Sotilasmenojen nostaminen johtaa talouden kestämättömään tilaan

PAM, JHL, opiskelijat ja työttömät järjestivät 12.10. 2023 Orpon hallituksen lakko-oikeuden rajoittamispyrkimyksiä vastustavan protestin protestin. Tämä oli yksi tapahtuma SAK:n laajassa heikennyksiä vastustavassa kampanjassa. Orpon, Purran, Satosen jengi ei perääntynyt. SAK lopetti kampanjansa vapun alla 2024. Kovemman hallituksen painostamisen katsottiin olevan vaaraksi hallituksen militarismille ja Nato-politiikalle. Samanaikaisesti ei voi vastustaa hallituksen rajuja heikennyksiä sekä toisaalta hyväksyä militarismin ja Nato-linjauksen. Tässä tapahtumassa Pekka Tiainen kritisoi hallituksen työllisyystoimia ja Juhani Tanski hallituksen Sote-linjausta. (Kuva: Heikki Männikkö)

Pekka Tiainen 9.6.2025, Kansan ääni 18.6.2025

Nato-maiden puolustusministerit kokoontuivat 4.-5.6.2025 Brysselissä. Kokouksessa pohjustettiin kesä-heinäkuun vaihteessa Haagissa pidettävää Naton huippukokousta. Naton pääsihteeri Mark Rutte esitti alustavasti, että Naton jäsenmaat nostaisivat puolustusmenonsa 5 prosenttiin bruttokansantuotteesta (BKT). Suomen BKT:n ilmoitetaan tällä hetkellä olevan 295,53 mrd. Esitystä yritetään pehmentää sillä, että Rutten esityksen mukaan 3,5 % rahoista käytettäisiin varsinaiseen puolustukseen ja 1,5 % puolustukseen liittyviin investointeihin.

Kyse on todella isoista rahoista

5 %:n puolustusmenojen bkt-osuus tarkoittaisi 16,3 % valtion budjetista, kun nykyinen osuus on 7 % tai tullee olemaan koko vuonna 2025 7,2 % (jos puolustusmenot 2.5 % bkt:sta). Puolustusmenojen 5 % osuus bkt:sta tarkoittaisi 14,5 miljardia euroa vuoden 2025 luvuin. Tämä tarkoittaisi puolustusmenojen suunnilleen kaksinkertaistamista ja lisäystä 7,2 miljardia euroa.

Mikäli samaan aikaan valtion budjettiin tehtäisiin tämä 5 prosenttia bkt:sta vastaava menojen leikkaus (2,9 miljardia v. 2025 luvuin), valtion budjetista pitäisi leikata muita menoja 10 miljardia euroa (7,2 miljardia plus 2,9 miljardia euroa). Valtion budjetissa puolustusministeriön ja rajavartiolaitoksen menoja on 7 miljardia, mikä on noin 7 % valtion budjettimenoista. 5 %:n puolustusmenojen bkt-osuus tarkoittaisi 16,3 % valtion budjetista.

Vuosien 2010–2020 puolustusmenojen bkt-osuus vastaa vuoden 2025 tasoissa 3,8 miljardia euroa. Summan nostaminen 5 %:iin bkt:sta ja 16,3 miljardiin tarkoittaisi lisäystä vuosien 2010–2020 tasoon nähden 12,5 miljardia euroa.

10 mrd:n lisäleikkauksilla vuoden 2025 tasoista olisi vahingollisia seurauksia

Ennen kaikkea heikennettäisiin (1) sosiaaliturvaa sekä (2) terveys- ja sosiaalipalveluja (SOTE). Tämä merkitsisi voimakasta yksityistämistä siten, että ihmiset maksaisivat itse kasvavan osan terveys- ja sosiaalipalveluista ilman, että verotus kevenee. Päinvastoin verotusta ei kevennettäisi puolustusmenojen vuoksi. Leikattaisiin (3) koulutuksesta lisää eikä (4) työvoimapolitiikkaan edelleenkään panostettaisi.

Käytännössä tällaisia leikkauksia ei ole tehtävissä eikä verotuksella tätä katettaisi. Siksi seurauksena on valtion velkaantumisen lisääntymin – en. Käytännössä sitä hillitään eri tavoin: (1) Puolustusmenojen lisäämisen aikataulua pitkitetään ja venytetään.  (2)  Lisäyksiä pyritään ajoittamaan siihen, kun talous kasvaa, jolloin valtion tulot nousevat ja sosiaaliturvamenot laskevat tätä kautta, kun tulee ansiotyötä enemmän; tämä on talouden suhdanteita voimistavaa, koska talouden kasvaessa lisättäisiin julkista kysyntää. (3)  Sitä muutetaan, miten puolustusmenot lasketaan, jolloin menot eivät tältä osin kasva, vaan kasvu tehdään kynällä ja paperilla. Lisävelkaantumista ei kuitenkaan voitaisi välttää eikä sitä, että puolustusmenot ottavat paisuvan osan valtion budjetista.

Laskelma edellä täsmää lukujen kanssa, jotka esitin aiemmin vuonna 2025 ja myös tätä ennen. (Verkko: https://kansanaani.org/wp-content/uploads/2025/04/2025-2y_compressed.pdf sekä KÄ 2y/2025)) Puolustusministeriön pääluokan ja Rajavartiolaitoksen menojen yhteissumma on valtion vuoden 2025 budjetissa noin 7 miljardia euroa. 2,5 % aiemman laskelman bkt:sta olisi 7,2 miljardia euroa. Lukuihin tulee eroa eri syistä kuten: kun on puhuttu 2,5 %:sta, on käytetty pyöristettyjä lukuja; jatkossa bkt:n arvo muuttuu ennakoidusta; muutoksilla budjettiin lisäbudjettien ja varojen käytön vuoksi voi olla vaikutusta prosenttiyksikön kymmenyksen tai perin verran, vaikkei mitään suurempaa tapahtuisi.

Eri kansanryhmät ilmaisseet tyytymättömyyttään leikkauksiin

Hallitusohjelmaan nähden on tullut muutoksena se, että leikkausrahoja ei käytetäkään velan alentamiseen vaan yhtiö- ja suurten tulojen verokevennyksiin, jotka eivät ole itseään rahoittavia lyhyellä eivätkä edes pitkällä aikavälillä ja puolustusmenojen kasvattamiseen, joka lisää velkaantumista. Tämä on tärkeää kertoa, että ymmärtäminen velkaantumisen syistä lisääntyy. Syy ei ole vain talouskasvun heikkous, vaan lisäksi leikkaukset ovat heikentäneet kasvua.

Syy suurempaan velkaantumiseen on myös se, että hallituksen työttömyys- ja muun sosiaaliturvan leikkaamiseen perustuva työllistymisen edistyminen on epäonnistunutta, kuten ennakkoon arvioitiin tutkimustiedon, laskelmien ja kokemuksen perusteella. Kun työllisyys ei ole parantunut, vastaavasti valtion velka ei ole tätä kautta alentunut eikä hallitusohjelma ole toiminut. Vaihtoehtoista talous- ja yhteiskuntapolitiikkaa rakennettaessa edellä luetellut asiat ovat tarpeen ottaa huomioon. Kritiikki on tarpeen ja oikeutettua. Se ei silti ole yksistään riittävää, vaan tulee kyetä rakentamaan vaihtoehtoa. Puolustusmenoja ei voida rajata ulkopuolelle niin, että ne olisi lisättävä joka tapauksessa kasvattamissuunnitelmien mukaisesti. Nekin on käsiteltävä ja on nostettava pöydälle toisenlaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan rakentamisen vaihtoehto ja mahdollisuudet.

Sotilaiden painoarvo yhteiskunnassa on kasvussa

Tästä ei ole puhuttu.  Yhä useammin poliittisia päätöksiä ovat tekemässä ”entiset” sotilaat. Kansalaiset eivät voi tietää, kuinka paljon sotilaat ovat eri tavoin mukana valmistelemassa poliittisia päätöksiä. Lisäksi he yhä useammin pääsevät vaikuttamaan yhteiskunnan yleisen poliittisen ilmapiirin muotoutumiseen. Yhteiskunnan yleinen ilmapiiri on militarisoitumassa.