Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa

Tutustuin valtioneuvoston ”Ajankohtaisselontekoon turvallisuusym­päristön muutoksesta” (VNS 1/2022). Siinä todetaan mm.: ”Suomen ja Euroopan turvallisuus- ja toimintaympäristössä on tapahtunut perustavanlaatuinen muutos Venäjän hyökättyä Ukrainaan… Euroopan ja Suomen turvallisuustilanne on vakavampi ja vaikeammin ennakoitavissa kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen. Muutoksen arvioidaan olevan pitkäkestoinen. Venäjän vaatimukset ja sotilaalliset toimet Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin muuttamiseksi vaikuttavat myös Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen liikkumatilaan.”

Suomen todellinen sotilaallinen tilanne on kuitenkin rauhallinen. Maahamme ei kohdistu mitään sotilaallista uhkaa. Maatamme ei pidä liittää väestöä pelottelemalla ja verukkeisiin vetoamalla Naton täysjäseneksi. Suomi on jo nyt Naton uskollinen ulkojäsen. Se on Natolle, kiltin tytön -syndroomaa poteva, namupala.

Kansallisesta liikkumatilasta

”Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustana pysyy kansallisen liikkumatilan ja valintamahdollisuuksien ylläpitäminen. Suomi säilyttää mahdollisuuden liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä. Suomi jatkaa johdonmukaisesti ihmisoikeusperustaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja korostaa kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän tärkeyttä ja kansainvälisen oikeuden noudattamista.”

Jos perusteena sotilasliitto Natoon hakeutumiselle on valinnanvapaus, on pohdittava, kuka hyötyy tällaisesta valinnanvapau­desta? Jokaiseen valintaan liittyy eettinen vastuu myös sen aiheuttamista seurauksista.

Venäjä on ilmoittanut lisänneensä Suomen ja EU-maat epäystävällisten valtioiden listalle. Kahdenvälisissä suhteissa tämä vaikuttaa mm. naapuruussuhteisiin, rajaturvallisuuteen, ulko­maankauppaan, kulttuuriin, rikostorjuntaan, maahanmuuttoon, liikenteeseen ja energiatuotantoon. EU:n asettamilla pakotteilla on pitkäaikaisia vaikutuksia Venäjän ja Suomen talouteen sekä kummankin maan kansalaisten arkeen.

Suomen kansallinen liikkumatila on sidottu EU:n neljään perusvapauteen. Pääomien, työvoi­man, tavaroiden ja palveluiden liikkuminen palvelevat kansainvälisten suuryritysten etuja ja oikeuksia. Yhdysvaltojen johtaman Naton tehtävänä on näiden suuryritysten vapauksien turvaaminen ja edistäminen maapallolla sekä tarvittaessa myös vihollisvaltion luonnonvarojen haltuunotto sotilaallisin kei­noin. Jokai­nen hyökkäyssota on tuo­mittava sen tekijästä riippumatta. Murha ei vanhene oikeudessa koskaan. Milloin tämä koskee myös jo kansanmurhia? Koska kansainvälinen yhteisö aloittaa kaikkien tehtyjen kansanmurhien tutkimisen ja niihin syyllistyneiden tuomitsemisen?

Sotimisen tarve maailmassa vähenee, jos kansainvälisten suuryhtiöiden ja suursijoittajien taloudellista valtaa vaikuttaa itsenäisten valtioiden yhteiskuntapolitiikkaan rajoitetaan olennaisesti. Samassa yhteydessä kielletään aseteollisuus ja asekauppa, koska niiden tarjoamat tuotteet ovat ihmisille ja yhteiskunnille tappavan vaarallisia. Militarismi on vakava yhteiskunnallinen käyttäytymishäiriö.

Suomen militarisoimista kiihdytetään

Selonteon perusteella maatamme tullaan militarisoimaan Ukrainan sodan verukkeella voimakkaasti lähivuosina, vaikka lähialueemme sotilaallinen tilanne on tällä hetkellä rauhallinen, eikä Suomeen kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Militarismi ilmenee asevarustelun kiihtymisenä, oman aseteollisuuden kehittämisenä, miesvahvuuden kasvattamisena, vapaaehtoistoiminnan aktivoimisena ja tiivistyvänä Nato-läheisriippuvuutena sekä ennaltavarautumisena Venäjän ounasteltuja sotatoimia tai niillä uhkaamista vastaan. Asevarustelussa keskitytään uuteen teknologiaan ja USA:n alan asiantuntijuuteen. Nykyinen arsenaali on rakennettu yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa. Sitä jatketaan aseistuksen ylläpidossa ja jatkokehittelyssä. Tuore hävittäjähanke syventää yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa. Puolustusvoimat jatkaa lisäksi avaruuteen liittyvää yhteistyötä USA:n kanssa. Lisäksi USA kehittää omaa räjähdetuotantoaan. Iltalehden mukaan valtionjohtomme on tiennyt jo 1,5 kuukauden ajan brittiläisen panssarivaunukomppanian ja USA:n Euroopan maavoimien sotilaiden harjoittelevan 2.–13.5.2022 sotaa Suomessa.

Asevarustelu ja muut sotimi­seen suuntautuvat toiminnat kustannetaan verovaroista. Pieni­tuloisimmat ja puolustuskyvyttömimmät väestöryhmät maksavat tästä tappamisen modernisoinnista suolaisen hinnan. Useimmat nykysodat ovat osoittaneet, ettei edes teknologinen ylivoima sodassa takaa muuta voittoa kuin liike­voittoa aseteollisuudelle.

Natoon liittyminen ei ole ilmaista

Nato-täysjäsenyyden vuotuinen lisäkustannus olisi arviolta noin 1-1,5 prosenttia Suomen nykyisestä puolustusbudjetista, joka on 5,1 miljardia euroa ja bonuksena 10 miljardin hävittäjähankinnat. Tähän summaan lisätään vielä aseistuksen modernisoiminen, avaruushanke ja sotilasmäärän kasvattaminen. Naton jäsenmaiden yhteisesti sopimana tavoitteena on käyttää puolustusmenoihin vähintään 2 % bruttokansan-tuotteesta. Suomen bkt oli v. 2021 yhteensä 242,2 miljardia euroa. Tämä tarkoittaisi maamme kohdalla vähintään 4,84 miljardin euron sotilasmenoja vuosittain.

Vallinnanvapaus ei ole mikään rauhan tae

Hallituksen mielestä Venäjän vaatimukset itsenäisten valtioiden ulko- ja turvallisuuspoliittisen valinnanvapauden kaventamisesta eivät ole hyväksyttävissä. Kuinka toimitaan, jos erillisten itsenäisten valtioiden ulko- ja turvallisuuspoliittinen valinnanvapaus ajaa ihmiskunnan 3. maailmansotaan? Minusta valinnanvapaus liittyä sotilasliittoon täysjäseneksi ei ole ydinkysymys rauhan säilymisessä maailmassa. Olennaisinta on järjen käyttö ja sen ymmärtäminen, että sota on aina huonoin vaihtoehto.

Oletan Ukrainaan hyökkäyksen olleen myös Venäjälle huonoin ja arvaamattomin vaihtoehto. Ainoa realistinen ratkaisu Ukrainassa on rauhanneuvottelujen käynnistäminen kaikkien osapuolien kesken. Kaikkien ydinaseval­tioiden, koskien myös Venäjää, tammikuussa 2022 antaman lausunnon mukaan ydinaseilla tulee olla vain puolustuksellinen tarkoitus. Ydinsotaa ei voi voittaa eikä sitä tule koskaan käydä.
Ei koskaan Natoon!

Matti Laitinen