöä eli 12,1 % väestöstä.
Takuueläkkeen tasoinen suojaosuus olisi 300 euroa alle näin lasketun köyhyysrajan.

Hallituskauden aikaisen valmistelun perusteella ei ole ollut aikomusta nostaa ulosoton suojaosuutta takuueläkkeen tasolle. Keväällä 2021 hallitus myös muutti ohjelmaa siten, että suojaosuus nousisi takuueläkkeen tasolle tai olisi tehtävä jotain muuta vastaa. Tällaisia muita kunnollisia keinoja ei sitten kuitenkaan esitetty, vaan esitettiin lista asioita, joilla ei ole vastaavaa vaikutusta eikä oikeusministeriön- ja valtiovarainministeriön esityksessä valtion vuoden 2023 budjettiin ole mitään esityksiä ulosoton suojaosuuden nostamisesta tai muista parannuksista.

Tein töissä ollessani laskelmat suojaosuuksista v. 2015 alussa ja niitä julkaistiin TV1:ssä. Suojaosuuden ylittävistä tuloista menee ulosottoon eri prosenttimäärä eri tulotasoilla. Osoitin asteikon epäloogisuuden ja ongelman, että ulosottoloukuksi kutsumani ongelma haittaa työllisyyttä, koska työtulosta ei jää hyötyä kuin mitättömästi. Tein vastaavat laskelmat kesällä 2016 ja vertasin ulosoton suojaosuut­ta eri sosiaa­lietuuksiin ja ansioihin ja kuvasin suojaosuuden jälkeenjääneisyyden.

Laskin, että jälkeenjääneisyyttä korjaisi suojaosuuden nosto suun­nilleen 900 euroon kuukaudessa ja että 850 euroakin olisi merkittävä parannus työllisyyden ja pienituloisuuden kannalta. Hallitus päätti tämän perusteella käynnistää val­mistelun suojaosuuden korottamiseksi. Korjausta ei kuitenkaan saatu, vaikka 900 euroon kuukaudessa korottaminen olisi työryhmälaskelman mukaan maksanut vain 25 milj. euroa. Ei huomioitu, että työllisyyden lisääntyessä sosiaa­liturvan ja työttömyyden kustannukset alenevat ansiotulojen lisääntyessä. Suojaosuuden noston vaikutus kutistuu tästäkin 25 milj. eurosta olemattomaksi ja pidemmän ajan kuluessa tällä on valtion taloutta vahvistava vaikutus.

Asiassa ta­pahtui sitten parannusta, kun vuoden 2019 hallitusohjelmaan tuli ulosoton suojaosuu­den nostaminen takuueläkkeen tasolle kuten selvitin edellä, mutta tätä hallitusoh­jelman kohtaa ei olla toteuttamassa. Korotus on kuitenkin erittäin perusteltu ja välttämätön ja on tärkeää, että valtion budjettia kor­jataan mm. tässä kohtaa ja että myös lisäbudjeteissa korottami­seen varataan määrärahat.
Jos korotuksen saamista hel­pottaa tässä vai­heessa tilapäisyys vaikutusten seu­raamiseksi, se olisi joka tapauksessa tärkeä askel. Silloin ja muutenkin olisi seurattava vaikutuksia jatkotoimien tekemistä varten.

Ulosoton valuvikoja korjattava, suuntana kokonaisremontti
Suojaosuuden korotuksessa ovat kerrotut positiiviset puolensa. Se ei silti ratkaise jättimäisesti paisuneen kroonisesti kriisiytyneen ulosottojärjestelmän valuvikoja ja vakavia oikeusvaltiolle uhkan aiheuttavia ongelmia kuin yhdeltä vaikkakin tärkeältä osaltaan. Siksi on tositoimin käynnistettävä muiden korjaustoimien valmistelu. Se ei silti saa olla takaportti sille, että suojaosuutta ei korotettaisikaan, vaan se askel on välttämätöntä ottaa. Ulosoton valuvikoja on tarpeen korjata myös askelittain samalla, kun suuntana on kokonaisremontti.

Ministereiden kansanedustajien tulee perehtyä tähän asiaan, että sen merkitys ymmärretään. Tällä otetaan huomioon kiihtynyttä inflaatiota. Se ei kuitenkaan yksistään riitä, vaan tarve on merkittävälle tasokorotukselle jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi verrattuna muihin etuuksiin ja ansioihin pienitulois­ten aseman parantamiseksi ja ulosottoloukun lieventämiseksi työllisyyden esteenä.

Hallitusohjelma 2019 merkitsi, että ulosoton suojaosuuden nostamiselle takuueläkkeen tasolle oli kaikkien hallitusryhmien ja siten hallituspuolueiden eduskuntaryhmien tuki. Sitten myös kokoomus lisäksi otti työllisyysohjelmaansa ulosoton suojaosuuden nostamisen 900 euroon kuukaudessa ulosottoloukun lieventämiseksi työllisyyden esteenä. Perussuomalaisilla on ollut kanta suojaosuuden korottamiseksi kuten myös Nyt-liikkeessä, eivätkä kristilliset ole olleet missään vaiheessa vastaan. Päinvastoin kristillisten kansanedustaja Antero Laukkanen allekirjoitti jo muutama vuosi sitten yhdessä eri eduskuntaryhmien kansanedustajien kanssa kirjallisen kysymyksen ulosoton korjaustarpeista mukaan lukien suojaosuuden korotus. Olin tehnyt tähän eduskunnan yhteydessä järjestetyssä paneelissa esitelmäni pohjalta pohjatekstin, jota kristillisen eduskuntaryhmän avustaja vii­meisteli, hoitaen yhteydet muiden eduskuntaryhmien edustajiin.

Ulosoton suojaosuuden tason nostamisella merkittävästi on siten eduskunnan kattava tuki. Ei pitäisi olla mitään estettä tason nostamiselle.

Tiainen, Pekka

valtiotiet. tohtori, kansan­taloustiede