Soten ongelmat kasautuvat- onko hyvinvointivaltio jo hävitetty

Vuosia sitten ennakoimme SOTE-palvelujen olevan viimeinen kohde, jonka pääomapiirit voivat kaapata voittojensa välineiksi ja Sipilän sekä Marinin aloittamaa työtä jatkaa yhä sinnikkäämmin Orpon jengi, joka tähyilee jo milloin voidaan jatkaa veden ja ilman kaappaamista. (Kuva: Heikki Männikkö vappu 2023)

Kirjoitti Juhani Tanski, Kuopio. Julkaistu Kansan ääni 6/2023 18.12.2023

Leveiden hartioiden harha:

Kuntapohjainen sote on ollut useiden kansainvälisten selvitysten mukaan maailman kustannustehokkain järjestelmä, jota on käyty ihastelemassa monista maista. Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa ja Hollannissa suuralueisiin siirtyminen aiheutti tehottomuutta ja kustannusten kasvua ja niissä ollaan palaamassa kuntapohjaiseen järjestelmään ainakin perusterveydenhoidon ja hoivan osalta. Kysyin kuopiolaiselta kansanedustajalta Laura Meriluodolta, onko Suomessa tai maailmalla yhtään tapausta, jossa suuralueisiin siirtymisellä olisi ollut jotain myönteisiä vaikutuksia. Hän ei osannut sanoa, mutta vakuutti, että sote-uudistusta ei olla perumassa, vaan jatketaan aluemallin kehittämistä.

Terveydenhuoltojärjestelmän ”pyhät lehmät”

Suomi on epäonnistunut tehtävässään kaventaa köyhien ja rikkaiden välistä terveyserokuilua. Terveydenhuoltotutkimuksen professori Ilmo Keskimäki nimittää työterveyshuoltoa ”pyhäksi lehmäksi”. Poliitikot eivät rohkene kajota siihen. Jos poliitikot haluavat ylläpitää nykyjärjestelmää, perusterveydenhuollossa on aina lääkäripulaa. Sote-uudistuksen eteenpäin viemisen lisäksi kokonaisuuteen pitää laskea myös yksityiset palvelut sekä työterveys. Sote-palveluiden rahoitusta on lisättävä – ei leikattava. ”Olisi syytä miettiä, pitäisikö jollain aikavälillä rahoitus nostaa länsieurooppalaiselle tasolle.”

Henkilöstövaje pahenee

Eduskunnan sote-valiokunta toteaa, että terveyskeskusten lääkärivaje on paha. Hyvinvointialueilla on työvoimapula ja hoidon saatavuus heikkenee. Henkilöstövajetta on etenkin lasten, nuorten ja perheiden sekä ikääntyneiden palveluissa. ”Terveyskeskusten lääkäri- ja hammaslääkärivaje on suuri. Hyvinvointialueiden työvoimapula on heikentänyt myös erikoissairaanhoidon kiireettömän hoidon saatavuutta. Erityisesti psykiatrista erikoissairaanhoitoa odottavien lukumäärät ovat olleet voimakkaassa kasvussa viime vuosina”.

Keikkalääkäri voi tienata yli 20 000 €/kk

Jos kilpailu resursseista kasvaa rajusti, maksaa valtio terveydenhuollosta lopulta kovan hinnan. Pitkällä aikavälillä se heikentää terveyspalveluita. Esim. Etelä-Karjalan alue yritti palkata 3 silmälääkäriä. Niistä onkin pula. Lopulta lääkärit ostettiin tarjouskilpailulla. Halvin tarjous oli 315 000 €/kk. 1 silmälääkärin kustannus on siis 1,26 m€/v. Silmälääkäreiden hurja hinta johtuu siitä, että rajallisesta resurssista kilpailevat julkiset ja yksityiset toimijat. Keikkafirman kautta terveyskeskuslääkäri voi maksaa yli 20 000 – jopa 100 000 €/kk.

Ministerit huutavat, että tärkeintä on ”laittaa talous kuriin ja pysäyttää velkaantuminen.” Äärioikeisto tekee näin. Talouden kiristäminen laman edellä on hulluutta. Maamme velkatilanne ei ole katastrofaalinen. Katastrofaalista on leikkauspolitiikka, jonka ainoa tarkoitus on jatkaa yksityistämistä ja siirtää sote-toimi yksityisille, tulonsiirto kansalta rikkaille, militarisointi ja ay-liikkeen heikentäminen. Orpon kabinetin toimet iskevät eniten pienituloiseen suureen kansanosaan. Työttömyysturvan porrastus iskee työttömiin. Ei kansa tätä ole halunnut. (Kuva Heikki Männikkö)

Terveyskeskusten lahtaus uhkana

Valtaosa Satakunnan alueen 27 perusterveydenhuollon kiinteästä toimipisteestä aiotaan sulkea parin vuoden sisällä ja toiminta keskitettäisiin kuuteen sote-keskukseen. Valtionvarainministeriön muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen vaatii, että samanlaisia leikkauslistoja tehdään muillakin alueilla. Rahoitusvajeen kanssa kamppailevien alueiden on tehtävä miljardiluokan leikkauksia. ”On vastuutonta, että osa alueista on lykkäämässä palveluverkkopäätöksiä ensi vuodelle.” Ahosen mukaan perusturvallisuuden tunne järkkyy, kun palvelu katoaa kunnasta. Siksi poliittiset päätökset eivät taatusti ole helppoja. Tutkimusjohtaja Ville-Pekka Sorsa on osannut odottaa, että alueet joutuvat turvautumaan isoihin supistuksiin perusterveydenhuollon palveluverkoissa. Alueet ovat niin rajusti aliresurssoituja, että niillä ei käytännössä ole muita vaihtoehtoja kuin Satakunnan kaltainen radikaali ratkaisu.

Terveyskeskusten karsiminen ajaa kriisiin

Hyvinvointialueiden talousongelmat uhkaavat terveyskeskusverkostoa. Palvelujen keskittäminen ja verkoston raju karsiminen ajaa ne syvempään kriisiin. Peruspalveluiden heikennyksistä syntyy itseään ruokkiva kehä, jossa eivät voi hyvin asiakkaat eivätkä työntekijät. Erikoissairaanhoito kuormittuu entisestään. Kierre miljardien alijäämään on uskomaton. Monelle alueelle ja syrjäiselle taajamalle terveyskeskusten palvelut ovat elintärkeitä.

Terveyskeskukset tulivat 1972 tarpeeseen.

Kansanterveyslaki toi terveyskeskuksen joka kuntaan, tarkoituksena tuoda palvelut kaikkien ulottuville. Olimme mallimaa. Vaikka terveyskeskusjärjestelmässäkin on kuoppansa, on sinä aikana kansanterveys ja elinajanodote noussut valtavasti.

Soten yksityistämisvauhti hurjaa

Marinin hallitus tuskin itsekään uskoi, että yksityistäminen voi toteutua nykyisellä vauhdilla. Sipilän hallituksen puolueet kepu, kokoomus ja persut, jotka kehittivät tämän aluesote-mallin, eivät olisi uskoneet, että Marinin hallitus pystyy ohittamaan perustuslakivaliokunnan ja saa sen läpi eduskunnassa. Ne katsovat ällistyneinä ja riemuissaan tätä haipakkaa ilman, että niiden tarvitsee tehdä mitään tänä vuonna. Ensi vuonnakin jatketaan samaan malliin, jos Orpon-Purran budjettiesitys jouluviikolla hyväksytään.

Onko hyvinvointivaltio jo hävitetty?

Miljardileikkauksia perustellaan tarpeella ”säilyttää hyvinvointivaltio”. Jotkut kuntapäättäjät sanovat, että hyvinvointivaltio kuoli jo. Hyvinvointivaltiolla tarkoitetaan yhteiskuntaa, joka pyrkii takaamaan kaikille kansalaisille toimeentulon ja peruspalvelut. Hyvinvointivaltiossa ketään ei jätetä ja kaikilla on samat mahdollisuudet. Yksi keskeisimmistä hyvinvointivaltion peruspalveluista on terveydenhoito. Siksi sen toimivuus on olennainen hyvinvoinnin mittari. 160 000 potilasta odotti pääsyä kiireettömään sairaanhoitoon. 20 000 heistä on ollut jonossa yli puoli vuotta. Keväällä tehohoitajapula ajoi suomalaisia lapsia Tanskaan sydänleikkaukseen. Suomen terveydenhuolto on ”täydellisesti epäonnistunut eriarvoisuuden poistamisessa”. Tässä mielessä hyvinvointivaltion juna meni. Meillä on 2 vaihtoehtoa: sen jälleenrakentaminen – tai käsitteen päivitys.

Hoitajapula koettelee koko maailmaa

Samat ongelmat ajavat alalta terveysammattilaisia. WHO:n mukaan vuonna 2030 maailmassa pitäisi olla yhdeksän miljoonaa sairaanhoitajaa ja kätilöä enemmän kuin nyt. Yhdysvalloissa tulee täytettäväksi yli 200 000 sairaanhoitajan tehtävää vuodessa. Terveydenhuollon henkilöstöpula on pahin Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa. Vaje on varsinkin kehitysmaissa suurin este koronarokotteiden jakelulle ja pandemian hoidolle. Hoitohenkilöstö kärsii yhä pahemmin työuupumuksesta, mikä ei lupaa hyvää alalta lähteneiden paluulle tai uusien työntekijöiden pestaamiselle.

Palkkausongelmat

Miljoonat naispuoliset hoitohoitajat ovat alipalkattuja tai eivät saa palkkaa, vaikka he työskentelevät terveydenhuollon avainrooleissa. Afrikassa vain 14 % yhteisöjen hoitajista on palkallisia. Miehet saavat samasta työstä noin 28 % parempaa palkkaa kuin naiset. Ei ole yllätys, että terveydenhuollossa on meneillään naisten suuri joukkopako. Kesällä 2021 Britannian julkisesta terveydenhuollosta erosi 27 000 henkeä. Taustalla oli pandemian ja henkilöstöpulan aiheuttama uupumus.

Sote-uudistus on kokonaisuudessa epäonnistunut

Mikä Sote-uudistuksessa meni eniten pieleen? Kyseessä on hallintohimmeli, joka ei paranna palveluita varsinkaan reuna-alueilla. Rahat on laitettu päälliköiden, johtajien ja hallinnon palkkioihin, kun samalla hoitopaikkojen määrä erityisesti reuna-alueilla on supistunut. Rahoitus turvaa hoitoon pääsyä tarvittaessa mahdollisimman lähelle.

Juhani Tanski
Kuopio