Ruoka ja terveys konnien käsittelyssä

Maataloustuottajat tulivat 11.4.2016 Helsinkiin. Senaatintorilla oli 3500 viljelijää ja 700 traktoria. He protestoivat elinkeinonsa, tulevaisuutensa ja olemisensa johdosta. ”Per…ssään” he näkivät jotain olevan vinossa, jos 50 ha:n tila ei elätä yhtä perhettä. Yrittäjätulo olikin puolittunut vuodessa n. 10000 euroon. Viljelijä pakotetaan tuottamaan hinnoiltaan alle omakustannusten elintarvikkeita, jolloin palkansaajille voidaan maksaa alempia palkkoja. Viljelijä joutuu olemaan riiston välikappaleena. Maatalouden ahdinko on uusliberalismin umpikujan yksi hyvin näkyvimmistä indikaattoreista. (Kuva Heikki Männikkö)

Esa Salomaa 12.10.2025 Kvissleby Ruotsi; Kansan ääni 5/2025, 3.11.2025

Ruokaa on aina käytetty vahvempien toimesta välineenä oman edun hyväksi. Keskiaikana linnojen piiritysten aikoina lopputulos oli usein ruoan puute se etu, jonka avulla piirittäjä lopulta voitti. Ruokaa on käytetty kiristysotteena valtion taholta, koska se on strateginen resurssi. Valtio sanelee, mitä tuotetaan, kuinka suojellaan kansaa ja tuotteita, jakelua jne. Ja on aivan selvää, että nytkin suojelu olisi valtion tehtävä, mutta lipsumista on tullut tällä alalla huimasti. Ruokaa käytetään tänäänkin aseena, joka vaarantaa kansalaisten terveyden, eikä vastaa valtion vastuuta ruuan suhteen. Tämän päivän konsensuspolitiikassa noudatetaan ulkoa tulleita tavoitteita ja säännöstelyä. Ruoan kontrollijärjestelmä ei yllä tuotteiden laatuseurantaan, millä on seurauksia terveydelle. Henry Kissinger lausui kuuluisat sanat: ”Se, joka hallitsee ruoan tuotantoa, hallitsee maailmaa”. Viimeisin esimerkki on Gaza, jossa ihmisiä näännytettiin ruoan puutteella.

Kun Robert Kennedy Jr tuli USA:n terveysministeriksi, niin ensimmäisinä tehtävinä hän ilmaisi huolensa juuri amerikkalaisten ruoan epäterveellisyydestä. Oli huomattu, että ruoka Yhdysvalloissa sisälsi kaksi kertaa enemmän lisäaineita kuin Euroopassa samasta tuotteesta ja kuitenkin Euroopassakin keskustellaan vilkkaasti lisäaineista. Euroopassa tuotteet pitäisi käydä Elintarviketurvallisuusviranomaisen kautta ennen hyväksymistä. Amerikassa taasen tuotteen valmistaja itse päättää sisällön, mikä johtanee juuri tähän eroon. Euroopassa on ilmoitettava E-koodit, mikä tietysti on hankalaa kuluttajalle kaupassa. Amerikassa käytetään enemmän eri makeutus- ja väriaineita. Amerikkalaiset käyttävät tiettyjä öljyjä, jotka ovat Euroopassa kiellettyjä. Yhdysvalloissa on 74 % väestöstä ylipainoisia (afronaiset 78 %!), Ruotsissa 52 %. (miehet 60 % naiset 44 %)

Ruoan sisältö

Tietysti kaupassa käydessämme, emme aina katso niin tarkasti tuotteen sisältöä, ja sitä voi helposti ajatella, että sisältöjen ei- normaalien aineiden määrät ovat pieniä, mutta pitkän ajan kuluessa ne ovat terveydelle vaarallisia. Kaikki prosessoitu ruoka kuuluu ei-terveellisiin ruokiin. Ne siis sisältävät aineita, jotka eivät sinne kuulu. Se voi liittyä kaikkiin puoli- ja valmisruokiin, joita ostamme. Jopa niin sanotut terveysruoat kuten terveysviili voi sisältää hyvin paljon sokeria, mikä ei ole hyväksi. Tuotteita myydään kovilla mainoksilla kaikkialla mediassa.

Miksi sitten näitä ruokia on? Nykyinen kiireinen yhteiskunta aiheuttaa sen, että ostamme näitä puolivalmiita ruokia. Elintarvikeyhtiöt tietysti valmistavat niitä, koska ne ovat kestäviä ja halpoja valmistaa. Me maksamme veggomakkarasta enemmän kuin tavallisesta makkarasta. Voittomarginaali ”väärälle” ruoalle on suurempi. Vain kolmasosa ruosta saattaa olla luonnon tuotteita. Suola ja sokeri ovat useimmiten ongelmana, ruoasta koetetaan tehdä mausteilla meille maustavia, vaikka ravinnollisesti ne ovat köyhiä. Vehnä on hyvä esimerkki. Prosessoinnin jälkeen siinä on jäljellä vain 10 % alkuperäisestä ravintomäärästä. Parasta on käyttää luonnollisia raaka-aineita, vaikka se voi ottaa hieman aikaa.

Nämä lisäaineet ruoissa aiheuttavat sairauksia. Elintapasairaudet ovat yleisiä. Niihin kuuluvat diabetes, sydän- ja verisuonitaudit ja aineenvaihduntahäiriöt. Fetmasairauksia on yli 170 kpl. Toisinkin voi olla: gluteiinin puute esimerkiksi aiheuttaa harmaakaihia. Sitä saa kuitenkin helposti munankeltuaisesta. Kaikesta on kuitenkin itse pidettävä huolta tai ainakin sen, joka ruoan valmistaa. Hyviä vaihtoehtoja ovat kasvikset, hedelmät kalat ja liha, kunhan niitä ei ole prosessoitu liikaa.

Uudet ruoat

Maailman suurimmat elintarvikeyhtiöt tienaavat miljardeja ja pyrkivät eri tavoin lisäämään tuotantoaan. Suurimpiin kuuluvat Nestle, Pepsicola, JBS, Unilever. Näillä on omat tuotteet sitten vuosia taaksepäin, mutta uusia ruokia on tulossa. Tästähän on esimerkkinä Lappeenrannan keinolihatehdas, joka valmistaa naudanlihaa keinotekoisesti kasvatetuista lihas- ja rasvasoluista. Siitä pitäisi tulla maailman suurin. Israel oli ensimmäisten joukossa luomassa keinolihaa.

Toinen vilkas keskustelu Suomessa on Bovaerin rehuaineen käyttö. Tämä on ilmastokysymyksen takia luotu ongelma. Arla ja Valio ovat sitoneet maidontuottajansa kymmenillä tiloilla sen käyttöön. Nyt on havaittu, että lehmät saavat ongelmia saadusta rehuaineesta. Kokeilu jatkuu, vaikka ei tiedetä, mitä seurauksia siitä voi seurata ihmisille. On kuitenkin vaihtoehtoisia yrityksiä, joissa ei rehuainetta käytetä maidontuottajien tiloilla. Ruokavirasto väittää, että se on täysin turvallinen. Keskustelu on kaikissa Pohjoismaissa Bovaerin tarpeesta. Rehuaineen katsotaan päästävän märehtimisen päästöjä 30–40 prosenttia

GMO-talous

Kolmas aihe on ollut Bill Gatesin GMO-vilja ja GMO-tuotanto. Ruokaviljat patentoidaan ja viljelijät pakotetaan ostamaan tuotteet. GMO-viljan levitessä muualle, oikeuskäyntejä käytetään viljelijöitä vastaan. Gates omistaa 275000 hehtaaria viljelysmaata USA:ssa. Euroopassa GMO-viljely on melko tarkassa kontrollissa. Kyse on kuitenkin siitä, ettei kaiken viljan pidä olla GMOa, sillä Meillä pitää olla vaihtoehtoja olosuhteiden muutoksille. Ja normaali jalostaminenkin toimii hyvin. Siksi on olemassa siementen säilytyspaikat maitten hallussa ja Huippuvuorten siemenholvissa.

Maailman ruokaohjelma sanoo, että 350 miljoonaa ihmistä on avun tarpeessa. Samalla hävikki maailmassa on noin 931 miljoonaa tonnia. Suomen luvut ovat 360 miljoonaa kiloa ja hävikki n 100 miljoonaa kiloa.

Kiina ja Afrikka ovat muuttamassa aavikoitaan ja erämaitaan menestyksellä ruokaa tuottaviksi alueiksi. Viljelysmaan lisääminen on tärkeätä. Se antaa itselle paremmat elinehdot, riippumattomuuden ja monipuolisen ruoan kehittämisen. Euroopan nykyisen kriisin vuoksi pitäisi Suomenkin katsoa, että oma maa tulisi omataloudelliseksi ruoan suhteen ja vapaaksi muiden ohjeistamisesta.

Oikea vaalikysymys on näin ennen vaaleja Ruotsissakin. Ruoka kallistuu ja huononee, siinä on poliittista dynamiittia.