Ulosottoon saatiin korjauksia, mutta suuri työ on vielä edessä

Asioista nyt kohistaan. Tässä on hieman taustaa sille, mistä on kyse. Ulosoton perinnässä oli vuoden 2021 lopussa kaikkien aikojen ennätysmäärä noin 5,8 miljardia euroa. Keskimäärin summa on 1 000 euroa laskettuna jokaista suomalaista kohden vauvasta vaariin. Suuren työn tuloksena on nyt saatu ulosottoon kolme mittavaa korjausta:

Häiriömerkinnät poistuvat
Luottohäiriömerkinnät poistuvat 1.12.2022 lukien kuukauden kuluessa siitä, kun maksettavaa velkaa ei ole. 18 000 henkilöä vapautuu tällä tavoin luottohäiriömerkinnöistä ja joka vuosi tästä eteenpäin ehkä noin 8 000 henkilöllä ei ole merkintöjä, joilla vanhan lain mukaan olisi esimerkiksi 10 vuoden ajanjaksolla. 80 000 ihmistä välttyy merkinnöiltä, kun ei ole velkaa. Kansaedustaja Jari Myllykoski teki tästä lakialoitteen toukokuussa 2018 ja sai tähän allekirjoitukset 138 kansanedustajalta yli puoluerajojen. Aloi­te vanheni vuoden 2019 eduskuntavaalien johdosta, koska lakiesitystä ei viety eduskunnan päätettäväksi. Jari teki aloitteen uudelleen vaalien jälkeen ja sai siihen suunnilleen saman määrän allekirjoituksia ja nyt tämä eteni laiksi. Jari oli pyytänyt huhtikuussa 2018 minua tekemään lakiesityksen pohjan ja tein sen toukokuussa 2018 lyhyine perusteluineen.

Suojaosuus nousee
Ulosoton suojaosuus nousee 696 eurosta vuonna 2022 922 euroon takuueläkkeen tasolle vuodeksi 2023. Se tarkoittaa, että tätä summaa verojen jälkeen käteen jäävästä tulosta ei ulosoteta. Lisäksi tuloissa tästä ylöspäin suojaosuus nousee, koska se lasketaan muissa tuloissa tämän perussuojaosuuden perusteella. Poikkeuksena ovat käteen jäävät tulot 1844 eurosta 2784 euroon, jossa ulosotetaan kolmannes. He eivät tässä menetä. He voivat hyötyä sitä kautta, että lisätyöstä tulojen ylit­täessä 2784 euroa ulosotto vähenee. Erittäin suurissa tuloissa suojaosuuden nosto ei vaikuta, koska tulee vastan ulosoton katto.

Suojaosuuden nostamisella on pitkä historia.
Tein töissä ollessa esityksen ja korotuksen. Valmistelu tuli hallituksen budjettiriihen päätökseksi 2.9.2016. Perustelin keväällä 2015, että kyseessä on työllisyyttä haittaava ulosottoloukku, koska verot ja ulosotto vievät tulon lisäyksen, mitä työstä saa verrattuna työttömyyteen tai muuhun sosiaaliturvaan. Perustelin vastaavalla tavalla kesällä 2016 hallituksen budjettiriihtä varten. Se ei kuitenkaan silloin johtanut korotukseen. Suojaosuuden nosto tavoitteena takuueläkkeen taso tuli Antti Rinteen hallituksen ja sitten Marinin hallituksen ohjelmaan. Asia ei edennyt lakiesitykseksi. Olen nyt eläkkeellä, mutta tein elokuussa 2022 vertailut muiden etuuksien ja ansioiden kehitykseen osoittaakseni jälkeenjääneisyyden ja jatkoin kesällä 2016 tekemiäni vertailuja. Laitan tähän alle tuon elokuisen indeksien vertailulaskelman. Tällä kertaa hallitus budjettiriihessä päätti tehdä korotuksen takuueläkkeen tasolle. Eri kansanedustajat ovat tehneet asian eteen esityksiä ja lakialoitteita.

Vapaakuukausi
Kolmas uudistus on vapaakuukausi ilman ulosottoa lakisääteisesti niin, että se ei ole ulosottomiehen harkinnassa. Heille, joilla käteen jäävä tulo on alle kaksi kertaa perussuojaosuuden eli alle 1844 euroa, saavat lisää yhden vapaakuukauden, josta ei ole ulosottoa. Tämä vapaakuukausi ei ole ulosottomiehen harkinnassa, vaan lakisääteinen oikeus. Heille, joilla käteen jäävä tulo on kahdesta neljään kertaan perussuojaosuuden eli 1844-3688 euroa, saavat yhden lakisääteisen vapaakuukauden, joka ei ole ulosottomiehen harkinnassa. Tämä on tarkoitus toteutua keväällä 2023.

Työttömien keskusjärjestö ja Velallisen tukiryhmä ja muut pe­rintä- ja ulosottovelallisia edustavat ovat edustaneet kansalaistoimintaa suojaosuuden nostamisen ja muiden korjausten puolesta. Suojaosuusasiasta on ollut myös kansalaisaloitenimenkeräys. Kaikki eduskuntaryhmät tulivat korotuksen kannalle ja tukea on ollut myös ammattiyhdistysliikkeen puolelta.

Tulokset osoittavat, että kansalaistoiminnalla on tärkeä merkitys.
Laitoin otsakkeeksi, että nämä ovat askelia ulosottojärjestelmän peruskorjauksessa, jota todellakin tarvitaan. Huolena ovat asuntolainojen korkojen nousun, ylikalliin ener­gian hinnan, monien maatalousyrittäjien ja muidenkin yrittäjien ahdingon vaikutukset, kun maksuja kaatuu perintään ja ulosottoon. Isompaan ulosottojärjestelmän peruskorjaukseen ei ajoissa ryhdytty, mutta onneksi ovat nyt nämä erittäin tär­keät korjaukset.

On myös uusi laki, jolla halu­taan vaikuttaa siihen, että tuomioistuimet eivät perisi kaikkia oikeuskuluja hävinneeltä tarkoituksena lievittää oikeuskulukorvaustaakkaa.

Seuraavia kärkiasioita ovat mm.
Perusteettoman perinnän ja ulosoton karsiminen. Sitä lisää se, että velkojilta ei vaadita dokumentteja velasta. Yhdysvalloissa PRA Group joutui korvamaan vuosina 2014–2015 oikeuden päätöksillä 80 milj. dollaria, kun osoittautui, että se velkoi vaikkei ole velkaa. Kyseinen perintäyhtiö toimii Suomessakin nimellä PRA Finland.

Velan vanhentuminen kytkeytyneenä siihen, että ulos­otto aiheuttaa muidenkin velkojen kaatumi­seen ulosottoon, on erittäin pitkä ja maailmalta löytyy paljon järkevämpiä ja inhimillisempiä menettelyitä. Ulosotto jatkuu Suomessa 15 vuotta oikeuden päätöksestä jokaiselta velalta. Kun ulosotto aiheuttaa toisten velkojen kaatumisen ulosottoon, niissä kussakin alkaa 15 vuotta kyseisen velan oikeuden päätöksestä. Näin ulosotto voi ketjuuntua vuosikymmenten mittaiseksi. Oikeuskulukorvaukset tulevat tähän päälle.

Viivästyskorot kasvavat korkoa korolle ja aiheuttavat ulosottojen paisumista ja pitkittymistä ja muiden lainojen kaatumista ulosottoon. Kun ulosottoaika on 15 vuotta, viivästyskorko paisuttaa ulosottosummia, ja kun uusia lainoja kaatuu ulosottoon kasvamaan viivästyskorkoa, tuloksena on ulosottoa kiihdyttävä mekanismi, vaikkei olisi kyse edes mistään suu­rista summista alun perin.

Tulee korjata maksujärjestelyasioita. Nykyisellään noin 4000 henkilöä vuodessa tulee maksujärjestelyn piiriin yli puolesta miljoonasta ulosotossa vuoden mittaan olevasta (2021 560 000, joista 510 000 yksityishenkilöitä, ja 50 000 yrityksiä tai muita ns. oikeus­henkilöitä). 4000 on aivan liian pie­ni määrä, mutta se lisäksi koskee vain ulosottovelallisia.

Lainajärjestelyt
Olennaista on saada lainajärjestelyitä niihin lainoihin ja maksuihin, jotka eivät vielä ole ulosotossa, etteivät ne menisi ulosottoon. Tarvitaan korjaus siihen, että asuntoja, tiloja ja muuta omaisuutta ei pakkohuutokaupattaisi, kun on muita tapoja järjestää asiat, tai on peräti kyse velkomisvirheistä.
Tarvitaan korjaus oikeuskäytäntöihin, kun pieni ihminen joutuu perintäyhtiöitä ja suu­ren rahan tahoja vastaan, joilla oikeudenkäynti ei ole rahasta kiinni.

Tässä on eräitä korjaustarpeita ja listaa voi jatkaa pitkäksikin. Olennaista on päästä ulosottojärjestelmän korjaamisessa eteenpäin konkreettisesti kuten voimaan tulleissa merkittävissä uudistuksissa on tapahtunut.

Pekka Tiainen