Ruotsin rauhanliike on henkitoreissaan

Sigyn Meder vaati viime lauantaina mielenosoituksessa Tukholmassa sanktioita Israelille Gazan kansanmurhan takia.

Teksti ja kuvat: Leena Hietanen, Tukholma    

Ruotsalainen rauhanaktivisti Sigyn Meder pitää Ruotsia osasyyllisenä Gazan kansanmurhaan. Ruotsin herkkyys epäkohtiin katosi hänen mielestään Olof Palmen murhan ja EU-jäsenyyden myötä. 

Tukholmassa Odenplanilla on osoitettu mieltä Palestiinan puolesta vuodesta 2022 lähtien joka lauantai. Yksi uskollisista mielenosoittajista on Sigyn Meder (85). Hän on Olof Palmen aikalainen ja osallistunut jo Vietnamin sodan vastaisiin mielenosoituksiin. Ne ajat olivat Ruotsin kulta-aikaa maailman omanatuntona ja rauhanliikkeen valtakautta. 

”Ihmiset vastustivat sotaa yhteisrintamassa puolueisiin katsomatta”, hän toteaa.

Ruotsi syyllinen

Mederin mielestä Ruotsin hallituksen pitäisi tuomita Gazan kansanmurha.

”Ruotsi on osaltaan syyllinen Gazan etniseen puhdistukseen jättäessään kansanmurhan tuomitsematta”, Meder sanoo.

Hänen mielestään Ruotsissa media ja poliitikot yhdessä vaikenevat ja valehtelevat. Hän tuomitsee narratiivin, joka alkaa Hamasin lokakuun iskusta 7.10.2022. Hän ei pidä Hamasia terroristijärjestönä vaan gazalaisten selkärankana Israelin miehityksen vastaisessa taistelussa. Se vastaa myös monista yhteiskunnallisista tehtävistä Gazassa. 

”Valheellinen narratiivi unohtaa  Israelin kolonialistisen apatheid-luonteen” hän sanoo.

Ruotsin edesmennyt pääministeri Olof Palme vastusti Amerikan sotaa Vietnamissa ja ruotsalainen asetarkastaja Hans Blix ei suostunut löytämään joukkotuhoaseita Irakista läntisen maailman painostuksesta huolimatta.  

”Ruotsin vaikeneminen alkoi Olof Palmen murhasta ja vahvistui EU-jäsenyyden myötä. Meillä on heikot poliitikot ja heikko media”, hän sanoo. 

Muodollisesti rauhanliike Ruotsissa kannattaa kahden valtion mallia Palestiinassa. 

”Tiedämme, ettei se toteudu. Ainoa oikea ratkaisu on yksi Palestiinan valtio, jossa kaikilla uskonnoilla ja etnisillä ryhmillä on tasa-arvoiset oikeudet. Israelin tulee kadota”, Meder sanoo.

Pirstaloitunut rauhanliike

Sigyn Meder on eläkkeellä oleva kansakoulunopettaja. Hän on aatemaailmaltaan marxilainen. Hänen on vaikea katsoa rauhanliikkeen pirstaloitumista pienten piirien eturyhmiksi. Ruotsin siirtolaispolitiikan haasteet näkyvät siinä, että maahan tulleet pakolaiset käyvät Ruotsissa sotaa omaa kotimaataan vastaan. Esimerkiksi Palestiina-mielenosoituksessa jaettiin monisteita, joissa kehotettiin tuomitsemaan Iranin ”islamistisen tasavallan fasistiset vallanpitäjät” siinä kuin Israelin sionistinen hallinto. Iran on toistaiseksi ollut ainoa palestiinalaisten tukija.

”Pirstaloituminen on näkynyt siinä, miten Ruotsi menetti puolueettomuutensa. Meillä ei ole edes yhtä suurta anti-NATO-järjestöä”, Meder sanoo.

Hän on vannoutunut NATO:n ja Ruotsin DCA-sopimuksen vastustaja. Ruotsi on luovuttanut Amerikalle 17 tukikohtaa eri puolilla Ruotsia, kun Suomi on vastaavasti antanut Amerikalle 15 tukikohtaa Suomesta. 

”Ruotsi luopui liittoutumattomuudesta ilman keskustelua ja ilman perusteltua tietoa. Kansanäänestystä ei järjestetty eli liittyminen NATO:on oli epädemokraattinen”, hän sanoo.

Ruotsissa nuoret sukupolvet ovat täysin vieraantuneet politiikasta. Meder valittaa, että DCA-tukikohtien vastaisessa mielenosoituksessa nuoret tulivat kysymään, että mistä on kyse.

”He eivät edes tienneet, että Ruotsi luovuttaa tukikohtia Amerikalle”, Meder kauhistelee. 

Ruotsista ystävä Venäjän kanssa

Trumpin viimeaikaiset toimet Grönlannissa ja Venezuelassa ovat Sigyn Mederin mielestä huolestuttava signaali imperialismin vahvasta paluusta maailmassa. Hänen mielestään Ruotsin hyvinvointivaltio ja demokratia ovat uhattuina. 

”Ruotsin rauhanliikkeeltä puuttuu johto, emmekä onnistu muodostamaan yhteisrintamaa minkään asian taakse”, Meder valittaa.

Palestiina-liikkeen aktivistit ovat saattaneet kadottaa työt, jos he osoittavat Israel-kritiikkiä.

”Heidät leimataan antisemitisteiksi”, Meder toteaa.   

Hänen mielestään Venäjää tulisi ymmärtää nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa. 

”Ruotsin pitää olla ystävä Venäjä kanssa. Venäjä tarvitsee myös turvatakuut muiden lailla”, hän sanoo. 

Hän toivoo myös, että Trumpin herättämä NATO:n hajoamisen uhka poikisi Ruotsissa uutta keskustelua.

”Toivottavasti se nostaisi taas liittoutumattomuuden arvostusta Ruotsissa”, hän pohtii.   

Trumpin Rauhan neuvostolla (Peace Council) ei ole hänen mielestään mitään tekemistä todellisuuden kanssa. 

”Israelia vastaan on saatava pakotteita. On irvokasta, että Gazan jälleenrakennuksen johdossa on Tony Blair. Vaikka Trump onnistuisi Gazan etnisessä puhdistuksessa, taistelu Palestiinan puolesta jatkuu”, hän lupaa.