Sanomatalon Ukrainan tukitilaisuus jäi vaisuksi
Iltasanomien Ukrainan tukitilaisuudessa esiintyi Jussi Halla-aho maltilliselle yleisölle. (Kuva: Leena Hietanen)
Toimittaja Leena Hietanen, julkaistu 25.2.2023
Iltasanomien järjestämä Ukrainan tukitilaisuus Sanomatalossa oli kerännyt paikalle muutaman penkkirivillisen uteliaita. Puhujalista paljasti tilaisuuden russofobisen luonteen. Ensimmäisenä esiintyi Kiovassa vierailulla oleva ulkoasiain valiokunnan puheenjohtaja Jussi ”venäläiset sotilaat tulee tappaa” Halla-aho.
”Sodan ratkaisu tulee taistelukentältä, mutta se vaatii myös diplomaattisen ratkaisun. Venäjä ei saa tuntea voittaneensa”, Halla-aho sanoi videon välityksellä Kiovasta. Halla-aho ei julkisesti ajanut Venäjän tuhoamista tai vallanvaihtoa Moskovassa. ”Venäjä jää olemaan sodan loppumisen jälkeen. Ratkaisu on oltava Venäjän häviö. Venäjä käyttäisi aselevot vain aseistautumiseen ja jatkaisi terroristitekoja”, Halla-aho arveli.
Kollektiivisen lännen tapaan Halla-aho ei muista Darja Duginan salamurhaa tai Krimin sillan räjäytysyritystä. Ukraina ei myöskään täyttänyt Minskin rauhansopimuksia vaan aseistautui lännen tuella yhteenottoon Venäjän kanssa. Jännitys kiristyi ja Venäjä oli pakotettu aloittamaan erityisen sotilasoperaation 24.2.2023.
Jussi Halla-aho on asunut 1990-luvulla Kiovassa. Hän kertoi ilmapiirin oleellisesti muuttuneen 30 vuodessa. ”Silloin Kiovassa puhuttiin pääsääntöisesti venäjää. Vuoden 2014 kansannousun seurauksena Kiovassa ei enää kuule venäjää vaan vain ukrainaa”, Halla-aho kertoi.
Ukrainan tukijoille vuoden 2014 Yhdysvaltain tukema väkivaltainen vallankaappaus on ukrainalaisten kansallinen herääminen. Vastapuolelle se on Ukrainan fasistinen vallankaappaus, jossa valtaan tulivat banderistit, jotka pystyttivät välittömästi venäläislait, joilla venäläisten oikeuksia rajoitettiin. Kiovassa olleet Iltasanomien toimittajat ihmettelivät pääkaupungin rauhallisuutta. Alueella ei kuultu ilmahälytyksien ääniä.
Venäjän ja lännen välisessä sodassa pääpaino on ollut informaatiosodalla. Sen eturintamassa Suomessa on Sanomaosakeyhtiö. Iltasanomien tilaisuuden huipensi Venäjältä potkut saaneen toimittaja Arja Paanasen ja Nato-lobbareiden Mika Aaltolan ja Pekka Toverin keskustelutilaisuus.
Venäjän erityisen sotilasoperaation alkamisen vuosipäivä muistettiin myös Pariisissa. Siellä esitettiin filosofi Bernard-Henri Levyn ohjaama elokuva Slava Ukraini. Katsojia oli 8.
Sanomatalon aulassa käytiin Suomen informaatiosodan ensimmäinen taistelu jo vuonna 2009, kun Virosta tuli joukko Viron venäläisiä osoittamaan mieltä Viron fasistista apartheid-systeemiä vastaan. Mielenosoituspaikaksi oli valittu Sanomatalon aula, koska suomalainen järjestäjä, Suomen antifasistinen komitea piti Sanomaosakeyhtiötä suurimpana syyllisenä fasismin nousuun Suomessa, historian vääristelyyn ja Viron apartheidin tukemiseen. Viron fasismin vaikutus näkyy nyt Ukrainan sodassa ja Suomen romahtamisessa Nato-jäsenyyteen. Tuolloin suomalaisia oli paikalla Sanomatalon aulassa tungokseen asti. Perjantaina tungosta ei aulassa ollut.
