Sote-uudistuksen mahalasku – julkinen terveydenhuolto kriisissä

Sote-kamppailu jatkuu ja kiristyy edelleen, kun neljän vuoden takaisista toiveistamme huolimatta Marinin hallituksen sote-esitys jatkaa Sipilän maakuntamallin linjoilla, Sote:n rahoitus puuttuu ja yksityiset terveysalan kapitalistit valtaavat markkinoita. (Kuva Vappuna 2023)

Juhani Tanski 20.4.2023, julkaistiin Kansan äänessä 2/2023

Sote-uudistuksen mahalasku

Sipilän-Marinin sote-maakuntauudistus on merkinnyt potilasjonojen kasvua, toimintojen karsimista, yksityistämisten jatkumista ja sairausvakuutusten rajua kasvua. Uudistuksen hintalappu on hir- muinen. Julkinen terveydenhuolto on kriisissä. Toisessa maailmansodassa japanilaiset yrittivät kaikin tavoin murtaa Kaakkois-Aasian vankileireillään ympärysvaltojen sotavankien henkistä kestokykyä. He jakoivat vangit kahteen ryhmään – toi- nen kaivoi kuoppia maahan ja toinen täytti ne. Hyödytön työ mursi vankien kestokyvyn. Työterveyslaitos sekä sosiaali- ja terveysministeriö seurasivat valmistelijoiden hyvinvointia vuoden 2022 aikana. Tulosten perusteella sote-uudistuksen toteutuksen avainhenkilöiden jaksaminen oli äärirajoilla.

Valmistelijat kokivat työnsä turhauttavaksi – kuten japanilaisten sotavangit

Lääkärilehti toteaa: “Valmistelijoiden työpaineet ja työmäärä olivat runsaita ja työn tekeminen kiihtyi loppuvuotta kohti. Työn imua koki yhä harvempi vuoden edetessä. Myös päätöksenteon oikeudenmukaisuutta ja työyhteisön toimivuutta kokeneiden määrä väheni.”

Sote-uudistuksen valmistelijat tiesivät, että parhaiten terveydenhoidon laatu ja kustannustehokkuus saavutetaan 20–40 000 asukkaan kunnissa. Tilastojen ja tutkimusten mukaan sote-alueiden kasvu lisää yksikkökustannuksia. He varmaankin tiesivät, että Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa ja Hollannissa palataan suuralueista kuntapohjaisiin peruspalveluihin. Monet valmistelijat tiesivät, että maailmalla ollaan siirtymässä pienempiin sote-alueisiin ja he kokivat työnsä hyödyttömäksi tai vahingolliseksi.

Valmistelu ontui pahasti

Juhannusviikolla 2021 säädetty yli 2000-sivuinen laki on torso eikä anna eväitä alueuudistukseen. Perustuslakivaliokunta vaati keväällä 2021 muutoksia lakiluonnoksen useisiin kohtiin. Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ko. kohdat kylmästi poistettiin – niitä ei korjattu. Lopullista esitystä ei “ehditty” viedä perustuslakivaliokuntaan, vaan se hyväksyttiin pari päivää ennen eduskunnan kesälomaa. Ongelmat ovat edessä ja uusi eduskunta joutuu niitä ratkomaan mm. yksityistämis- ja alueveroasioita.

Sote-alueet aloittivat vuodenvaihteessa ilman tarvittavia resursseja. Koska hallitus runnoi RinteenMarinin maakuntamallin läpi eduskunnan mistään selvityksistä ja muiden kokemuksista piittaamatta, siirtymä on kuin hyppy kalliolta karikkoiseen veteen. Siitä ei hyvää seuraa.

Sote-uudistuksen iso hintalappu

Sote- ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi alueille. Pelkästään hallituksen sote-uudistus on maksanut satoja miljoonia euroja, joten kansalaisilla on oikeus odottaa uudistuksesta myös tuloksia. Valtiovarainministeriön mukaan vuosina 2019–2022 sote-uudistuksen valmisteluun, sote-rakenneuudistusta tukevaan alueelliseen valmisteluun ja uudistuksen toimeenpanoon on mennyt noin 650 m€. Lisäksi valtio on myöntänyt yli 500 m€ soteuudistusta tukeviin hankkeisiin. Tämän lisäksi myös kunnat ovat käyttäneet resursseja uudistukseen.

Koko sote-hässäköinnin kustannukset lasketaan miljardeissa. 2017 kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen arvioi, että soteuudistukseen on valtion, sairaanhoitopiirien ja kuntien tasolla uhrattu yli miljardi euroa. Sipilän hallituksen erotessa uudistuksen valmisteluun osallistui noin tuhat henkilöä. Lisäksi oman työn ohella hankkeen valmisteluun osallistui runsaasti kuntien, kuntayhtymien ja valtion virastojen henkilöstöä.

Hintalapun lopullista suuruutta ja mielekkyyttä voidaan arvioida vasta vuosien päästä, mutta alueet kohtaavat kansalaisten odotukset heti. Hallitusten lupaukset paremmista palveluista osoittautuvat valheiksi. Ennen aluevaaleja myös valtapuolueet valehtelivat, että sotepalvejuja parannetaan, vaikka lisäresursseja ei luvattukaan. Päinvastoin – uudistuksella tavoitellaan leikkauksia palveluihin.

Hv-alueita uhkaa mahalasku ilman lisärahoitusta

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen vaatii terveydenhuollon rahoituksen lisäämistä miljardilla eurolla alueiden toiminnan turvaamiseksi. Muuten sote-uudistusta uhkaa mahalasku. Henkilöstöllä on nyt aiheellinen pelko, että alueiden taloutta aletaan sopeuttaa leikkaamalla henkilöstöstä eli lomautuksilla, määräaikaisten työsuhteiden päättämisillä ja irtisanomisilla. Hoitovelkaa ei voi purkaa eikä hoitoa turvata ilman rahaa ja hoitohenkilöstöä. Sote-alueiden johto on jo todennut, että palveluita karsitaan alueilla. Resurssit eivät riitä ja sotepalvelut ovat tukossa.

Erikoissairaanhoidon jonot kaksinkertaistuneet

Erikoissairaanhoidon jonot ovat lähes kaksinkertaistuneet vuodessa. Alueilla ei ole tarpeeksi henkilöresursseja. Yli puoli vuotta jonottaneiden määrä nousi yli 20 000:een ihmiseen. Pohjois-Karjalassa osuus on jo yli 25 % jonossa olevista. Se on 12,7 % kaikista kiireettömän erikoissairaanhoidon hoitojonossa olevista. THL:n kehittämispäällikkö Pia Tuominen toteaa: on aikamoista, että kiireettömän erikoissairaanhoidon jonossa on yli 160 000 henkeä.

Tilanteeseen vaikuttaa yhä koronapandemia. Se on näkynyt sairaanhoitopiirien kyvyssä vastaanottaa potilaita. Lisäresursseja voi olla vaikea saada, jos seuraava hallitus leikkaa julkisesta taloudesta. Eduskuntavaalit voittanut kokoomus on aiemmin kertonut tavoittelevansa 6 miljardin euron leikkauksia tälle vaalikaudella.

6 miljardin leikkauslistat kohdistuvat palveluihin

Terveyspalveluista on pakko karsia, sanoo Päijät-Hämeen aluejohtaja Petri Virolainen. On selvä, että tavalla tai toisella palveluita tullaan vähentämään. On puhuttu liian optimistiseen sävyyn tulevaisuuden sote-palveluista. Fakta on se, että meidän henkilöstömme ei riitä sen palvelun tuottamiseen, johon jopa rahamme riittäisivät. Meidän on pakko alkaa saneerata sellaista palvelua, joka on vähemmän vaikuttavaa.

Maantieteellisesti palveluja on jo Päijät-Hämeessä vähennetty. Kustannuksia on aiemmin karsittu yhdistämällä terveyskeskusten vuodeosastoja sekä vähentämällä avoterveydenhuollon toimipisteitä. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa joidenkin terveysasemien iltaja viikonloppuvastaanottoja vähennetään. Yhtä lukuunottamatta kaikki alueet tekevät 2024 alijäämää. Alijäämä on katettava 3 vuoden suunnittelukauden aikana, mikä tarkoittaa sopeutustoimia. Pohjanmaan alueen johtaja Marina Kinnusen mukaan alueella haetaan näillä näkymin 60 m€ säästöjä.

Julkisen puolen tukos tuo asiakkaita yksityisille.

Terveydenhuollon yksiyisen markkinan koko liikkunee runsaassa kolmessa miljardissa. Summasta työterveydenhuollon siivu on noin miljardi. Sairausvakuutusten määrä on kasvanut huomattavasti. Esimerkiksi 2021 lopussa aikuisten sairausvakuutusten määrä oli jo lähes 550 000 kappaletta. Tuolloin sairausvakuutusten piirissä oli kaikkinensa lähes 1,3 miljoonaa henkeä. Työterveyshuollon piirissä on pari miljoonaa suomalaista. Näin voi arvioida, että suomalaisista jo liki puolet turvaa terveyttään yksityislääkäreillä.

Terveyskeskusmaksut nousseet pilviin

Terveyskeskusmaksu on nostettu tappiin lähes kaikkialla Suomessa Vain Helsingissä käynti on ilmainen. Helsingin, Vantaan ja Keravan alueita lukuun ottamatta kaikkialla peritään 2023 lääkärin vastaanottokäynnistä korkein mahdollinen maksu eli 20,90 €.

Kuljemme kohti katastrofia

”Terveydenhuolto on romahtanut – kävelemme unessa kohti katastrofia”, toteaa HUS:n neurokirurgian linjajohtaja Mika Niemelä. HUS:n neurokirurgian jonossa oli helmikuun lopussa 1172 potilasta. Heistä lähes 29 % on odottanut leikkaukseen pääsyä yli lakisääteisen hoitotakuun, joka on 180 vuorokautta. Tällä hetkellä jono on ennätyspitkä eli 1680 potilasta. Teimme v. 2022 2500 leikkausta. Väestöpohjaan nähden leikkauksia pitäisi tehdä 4000.. Leikkaussalien kapasiteetista on käytössä noin puolet.

Tärkein syy ongelmiin on hoitajapula. Yliopisto-sairaaloiden johdon pitäisi tavata poliitikkoja ja ilmoittaa, että tilanne on kansallinen häpeä, Niemelä haluaisi maksaa hoitajille niin paljon palkkaa, että he haluavat tulla töihin klinikalle.

(Sote kysymyksestä KÄ:n verkkosivulla löytyy monia kirjoituksia. Hakekaa mm. hakusanalla sote)