Sote-toimi ajautumassa katastrofiin

SAK:n Stop nyt mielenosoituksessa 1.2.2024 Senaatintorilla jotkut osallistujat katsoivat, että aivan yhtä suuri vaara kuin on lakko-oikeuden kaventaminen, huonojen sopimusten kirjaaminen lakiin on terveystoimen yksityistäminen ja alasajo USA:n malliin. Kansan äänen järjestöt ovat jo lähes 10 vuoden ajan kuuluttaneet, että miksi mitkään etujärjestöt eivät puhu tästä asiasta, vaikka terveyshuolet kasvavat räjähdysmäisesti. Voi pitää vaan ihmeenä sitä, että mikään taho ei puutu siihen, että terveystoimen yksityistäminen on hallituksen tavoitteena. Siksi näyttää myös siltä, että ns. oppositiopuolueet ja etujärjestöt eivät tietoisesti puutu asiaan (Kuva: heikki Männnikkö)

Juhani Tanski 3.11.2025; Kansan ääni 5/2025, 3.11.2025

Ollessani keväällä ehdokkaana kunta- ja aluevaaleissa kyselin Kuopion torilla keskustan ja vasemmistoliiton ehdokkailta, onko sotetoimi parantunut sote-uudistuksen seurauksena. Kysyin heiltä myös, onko heidän puolueensa päättävissä elimissä pohdittu, pitäisikö Suomen muiden jättialueisiin siirtyneiden maiden tavoin palata takaisin pieniin alueisiin ainakin perusterveydenhoidon osalta. Ehdokkaat olivat kanssani samaa mieltä, että kunta- ja kuntaliittojen sote toimi paremmin kuin nykyiset sote-alueilla. Kukaan ei sanonut tietävänsä, että muiden maiden kokemuksesta olisi heidän puolueessaan keskusteltu tai kuntapohjaiseen soteen paluuta olisi harkittu.

”Hyvinvointiyhteiskunta voidaan pelastaa lisäämällä kuntien määrää”

Synnyinkuntani Punkalaitumen kunnanhallituksen ja Pirkanmaan keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Linda Lähdeniemi kirjotti: ”Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on vaakalaudalla. Hyvinvointiyhteiskunta määritellään usein niin, että elintaso ja sosiaalietuudet ovat korkeat ja jäsenet voivat hyvin. Voidaanko enää kauaa Suomea määritellä hyvinvointivaltioksi, mikäli yhteiskunnan kehitys jatkuu nykyistä rataa? Suomessa ei voida jatkaa kehitystä, jossa hyvinvointiyhteiskunta murenee. Ratkaisuna voisivat olla pienemmät yhteisöt – pienemmät kunnat.” Lähdeniemellä lienee aavistus ongelmien syystä, mutta hänen ajattelunsa ei kanna paljon omaa nenää pidemmälle. ”Leveiden hartioiden” ajatuspinttymä on tuhoisa ennen kaikkea sote-toimessa.

Vain Kreikan hoitoluku on surkeampi kuin Suomen

Eurostatin mukaan Suomi on vajonnut hoitoon pääsyssä EU:n mutasarjaan. Eurostatin mukaan vuonna 2024 3,6 % yli 16-vuotiaista lääkärintarkastusta tai hoitoa tarvitsevista ilmoitti, etteivät he saaneet sitä taloudellisten syiden, pitkien jonojen tai hoitopaikan etäisyyden vuoksi. Suomessa luku oli 12,4 %. Suurempaan lukuun yllettiin vain Kreikassa, jossa luku oli 21,9 %. Kolmantena oli Viro, jossa hoidosta koki jäävänsä paitsioon 11,2 %. Parhaiten hoitoa saatiin Kyproksella, Maltassa ja Tšekissä. Myös Alankomaat pärjäsi erinomaisesti, kuten myös Saksa.

Palveluita halutaan edelleen heikentää

THL:n johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen: Suomessa ollaan sulkemassa 133 terveysasemaa, jotka ovat lähin terveysasema noin 860 000 suomalaiselle. Suljettavat terveysasemat ovat väestöpohjaltaan keskimääräistä pienempiä ja sijaitsevat useammin maaseudulla. ”Ongelmia tulee, jos peruspalvelut karkaavat kauhean kauas. Se isoin kysymys on nyt se, että karsimme peruspalveluverkkoa melko voimakkaasti. ”Voi syntyä noidankehä”.

Sote-alueet alibudjetoinnin uhreina

Suomessa alueet yrittävät kuroa umpeen syviä alijäämiään rajuilla leikkauksilla. Valtiovarainministeriö julisti kesän alussa ottavansa holhoukseen Itä-Uudenmaan, Keski-Suomen ja Lapin sote-alueet. Ministeriö päätyi arviointimenettelyyn, koska se katsoi alueiden talouden menneen niin kuralle, etteivät ne enää selviä lakisääteisten palveluiden järjestämisestä. Näin alueet alistetaan valtiovallan erityiskäsittelyyn, jossa ne voidaan pakottaa rajuihinkin leikkauksiin talouden tasapainottamiseksi. Kyseessä on poliittinen kaappaus. Vaaleilla valittujen päättäjien yläpuolelle asetetaan virkamiehistä koostuva arviointiryhmä, jossa istuu alueen, valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön. sisäministeriön edustajia sekä ”riippumaton” puheenjohtaja. Poikkeustilakomitean aikana aluevaltuusto ei voi enää tehdä isoja talouspäätöksiä eikä äänestää kumoon virkamiesryhmän säästöesityksiä. Polun päässä voi olla myös fuusio toiseen alueeseen.

Hoitojonot pidentyneet

Erikoissairaanhoidossa on haasteita kiireettömään hoitoon pääsyssä. Kiireellisen hoidon kysyntä kasvaa edelleen ja painottuu erityisesti perusterveydenhuoltoon. Tammi– elokuussa kiireettömään erikoissairaanhoitoon yli puoli vuotta jonottaneita oli noin 15 %. Eniten pitkään jonottaneita oli Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla, vähiten Etelä-Savossa ja Keski-Pohjanmaalla.

Lääkäriliitto: Iso irtisanomisten aalto

Lääkäriliitto varoittaa hoitohenkilöstön irtisanomisten vaikuttavan potilaiden hoitoon ja jonojen pidentymiseen. Liiton mukaan massiiviset henkilövähennykset näkyvät jonojen pidentymisinä, toimipisteiden sulkemisina sekä etäpalveluiden lisääntymisenä. Säästöjä on kaavailtu useilla alueilla ja ne johtavat satojen henkilötyövuosien ja paikoin jopa satojen työntekijöiden vähenemiseen. Tämä on jatkumoa hallituksen sote-politiikalle, johon on kuulunut mm. perusterveydenhuollon hoitotakuun pidentäminen kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen. Hoitotakuun romuttaminen pidentää jonoja, eikä kehitys käänny ainakaan pakottamalla alueet yhä uusiin yt-neuvotteluihin ja irtisanomisiin.

Sotebisnes kukoistaa ”Kyse on loisimisesta”

Vuokratyövoimaa pyörittävä yritystoiminta tulee kalliiksi ja vie työntekijöitä julkisista palveluista. Eri puolilta Suomea tiedetään tapauksia, joissa terveysasemalta irtisanoutuneet sairaanhoitajat ovat tulleet vanhalle työpaikalleen vuokrafirman kautta rutkasti isommalla palkalla. Jossain työntekijät ovat perustaneet reppufirman keskenään ja myyneet työvoimaansa sen kautta aiempaa korkeampaan hintaan.

Hallitus haluaa lisää hoitajia kortistoon

Jo ennestään surkean työllisyystilanteen keskellä on käsittämätöntä, että hallitus haluaa lisää hoitajia kortistoon, vaikka työvoiman tarve alalla vain kasvaa. Hallituksen tavoite on yksityisten terveysfirmojen markkinoiden kasvattamiseen julkisen terveydenhuollon kustannuksella. Samalla kun ensi vuoden budjetissa sote-määrärahoja jälleen kerran leikataan, hallitus jatkaa rahanjakamista terveysfirmoille Kela-korvauksina.

Syöksykierre syvenee: Potkuja jopa tuhansille

Alueiden johtajat kertovat, että alueiden alijäämät ovat niin suuria, että niiden kattaminen nopeasti vaatisi tuhansien irtisanomista. Pahimmissa skenaarioissa edessä olisi yhteensä lähes 15 000 henkilön irtisanomiset. Sote-asiantuntija Jarmo Korhosen mukaan alueilla voi olla edessään jopa 20 000 henkilön irtisanomiset, jos rahoituslakia ei korjata. Alueet ovat hankalassa tilanteessa: Soten rahoituslaki ja perustuslaki ovat ristiriidassa keskenään ja alueiden pitää päättää kumpaa noudattaa. Jos perustuslain mukaiset palvelut halutaan tarjota väestölle, kustannukset ylittävät valtion myöntämän rahoituksen ja alijäämää syntyy. Jos rahoituslakia ja valtionvarainministeriön alueiden ohjausyksikön määräyksiä noudatetaan, henkilöstöä on irtisanottava rajusti. Resurssipulan takia alueet joutuvat turvautumaan kalliisiin ostopalveluihin. Näin noidankehä kiihtyy.

Hallitus suunnittelee palvelujen lisäkarsintaa

STM on lähettänyt lausuntokierrokselle luonnoksen hallituksen esityksestä sote-huollon palveluvalikoiman määrittelemiseksi. Kyse lienee siitä, että palveluja tarjotaan julkisella puolella aiempaa vähemmän. Esityksen tarkoitus on “edistää julkisesti rahoitettujen sote-huollon palvelujen vaikuttavuutta, yhdenmukaisuutta sekä asiakkaiden ja asiakasryhmien välistä yhdenvertaisuutta“. Näinhän maakuntasoteakin perusteltiin, vaikka tavoite oli yksityiseen vakuutuspohjaiseen järjestelmään siirtyminen.

Palveluvalikoimalla tarkoitetaan julkisesti rahoitettuja palveluja. Sosiaalihuollossa kyse on esimerkiksi toimintatavoista ja työmuodoista ja terveydenhuollossa lääkkeistä, tutkimuksista sekä hoito- tai kuntoutusmenetelmistä. Koska priorisointia tehdään sote-huollossa jo nyt, laissa määritellyt periaatteet lisäisivät esityksen mukaan sote-huollon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.

STM:n lakimies Kaisa-Maria Kimmel sanailee: “Esimerkiksi painonhallinnalla, fysioterapialla tai elämäntapaneuvonnalla voidaan saada samat tai paremmat hyödyt kuin järeämmillä hoitotoimilla“. Toki työterveyshuollossa ja yksityisellä sektorilla tarjotaan joskus oireettomille ihmisille vähemmän hyödyllisiä ja tarpeellisia hoitoja sekä myös innokkaasti markkinoituja magneettikuvauksia, geenitestejä ja jopa kauneusleikkauksia.