Sotien tärkein voitto on liikevoitto

Matti Laitinen 3.10.2023

Yhdysvallat on lähettänyt valtavasti aseita ja humanitaarista apua Ukrainalle parhaillaan käytävässä USA:n johtaman Naton ja Venäjän välisessä sijaissodassa. USAFacts-sivuston mukaan tukipakettien ja lainojen arvo lähestyi jo ensimmäisen sotavuoden jälkeen 104 miljardia euroa. Toukokuussa 2023 Yhdysvallat toimitti Ukrainalle 300 miljoonan dollarin arvosta kranaatinheittimiä, raketteja, ohjuksia ja ammuksia. Yhdysvalloilta lohkesi 1,3 miljardia dollaria taloudellista lisäapua Ukrainalle 21.6.2023. USA on hyödyntänyt Ukrainan sotaa jo nyt Naton laajentamisessa. Suomi on sotilasliiton uusin jäsen. Ruotsi odottaa omaa vuoroaan. Aseet käyvät hyvin kaupaksi. Yhdysvaltojen aseteollisuus kylpee jälleen pannukakkumeressä vaahterasiirapin ja pekonin kera.

EU ja sen jäsenmaat ovat suoneet Ukrainalle tähän mennessä noin 72 miljardin euron edestä taloudellista ja sotilaallista tukea. Euroopan unioni myönsi 3,5 miljardia euroa 21.6.2023 Ukrainan aseistamiseen käytettyyn yhteiseen rahastoon. EU myös kouluttaa tuhansia ukrainalaisia sotilaita. Helmikuussa 2023 ilmoitettiin, että 30 000 sotilasta koulutettaisiin tämän vuoden loppuun mennessä. Nato-Suomi on panostanut maailman pohjoisimpana Pohjois-Amerikkana Ukrainan aseistamiseen jo 1,3 miljardia euroa. Suomalaisia natopoliitikkoja ei kiinnosta asevarustelusta ja aseviennistä maamme pienituloisille koituva suolainen hinta.

Pentagonin tietovuoto

Sosiaalisessa mediassa helmi- ja maaliskuussa 2023 julkaistut erittäin salaisiksi määritellyt Pentagonin asiakirjat antoivat pessimistisen näkemyksen Ukrainan sodan tilasta. Ne toivat esiin Ukrainan ase- ja ilmapuolustuksen heikkouksia ja ennustivat sodalle umpikujaa tulevina kuukausina. Asiakirjat kuvasivat yksityiskohtaisesti monia Ukrainan sotilaallisia puutteita Kiovan valmistautuessa kevään vastahyökkäykseen Venäjää vastaan. Bakhmutissa Ukrainan armeija menetti yli 120 000 kuollutta ja haavoittunutta. Se oli vähemmän kuin Venäjän arvioitu uhrimäärä. Yhdysvaltojen sotilasjohto ei usko Ukrainan pystyvän valtaamaan kaikkia Venäjän valtaamia alueita takaisin. Ukrainan sisällä toimii länsimaisia erikoisjoukkoja. Iso-Britannialla on suurin joukko (50), Latvia (17), Ranska (15), Yhdysvallat (14) ja Alankomaat (1).

(Lähde: Leaked Pentagon documents, 12.4.2023 CNN) Mikäli tietovuoto pitää kutinsa, miksei tappioon tuomittua sotaa lopeteta ja rauhanneuvotteluja aloiteta?

Puolustus- ja ulkoministeriön militaristinen hanke

Yhdysvaltojen puolustusministeriö ja ulkoministeriö kustantavat lähes 95 % Ukrainan saamista tukirahoista ja lainoista. Nämä ministeriöt hallinnoivat lisäksi Yhdysvaltain kansainvälistä kehitysvirastoa (USAID), jonka kautta kanavoidaan loput 5 % taloudellisesta tuesta kohdemaihin. Summa jaetaan valtiollisten ja valtiosta riippumattomien järjestöjen kesken, jotka tarjoavat humanitaarista apua Ukrainalle ja ukrainalaisille pakolaisille. USA:n ja EU:n militaristeja ei näytä kiinnostavan se, että sodat ja asevarustelu kiihdyttävät tehokkaimmin ihmisen aiheuttamaa ilmastomuutosta. Kuinka USA voi olla ulkopuolinen Ukrainan sodassa, jos sen hallitus on kyseisen sodan suurin rahoittaja ja aseistaja?

Kuka korjaa sadon ukrainan jälleenrakentamisessa?

Sodan loputtua Ukrainassa alkaa valtava ja joillekin erittäin tuottava jälleenrakennusurakka. Ranskan ympäristöministeriön arvion mukaan pelkästään Ukrainan sodassa tuhoutuneen infrastruktuurin jälleenrakentaminen maksaa 83 miljardia euroa. Maailmanpankin arvio Ukrainan jälleenrakennuksen hinnasta vuoden sodankäynnin jälkeen oli jo tähtitieteellinen 383 miljardia euroa. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen totesi Kalevassa 23.7.2023: ”Monilla suomalaisyrityksillä on tuotteita ja palveluita, joita tarvitaan. Jälleenrakennus tulee olemaan ehkä meidän aikamme suurin taloudellinen projekti Euroopassa.” Jälleenrakentajat ja sijoittavat eivät ole kiinnostuneita Ukrainan sodassa kuolleiden ja vammautuneiden ihmisten korvaamattomasta ihmisarvosta ja tuhoutuneesta elämästä. He ovat kiinnostuneita saamastaan liikevoitosta.

Verraton vaalityökalu – usaid

Yhdysvallat on hyödyntänyt Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen v. 1991 Euroopassa maansa hallituksen tukemaa USAID:ia varsin tehokkaasti. Tämäkuvaa itse toimintaansa näin: ”Yhdysvalloilla on pitkä historia avustavan kätensä ojentamisesta taistelussa paremman elämän puolesta valtameren tuolla puolen asuvien kansojen puolesta, niiden kohtaamien tuhojen korjaamisessa tai niiden pyrkiessä vapaiksi ja demokraattisiksi maiksi.” USAID:in todellisena tarkoituksena on ollut tukea taloudellisesti kussakin kohdemaassa Yhdysvalloille myötämielisten poliittisten voimien toimintaa sekä horjuttaa viestintävälineiden ja mielenosoituksien avulla siihen kielteisesti suhtautuvien hallitusten vaikutusvaltaa. Toimiston toiminta tapahtuu aina USA:n maakohtaisten suurlähetystöjen ohjauksessa.

Tuki ukrainalle horjuu yhdysvalloissa, mutta ei nato-suomessa

On varsin mielenkiintoista havaita, että suhtautuminen Yhdysvalloissa Ukrainan sotaan on paljon ristiriitaisempaa kuin militaristisessa Nato-Suomessa. Yhdysvaltain kongressi koostuu edustajainhuoneesta ja senaatista (435 äänivaltaista edustajaa ja 100 senaattoria). Ne ovat yhdenvertaisia kamareita. Kongressin 19 republikaania vaatii rajoittamattoman avun lopettamista Ukrainalle ja rauhanneuvottelujen aloittamista Venäjän kanssa. Demokraattien vasemmistosiiven 30 kongressiedustajaa on vaatinut presidentti Bideniä sopimaan rauhasta, koska sota tulee veronmaksajille liian kalliiksi. Maa kärsii ennätysinflaatiosta ja lamauttavasta 31 000 miljardin dollarin valtiovelasta. USA ylläpitää asemahtiaan velkavaroin. Presidentin vaalit ovat ovella. Yhdysvaltojen ja EU:n keskittyessä häärimään Ukrainassa Afrikan Nigerissä ja sen naapurimaissa on tapahtunut ikäänkuin varkain merkittäviä poliittisia muutoksia, jotka eivät ole lainkaan länsimaille mieleen. Ukrainan sodan sivuvaikutukset tulevat lännelle tulevaisuudessa kalliiksi.

Venäjän talous

Ukrainan sodasta ja pakotteista huolimatta Venäjän talous ei ole kaatunut eikä se ole myöskään kaatumassa lähiaikoina. Venäjään kohdistetut talouspakotteet ovat toimineet kehnosti. Toiveajattelu ei ole toteutunut. Yhdysvaltain keskuspankin julkaiseman raportin mukaan Venäjä käytti v. 2023 tammi-helmikuussa Ukrainan sotaan yli 24 miljardia euroa. Suomen Pankin BOFIT – Nousevien talouksien tutkimuslaitoksen 14.9.2023 julkaiseman BOFIT-ennusteessa Venäjän talouden kehityksestä v. 2023–2024 todetaan mm. seuraavaa:

”Venäjän talouden kehitys on ollut alkuvuonna 2023 selvästi ennakoitua parempaa. Positiivisten yllätysten syynä on ollut ensisijaisesti julkisten menojen odotettua voimakkaampi kasvu. Julkiset menot ovat osaltaan tukeneet myös yksityistä kulutusta sekä investointeja. Tänä vuonna talouden kasvu näyttää nopealta myös siksi, että viime vuoden vertailuajankohtana kasvu oli heikkoa.”

BOFIT spekuloi tulevaa:”Lisäksi hyökkäyssodan vuoksi maan talouden ulkoinen toimintaympäristö on arvaamaton ja riski ulkomaankaupan jyrkemmästä vaikeutumisesta on todellinen. Pakotteet rajoittavat etenkin sotilaskäyttöön suunnatun korkean teknologian tuontia, ja pääomavirrat kulkevat edelleen Venäjältä poispäin. Mahdolliset muutokset sodan kulussa voivat merkittävästi muokata myös Venäjän talouden kehitystä.”

Ydinasekieltosopimus edistämään maailmanrauhaa

YK:n hyväksymä ydinasekieltosopimus astui voimaan 21.1.2021. Ydinasekieltosopimus (Treaty on the Prohibition of Nuclear Weapons) on ensimmäinen kansainvälinen ydinaseet täysin kieltävä sopimus. Se kieltää ydinaseiden valmistuksen, hallussapidon ja käyttämisen. Edistääkseen rauhaa maailmassa YK:n jokaisen jäsenvaltion pitäisi aluksi ehdottomasti allekirjoittaa tämä sopimus ja myös noudattaa sitä.

Lähteet

Suomen kuvalehti 19.5.2023, https://usafacts.org/, STT, Kaleva, BOFIT 14.9.2023, NYT ja CNN