Sote-uudistus meni omaan maaliin

Vuosi sitten juhannusviikolla hyväksyttiin Sipilän, Rinteen ja Marinin hallitusten kyhäämä sote-uudistus. Uudistus runnottiin kasaan keväällä 2021 hirvittävällä kiireellä. Jälki oli sen mukaista. Kohdat, joihin ei saatu perustuslakivaliokunnan vaatimia korjauksia, jätettiin pois. Torsoa esitystä ei viety perustuslakivaliokuntaan, vaan se hyväksyttiin juhannusviikolla. Menettelyä pidettiin ennennäkemättömän törkeänä. Mm. Martin Schenin katsoi, että jos asiaa ei olisi käsitelty juhannusviikolla ennen edustajien kesälomaa, esitys olisi tarkastettu. Lain ongelmat puskevat päälle jo ennen aluehallinnon suunniteltua voimaantuloa. Aluehallintolain punainen lanka on sote-palveluiden yksityistäminen sekä kustannusten siirto kansalaisille. Nykyisen lainsäädännön mukaan vastuu kansanterveydestä kuuluu yhteiskunnalle – ei alueille eikä kansalaisille.

Sote- vai kuntauudistus?
Sote-uudistuksen tavoite on palvelujen keskittäminen ja leikkaaminen. Halutaan kumota kuntien itsehallinto ja keskittää kuntien palvelut valtion aluehallinnolle. Kyseessä on sodanjälkeisen ajan merkittävin terveydenhuollon uudistus. Alueuudistus on kuntien hävittämisen ensi vaihe. Tulevien hallituskausien tavoite on koulujen ja muun sivistystoimen siirto suuralueille.

Suomen terveydenhuolto on EU-maiden huippua
Muutama vuosi sitten terveydenhuoltomme todettiin yhdeksi EU-maiden parhaista. Edellä olivat Hollanti, Sveitsi, Tanska, Norja ja Luxemburg. Soten ongelma ei ole organisaatio vaan lääkäri- ja hoitajapula. Ongelmat ratkeavat kouluttamalla 1000 lääkäriä ja 4000 hoitajaa lisää.

Sote-toimen yksityistäminen tulee kalliiksi kansalaisille!
Suomessa 20 000–40 000 asukkaan kunnat tuottavat palvelut tehokkaimmin. Ruotsissa vastaava luku on 30 000–50 000 ennen suuralueisiin siirtymistä. THL:n tilastojen mukaan alle 10 000 asukkaan kunnat ovat yleisesti alle keskiarvon, suuret kaupungit eivät ole taloudellisia ja kaikki suurikaupungit ovat keskiarvon yläpuolella.

Sipilän-Marinin uudistus merkitsisi sote-palvelujen yksityistämisen jatkumista ja siirtymistä vakuutuspohjaiseen terveydenhoitoon. Suomessa sote-palvelut ovat maailman kustannustehokkaimpia.

Leveiden hartioiden harha
Yksikään vuoden 2009 alussa tehdystä 32 kuntaliitoksesta ei tehostanut palveluja, eikä hidastanut kustannusten kasvua (VATT). Palvelut heikkenivät varsinkin liitoskunnissa. Suomi on tekemässä samoja virheitä, joita muut ovat jo korjaamassa. EU:n hyvinvointivaltion tutkimusohjelmissa todetaan, että nyt on menossa hajasijoitus- ja paikallistason vahvistaminen. Suomi on menossa väärään suuntaan.

Muiden maiden kokemusten “unohtaminen”
Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Hollannissa ja Virossa on päätetty perua maakuntasote, kun huomattiin sen olevan kallis ja tehoton. Perusterveydenhuolto palautetaan kun­tien ja kuntayhtymien vastuulle. Suomi ei ole muusta maailmasta poikkeava saareke. On mahdotonta, että hallituksen, sote-valiokunta tai puolueiden kellokkaat eivät tietäisi naapurien sote-tilannetta. Kyse on piittaamattomuudesta ja häikäilemättömyydestä ja tosiasioiden kieltämisestä.

Sote-kriisi uhkaa aluevaalien jälkeen
Vuoden1994 alusta voimaan astuneen aluekehityslainsäädännön uudistamisen yhteydessä Suomi jaettiin 20 ns. toiminnallistaloudelliseen maakuntaan, Samalla aiemmat seutukaavaliitot ja maakuntaliitot yhdistettiin maakuntien liitoiksi. Tammikuun aluevaali ei muuta tämän valtion aluehallintoa mitenkään. Maakuntaliittojen hallintoa ei valita vaaleilla. Alueuudistuksella valtaosa kuntien tehtävistä siirretään 17 maakunnan kanssa rinnakkaiselle valtion aluehallintoelimelle. Kansa nimittää niitä sote-, hyvinvointi-, pahoinvointi-, eripura-, suhmurointialueiksi. Puhutaan himmelistä, mutta viritelmää voisi verrata tippaleipään tai harakanpesään

Valitaanko aluevaaleissa ”kumileimasimia” vai päättäjiä?
Sote-palvelujen ongelmiin ei ole ajauduttu sattumalta vuodessa tai kahdessa. Lopputulos on ollut lukuisten virhepäätösten tulos. Sanna Marinin hallitus on osoittanut vain 125 milj. € vuonna 2022 sote-alan palveluvelan purkuun. Se on mitätön summa todellisen tarpeen rinnalla. Kuntavaalien tapaan aluevaaleista muodostui katteettomien lupausten vuori. Sote-laki on 1600 sivua pitkä. Valtio antaa rahat lain toteuttamiseen, Uudistus aiheuttaa runsaasti sekä siirtymäkauden, että pysyväisten menojen lisäyksiä, mutta hallitus ei ole niihin rahaa myöntämässä. Rahat tarvitaan Naton hävittäjiin, Suomen puolustukseen, Ukrainaan ja Italian velkojen maksuun. yms.

Hallitus tarvitsee syntipukin
Vanhassa Matti Kassilan ohjaamassa elokuvassa tavaratalo palkkaa valitusosastolle syntipukin, jonka tiliin pannaan muiden työntekijöiden tekemät virheet ja johon vihaiset asiak­kaat voivat purkaa kiukkunsa. Sipilän hallitus sai ilmeisesti filmistä idean perustaa aluevaltuustot samaan tehtävään. Tammikuussa valitut aluevaltuustot ovat ryhtyneet ripeästi toimeen. Se tarkoittaa johtajien nimittämistä sekä omien palkkojen määräämistä.

Johtajien kuukausipalkka on vähintään 14 000 € .
Joidenkin hyvinvointialueiden johtajat saavat reippaasti enemmän rahaa, kuin pääministeri. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialuejohtajan liksa on 17 400 €. Varsinais-Suomen hyvinvointialuejohtajalle kaavaillaan palkaksi 17 800 €. Pirkanmaan hyvinvointialuejohtajan palkka on asettumassa 17 000 € tuntumille. THL:stä Satakuntaan valittu Kirsi Varhila itse ihmettelee keskustelua. – Kyse on ison kokonaisuuden johtajista, joilla on äärettömän suuri vastuu. Jos näitä palkkoja verrataan yksityisen sektorin vastaaviin, palkkataso on ehkä kolmannes. On mielenkiintoista ajattelua, että julkisella puolella ei palkita vastuusta. Tajusin vihdoin, miksi sote-alueita nimitetään hyvinvointialueiksi. Koska valtuustolla, hallituksella ja aluejohtajalla ei ole budjetti- eikä paljon päätösvaltaakaan, heille pitää maksaa likaisen työn lisää.

Hoitajamitoitus on toteutunut vain paperilla
Esimerkiksi Jyväskylässä ainut tapa, jolla hoitajamitoitus on voitu turvata, on ollut vähentää hoivakotien asukaspaikkoja. Hallituspuolueiden tärkeimpiin vaalilupauksiin kuulunut hoitajamitoituksen nosto vanhuspalveluissa ei ole toteutumassa. Laki toki on jo voimassa, mutta lain määräämä mitoitus 0,7 työntekijää asukasta kohden ei toteudu. Lisäksi vanhuspalveluiden työvoimapula uhkaa jo kesällä kriisiytyä entisestään. Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) kerrotaan, että viime marraskuussa hoitajamitoituksen ollessa 0,55, yhteensä 92 yksikköä ei päässyt lakisääteiseen mitoitukseen. Mitoituksen nousu 0,7 hoitajaan merkitsee, että hoitoyksiköitä supistetaan tai lakkautetaan. Edessä on katastrofi.

Meilläkin jättialueuudistus tullaan perumaan

ICT-järjestelmän rakentaminen on vaiheessa. Lääkärien ja hoitajien palkankorotusten ja palkkojen harmonisoinnin kustannusten maksajista ei ole hajuakaan. Sote-laki on kumottava jo 2022, jotta kuntien sote-toimen purku estetään ja rahat säästyvät palveluihin eikä seinien siirtelyyn. Sote-palvelut on säilytettävä julkisina palveluina. Jo yksityistetyt palvelut on otettava yhteiskunnan haltuun.

Juhani Tanski
Kuopio