Ruotsin kurdiongelma onkin NATO ongelma

Kurdit ovat kansa, jolla ei ole omaa maata. 35 miljoonainen kansa asuu Lähi-Idän alueella Irakissa, Iranissa, Turkissa ja Syyriassa. Osa heistä asuu myös Venäjän alueella. Voi sanoa, että kurdeja on monessa maassa pakolaisina, koska heidän toimiaan on vaikeutettu isäntämaan tacimesta. Tilanne on ollut ehkä huonoin Turkissa, jossa oma­kielinen opetus ja kurdilaiset nimet ovat kiellettyjä. Kurdit eivät saa käyttää omaa kieltään maassa. Kurdien tavoitteena on oma maa tai ainakin autonominen asema asuttamissaan maissaan.

Ruotsi antoi tuhansille kurdeille turvapaikan
Ruotsi on suuri kurdimaa. Lukumäärältään heitä arvioidaan olevan yli 100 000 Ruotsissa. Tarkkaa määrää ei tiedetä, koska Ruotsi ei ole tilastoinut pakolaisia etnisyyden mukaan. Monet maassa asuvat kurdit ovat valinneet Ruotsin aikoinaan, koska maalla oli kultturellinen ja vapaa kuva ulospäin. Ruotsissa asustaa yli 50 kurdikirjailijaa ja maassa on jopa tusinan verran kurdien omia kirjapainoja. Suurin osa kurdeista ovat juuri Turkista, jossa kurdien tilanne on ollut heikko. Moni kurdi on ollut poliittisessa elämässä mukana ja olleet myös eduskunnassa ajamassa omia asioitaan.

Ensimmäinen pakolaisaalto tuli 70-luvun alussa Turkissa olleen sotilasvallankumouksen vuoksi. 1974 osa palasi takaisin, mutta moni jäi Ruotsiin asumaan. 1980-luvulla alkoi PKK (Kur­distanin työväenpuolue) taistelemaan aseellisesti paremman, itsenäisemmän aseman ja kurdien oikeuk­sien puolesta ja lähinnä Turkin kanssa aseelli­sesti. Tästä kur­dit tuomit­tiin­ terroristijärjestöksi.

Samoihin aikoihin kurdit tulivat tunnetuksi Ruotsissa Olof Palmen murhan vuoksi vuonna 1986. Tutkijat alkoivat syyttää PKK:ta surmanteosta. Esille kaivettiin fantasiakuva, joka ei kuitenkaan johtanut muuhun, kuin kurdien eristämiseen ja vainoamiseen. Viimeiset tutkimukset yrittävät selittää, että murhan teki ruotsalainen Stig Ekström ja syyllisten lista oli pitkä, eikä olla vieläkään varmoja kuka murhan teki.

Tänään Ruotsi vaihtaa kurdit Nato-jäsenyyteen
Abdullah Öcalan, gerillajohtaja pidätettiin Turkin salaisen poliisin toimesta 1999 ja pidetään vankina Imralin saarella. Ruotsi, Turkki, USA ja EU ovat luokitelleet PKK:n terroristijärjestöksi. Ongelmaksi on nyt tullut kurdien miliisijärjestön YPG:n rooli. Ruotsilla ja Turkilla on eri näkemykset siitä terroristijärjestönä. YPG oli erittäin tehokas taisteluryhmä ISIS:iä vastaan käydyssä taistelussa USA:n rinnalla. YPG nähtiin tärkeänä liittolaisena, mutta Ruotsin Nato-hakemukset ovat muuttaneet tilanteen. Turkki näkee, että YPG on PKK:n jatke ja sen mukaan terrorijärjestö. Syyriassa taisteleva SDF, joka on kur­dien, arabien ja assyyrialaisten muodostama joukko, on myös yritetty saada Turkin taholta terrorijärjestöksi. Erdoganin vaatimus on, että Ruotsi luovuttaisi yhä useamman kurdin Turkkiin.

Ruotsin sosiaalidemokraateilla on ollut hyvät suhteet kurdien vapautusjärjestöihin YPJ ja YPG:hen sekä näiden poliittiseen puolueeseen PYD:hen. He ovat tukeneet kurdien itsehallintoa Rojavassa ja olleet tyytyväisiä demokratian, tasa-arvoisuuden ja ihmisoikeuksien kehittymisestä alueella ISIS:in kaatumisen jälkeen. Kobanessa kurdeil­la oli hallitseva rooli alueen tyhjentämisessä todellisista terroristeista. Vaikka Ruotsin hallitus teki voimakkaita lausuntoja sodasta ja antoi tukensa kurdien tukemiselle, niin­ SÄPO Ruotsin turvallisuuspolii­si luokittelee monet kurditaistelijoista terroristeiksi, mikä aiheuttaa heille ongelmia oleskeluluvan ja työluvan saamisessa. Ruotsin kur­dit ovat myös saaneet osansa SÄPO:n leimatessa heidät terroristeiksi. Täten mielipiteen vapautta on rikottu maassa. Kaikki kurdit leimataan enemmän tai vähemmän terroristeiksi kollektiivisesti.

Kurdo Baksi, kurdikirjailija ja vaikuttaja, ilmaisi huolensa sii­tä, että Ruotsissa äärioikeistolai­nen puolue Alternativ för Sverige tekee listoja ”väkivaltaa ajavista vasemmistokurdeista” ja lähettävät nii­tä Turkkiin. Puolue haluaa, että sadat tuhannet siirtolaistaustaiset ihmiset palautetaan takaisin kotimaihinsa. Puolueen puheenjohtaja Peterson on itse jopa lähettänyt pari videota Ruotsissa mellakoivista ”terroristeista” Turkkiin.

Ruotsi ja Suomi hyväksyvät Turkin vaatimukset?
Edellä mainitut seikat kaikki ovat nyt vaikeuttamassa Ruotsin ja Suomen hakeutumista Natoon. Turkin Yhteisymmärrysasiakirja Ruotsin ja Suomen välillä Madridissa 28.6 1922 oli onneton sopimus. Sopimus on kuin kauppalista, jossa tulkintaoikeus annetaan Turkille. Sopimus on kirjoitettu hyvin epätarkan avoimesti. Kaikille osapuolille annetaan velvollisuuksia, mutta useimmat niistä kohdistuvat Suomeen ja Ruotsiin. Samalla saa Turkki vapaan mahdollisuuden lisätä toivomuksiaan muille osapuolille. Pykälät 4 ja 5 ovat tärkeimmät kohdat.

Pykälä 4 ilmaisee, että Suomi ja Ruotsi tukevat täysin Turkin kansallista turvallisuutta ja taistelua­ terrorismia vastaan, YPG/PYD ei tueta millään lailla. Samoin tehdään Gulen-liikkeen kanssa. Näistä tehtiin­ terroristijärjestöjä yhdessä PKK:n kanssa pykälässä 5. Turkki sai julki­sesti järjestöt terroristijärjestöiksi, kun Suomi ja Ruotsi tuo­mitsevat kaiken terroristitoiminnan. Turkki mainitsee aina PKK:n ja YPG:n yhdessä.

Pykälä 8:ssa on lista, mitä Ruotsin ja Suomen pitää täyttää Turkin pyynnöistä ilman, että Turkin pitää tehdä vastaavaa. Maiden pitää muuttaa terrorismin vastaisia lakejaan, helpottaa Turkin pyynnöt palautettavista henkilöistä, estää järjestöjen tukemista rahalli­sesti ja sallia aseiden myynnin Turkkiin. Myös mainitaan, että maiden on rajoitettava kukin sananvapautta rekvisiitan mukaisesti. Sopimukseen kannattaa tutustua tarkemmin.

Tuskin oli sopimus kirjoitettu, kun Turkilta tuli pyyntö 73 palau­tettavasta henkilöstä. Aikaisemmin oli puhuttu puolta vähemmästä, mutta koska sopimuksessa ei ollut määritelty määriä, niin se oli Turkin toivomus. Sosiaalidemokraattinen hallitus ei halunnut luovuttaa henkilöitä lähellä vaaleja. Tuleva pääministeri Ulf Kristersson ilmaisi asian niin, ettei heillä ole samoja paineita kuin edellisellä hallituksella ja että sopimukseen päästään. Turkin ulkoministeri Cavusoglu oli tyytyväinen tilanteesta. Hän sanoi: ”Me tiesimme, että eroava hallitus ei voinut tehdä paljoakaan. Uusi hallitus on päättäväinen. Uusi pääministeri tulee maahamme ensi viikolla.”

Turkki tarvitsee aseita Kurdeja vastaan
1.11.2022 Turkki julkaisee lausunnon hallituspuolueen taholta: ”Ruotsi ei tee tarpeeksi niihin vaatimuksiin, joita Natohakemuksen hyväksyminen edellyttää. ”Ruotsin lausunnot ovat hyviä, mutta eivät riittäviä, ennen kuin ne voidaan toteuttaa.” Näin lausui Turkin johtavan puolueen, AKP:n, tiedottaja Ömer Celik. Samaan aikaan on Turkki aloittanut jälleen Syyrian kurdien pommitukset.

Kritiikki ei ole antanut odottaa itseään. Proletären lehti ilmaisee, että Turkki on halukas ostamaan JAS-hävittäjiä Ruotsista, jos ei Turkki saa amerikkalaisia F-35-koneita. Aseita, joita Ruotsi tulee myymään, tullaan käyttämään Syyriassa ja ehkä juuri kurdeja vastaan. Tämä vaatii lakien muutosta Ruotsissa, sillä ei sotiville maille saa myydä aseita. Ukrainalla näyttää olevan toiset säännöt.

Pierre Schori, aikaisempi ulkoministeri, lausui Expressenissä: ”Sitä messutaan paljon ennen ja jälkeen Venäjän invaasiosta Ukrainaan 28.4. mutta nykyään on olemassa myös päivämäärä 28.6.” Häpeällisen sopimuksen allekirjoittamisesta on saatu historial­linen hetki, jolloin terroristivaltio Turkki on saanut Ruotsin tais­telemaan niitä vastaan, jotka taiste­levat terrorismia vastaan Lähi-Idässä.

Jälleen laittomuuksia luvassa Niinistöltä
Sauli Niinistö ehdotti jo, että Nato-laki tehdään ennenkuin Unkari ja Turkki antaisivat omat allekirjoituksensa pohjoismaiden Natohakemuksiin. Kaikki tehtäisiin valmiiksi ennen virallista ratifiointia. Jälleen valittaisiin laiton tapa niin Niinistön, kuin valtiovallan taholta. Hakemuksen jättäminen Suomessa ilman kansanäänestystä nähdään Suomessa ja maailmalla Naton sääntöjen rikkomuksena, sillä on osoitettava selvästi, että maan enemmistö on hakemuksen takana. Sitä ei voi sanoa gallupista, joka on tehty pienessä mittakaavassa eikä kansanäänestyksessä. Ilman gallupin julkaisutietoja todettiin vain kylmästi, että enemmistö Suomessa luopuu sotilaallisesta liittoutumattomuudesta ja puolueettomuudesta. Mitään varauksia hakemukseen ei liitettäisi. Asiat ajetaan läpi väkisin. Kyse on vain kenen toimesta ja halusta?

Voi olla niin, että Suomi menee Natoon, mutta Ruotsi ei mene. Saa nähdä, kuinka tämä yhteinen käsi­koukkumatka tulee päättymään. Kurdit ovat kuitenkin se osapuoli, joka kärsii eniten tässä likaisessa pelissä koko ajan, sillä heitä pommitetaan Syyrian alueil­la ja Turkin tekemän suoja-alueen sisällä. Pommittajina ovat Turkki ja Israel muiden ohessa. Todennäköistä on, että Nato-päätös viedään väkisin läpi.

Esa Salomaa
Kvissleby Ruotsi