Synnyttääkö Petteri ennen juhannusta

Tähän taloon Orpo etsii mannekiineja, mutta toistaiseksi kaskustelut ovat junnanneet paikallaan ennätyspitkään, useiden viikkojen ajan

Pertti Hämäläinen, Hämeenlinna

Orpon oikeiston hallitusneuvottelut kesäteatteria

Olin kesäkuun alussa ostamassa lähi– ja vähän kauempaakin tulleiden tuottajien tuotteita Hämeenlinnan perinteisillä kuukausimarkkinoilla, jotka järjestetään aina joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina Hämeenlinnan torilla. Markkinat ovat hyvä tilaisuus kuulostella maakunnan miesten juttuja ja sitä kuuluisaa ”kentän ääntä”. Joku heittikin ilmaan varsin ajankohtaisen kysymyksen: Synnyttääkö Petteri vielä ennen juhannusta? Minulla olikin vastaus tähän kysymykseen, joka tulee tässä kirjoitetussa muodossa ja ihan vähän laajennettuna.

Kokoomuksen tehtävänä oli vastustaa hyvinvointivaltion rakentamista

Hallitusneuvotteluja vetävä pääministeriehdokas, Kokoomuksen Petteri Orpo tulee joka päivä valtamedian eteen valittelemaan, että kyllä on taas ollut raskas neuvottelupäivä, mutta eteenpäin on menty. Orpon mukaan on erityisen raskasta ja vaikeaa tuo säästäminen ja leikkaaminen. Eteenpäin meneminen puolestaan tarkoittaa sitä, että on onnistuttu ”yhdessä päättämään” tulevan hallituskauden säästöistä ja leikkauksista. Tämä on varsin omituista, sillä Orpon johtama Kansallinen Kokoomus on olemassa juuri sen vuoksi, että voidaan säästää ja leikata. Nimittäin leikata köyhiltä, sairailta, opiskelijoilta, eläkeläisiltä ja yleensä hyvinvointivaltion piiriin kuuluvista menoista. Kokoomus synnytettiin alun perin liberaalismonarkistisen porvariston etuja ajavaksi perustuslailliseksi puolueeksi, jonka tehtäväksi sittemmin toisen maailman sodan jälkeisen Suomen yhteiskunnallisissa olosuhteissa asetettiin vastustaa kaikkea hyvinvointivaltion rakentamiseen liittyvää. Vastustaa sosiaali- ja eläketurvajärjestelmää, työläisten oikeuksia, kansanterveyslainsäädännön kehittämistä, peruskoulu-uudistusta ja niin edelleen. Kun näitä uudistuksia kuitenkin hyvinvointivaltion rakentamiskaudella 1950-luvun lopulta 1980-luvulle saatiin aika pitkälle vietyä eteenpäin Kokoomuksen vastustuksesta huolimatta, alkoi Kokoomus ajaa näiden hyvinvointivaltiollisten rakenteiden alasajoa.

Kokoomus on kapitalistien poliittinen siipi

Kokoomus ei oikeastaan ole varsinaisesti edes itsenäinen poliittinen puolue, vaan kapitalistisen yhteiskunnan perustassa, ns. talouselämässä valtaa pitävien kapitalistien eräänlainen poliittinen siipi. Puolueen puheenjohtaja ja tuleva pääministeri Petteri Orpo on näin ollen lähinnä kapitalistien juoksupoika. Mihin pääomapiirit tarvitsevat poliittista tällaista siipeä? Heillähän on jo esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto, Finanssiala ry ja Suomen yrittäjät ry ja mitä niitä muita onkaan, leijonat ja vapaamuurarit. Kokoomuksen tärkeä merkitys kapitalistien poliittisena siipenä tulee ymmärrettäväksi sen vuoksi, että sen tehtävänä on ratkaista kapitalistisen yhteiskunnan päällysrakenteen, erityisesti poliittisen valtion tasolla yhteiskunnan perustasta kumpuavia ongelmia ja ristiriitoja kapitalistipiirien hyväksi. Jopa näinäkin aikoina porvariston täytyy käydä myös poliittista taistelua valtansa säilyttämiseksi ja edelleen vahvistamiseksi. Mutta tämä täytyy saada näyttämään ulospäin ikään kuin ”yleisen edun” tai ”koko kansan ” hyväksi toimimiselta. Tämän vuoksi Kokoomuksen Petteri Orpon tehtäväksi on annettu hallitusneuvottelut nimisen, nyt jo poliittisen kesäteatterin puolelle menevän esityksen ohjaaminen.

Orpon oikeistohallitus taitaa valitettavasti syntyä

Uusliberalismin aikakaudella, viimeistään tuolta Holkerin hallituksesta lähtien hyvinvointivaltion hävittämistä ja kansan kurittamista on perusteltu yhä useammin myös thatcherilaisilla ”ei ole vaihtoehtoja” argumentilla, johon lisätään yleensä ”kansainvälisestä kilpailukyvystämme huolehtimista” ynnä muuta oikeistoliberaalia jargonia. Tällä retoriikalla on nykyisen globaalin, äärimmäisen väkivaltaisen finanssikapitalismin oloissa kyetty myös peittämään porvariston sisällä kyteviä ristiriitoja. Siis isänmaan (ja Ukrainan puolesta) leikkaamaan hyvinvointipalveluita, eläkkeitä ja asumistukea. Tästä näkökulmasta katsottuna tulevan hallituksen apupuolueiden, rkp:n ja persujen laajasti julkisuudessa käsitellyt ”arvokiistat” ovat vain näytelmään kirjoitettu sivujuoni.  Mutta, entä vastaus varsinaiseen kysymykseen. Synnyttääkö Petteri ennen juhannusta? Veikkaisin, että taitaa synnyttää, sillä Suomen ”maine”, ”uskottavuus” ja ”vakaus” kansainvälisen finanssipääoman silmissä alkaa painamaan siihen suuntaan, että orpo oikeistohallitus on saatava kasaan.