Suomi pelaa vaarallista peliä Nato-jäsenyydellä

Suomen Yleisradio, joka saa rahoituksensa veronmaksajilta, on häpeilemättä ottanut tehtäväkseen mielipiteenmuokkauksen Nato-jäsenyydelle myönteiseksi. Koko Mediapooli, Helsingin Sanomat etunenässä, on tässä prosessissa mukana. Ukrainan kriisin aikana on tehty muutama nettikysely Naton kannatuksesta vajavaisilla otoksilla, joiden tuloksista ei ole minkäänlaista varmuutta.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on ilmoittanut, että kansanäänestystä Nato-jäsenyydestä ei tarvita, koska kansan enemmistön mielipide nettikyselyiden perusteella on kääntynyt Nato-jäsenyyden kannalle. Presidentti osoittaa näin halveksuntansa kansanvaltaa kohtaan. Nettikyselyiden tulokset voivat olla mitä tahansa, eivätkä ne missään oloissa voi korvata kansanäänestystä.

Suomi tietää hyvin, että Venäjä on ilmoittanut ryhtyvänsä ”toi­menpiteisiin” mikäli Suomi jättää Nato-jäsenyyshakemuksen. Venäjällä on täysi syy olla huolissaan turvallisuudestaan Naton laajentuessa yhä enemmän sen rajoille. Suomen Nato-jäsenyys heikentäisi sekä Venäjän että Suomen turvallisuutta. Sitä ei voi ymmärtää muuten kuin valmistautumisena Venäjän vastaiseen sotaan.

Suomessa uhotaan, kuinka ”me itse päätämme” turvallisuuspolitiikastamme. Mitä pitäisi ajatella johtajista, jotka asettavat oman maansa ja sen kansalaiset vakavaan hengenvaaraan oman lapsellisuutensa ja uhmakkuutensa takia? Jos Suomea ei uhkaa muu kuin Venäjä – mikä sekin on kuvitelmaa -, niin eikö olisi Nato-jäsenyyttä paljon järkevämpää ja halvempaa ylläpitää ystävällisiä suhteita ja vilkasta kaupankäyntiä naapurin kanssa? Nato-jäsenyys muuttaa 1360 km ystävällistä rajaa vihollisrajaksi. Se tarkoittaa ennennäkemätöntä sotilaallista varustautumista molemmin puolin tuota rajaa.

Jo nyt hallitus lisäsi asemenoja lähes puoli miljardia ja ilmoitti, ettei budjettikehys koske sotilasmenoja. Hoitajille tai muualle hyödyllisempiin kohteisiin ei sen sijaan tunnu heruvan riittävää rahoitusta. On varmaa, että sotilasmenot jatkavat kasvuaan mahdollisen Nato-jäsenyyden oloissa. Naton jäsenenä saatamme joutua mukaan sotiin, jotka eivät millään tavalla liity meihin tai kosketa Suomea. Joudumme maksu­miehiksi konflikteissa, joissa meidän ei pitäisi olla edes mukana.

Vihamielisyydestä Venäjää kohtaan on tullut normaali olotila valtion ylintä johtoa myöten. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-ahon Venäjä-vihaa puhkuvat puheenvuorot eivät ole herättäneet minkäänlaista huomiota puhumattakaan siitä, että hänen eroaan olisi vaadittu. Sen enempää presidentti kuin pääministeri eivät ole kommentoineet sanallakaan Halla-ahon vihapuheita. Halla-ahon edeltäjä Mika Niikko joutui sen sijaan eroamaan valtavan kohun saattelemana todettuaan, että jonkun pitäisi sanoa Ukrainalle, ettei sen kannata nyt pyrkiä Naton jäseneksi.

On käsittämätöntä, ettei historiasta ole opittu mitään. Paasikiven ja Kekkosen opeilla Suomi pärjäsi hyvin vuosikymmeniä, rauha oli taattu ja kauppa itänaapurin kanssa kukoisti, luoden maallemme hyvinvointia. Tänä päivänä Suomi näyttää suorastaan janoavan vastakkainasettelua Venäjän kanssa, heijastellen synkkiä 1930-luvun tunnelmia. Nyt on viimeinen hetki torjua Nato-jäsenyys, palata puolueettomuuspolitiikkaan sekä torjua tuhoisa sota Venäjää vastaan.

Tommi Lievemaa