Rauha on parempi ase kuin kylvetty pelko
Yhdysvallat-Naton tai minkään muunkaan tahon ydinasepelotteen taakse turvautuminen on vastuutonta pelkuruutta ja unelmointia. Tähän vastuuttomaan unelmointiin syyllistyivät monet Suomen presidentinvaaleissa mukana olleet ehdokkaat, etunenässä mielipidetiedusteluja johtava Alexander Stubb, joka ei asettaisi rajoitteita ydinaseiden kuljettamiselle tai tuonnille maaperällemme, vedoten niiden tuomaan ”turvaan”. (kuva: Wikimedia Commons; ydinpommin testausta Nevadassa USA:ssa, 18.4.1953)
Matti Laitinen 2.2.2024
Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Iso-Britannia ja Ranska julkaisivat v. 2022 yhteisen lausunnon. Siinä vahvistettiin, ettei ydinsotaa voi voittaa ja siksi siihen ei saa koskaan ryhtyä. Lausunnon mukaan ydinaseiden tehtävänä on olemassaolollaan ehkäistä vihollisuuksia. Ne ovat pelote, jotta ydinasevaltojen välille ei syttyisi sotaa. Yhdysvaltain Eurooppaan sijoittamia ydinpommeja varastoidaan viidessä Naton jäsenmaassa: Belgiassa, Saksassa, Hollannissa, Turkissa ja Italiassa. Vahvin asemahti varjelee mielellään omaa maaperäänsä. Maailmanrauha on pahin uhka kansainvälisen aseteollisuuden olemassaololle, siksi se kaipaa niin kernaasti kaupallisesti hyvin tuottavia sotia ja asevarustelua.
Tuhovoima on suuri
Sukellusveneistä laukaistavilla ohjuksilla, pommikoneilla tai suurilla mannertenvälisillä ohjuksilla kuljetet-tavilla strategisilla ydinräjähteillä arvelleen olevan 100 kertaa isompi tuhovoima kuin Hiroshiman ydinpommilla. Ydinasevaltojen kesken on käyty ja käydään yhä jatkuvasti sotia muilla joukkotuhoaseilla, joissa on kuollut 2000-luvulla jo miljoonia ihmisiä. Minusta ydinsodan syttymisen paras ehkäisy olisi ydinpelotteen sijasta kaikkien valtioiden ehdoton ydinaseettomuus ja yleinen aseistariisunta.
Nykyinen ydinpelote
Yhdysvallat-Naton tai minkään muunkaan tahon ydinasepelotteen taakse turvautuminen on vastuutonta pelkuruutta ja unelmointia. Maailmassa on tällä hetkellä yhteensä 12 532 ydinasetta. Niistä 9 576 oli varastoitu tammikuussa 2023 valmiiksi mahdollista käyttöä varten – tämä oli 86 ydinkärkeä enemmän kuin v. 2022. Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutti Siprin analyysin mukaan Venäjällä oli eniten ydinaseita, yhteensä 5 889. Seuraavaksi eniten niitä oli kertynyt Yhdysvalloille, yhteensä 5 244. Tämän lisäksi Kiinalla oli hallussaan 410 ydinasetta, Ranskalla 290 ja Iso-Britannialla 225. Pakistanilta löytyi 190 ydinasetta, Intialta 164, Israelilta 90 ja Pohjois-Korealta 30. Yhdysvalloilla ja sen sotilaallisten liittolaisten hallussa on 46,7 % ydinasearsenaalista, 51,6 % ydinaseista on BRICS-maiden hallussa ja loput 1,7 % on Pakistanin ja Korean demokraattisen kansantasavallan hallussa. Sipri nosti v. 2023 vuosikirjassaan esiin, että nykytilanne herättää huolta ydinaseiden leviämisestä ja asevarustelun jatkumisesta maailmassa.
Maailman ydinasearsenaalin käytön arvaamattomuus
”Tänä korkeiden geopoliittisten jännitteiden ja epäluottamuksen aikana, jolloin ydinasevaltojen kommunikointikanavat ovat joko sulkeutuneet tai toimivat heikosti, riskit laskuvirheisiin, väärinymmärryksiin ja vahinkoihin ovat korkeammat kuin mitä voidaan hyväksyä”, totesi tuolloin Siprin johtaja Dan Smith.
Ydinvoimalat tuottavat tarvittaessa raaka-ainetta ydinpommeihin
Toukokuussa 2023 maailmassa tuotettiin sähköä 409 ydinreaktorilla 31 eri maassa. Jokainen ydinvoimala kykenee tuottamaan tarvittaessa raaka-ainetta myös ydinaseisiin. Jokaisen ydinvoimalavaltion tietotaito riittää periaatteessa oman ydinpommin rakentamiseen. Entäpä, jos tuhovoimainen ohjus osuu sotatilanteessa ydinvoimalaan? Atomi halkeaa tuottaa valkeaa ja säteilykuolemaa. Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen vaikuttaa varsin itsetuhoiselta teolta.
Vuonna 1968 YK:ssa solmitun ydinsulkusopimuksen yhtenä osana on ydinmateriaalien valvonta. Valvonnalla varmistutaan siitä, että ydinraaka-aineet ja muut ydinalan tuotteet pysyvät rauhanomaisessa, lupien ja ilmoitusten mukaisessa käytössä ja että ydinvoimalaitoksia ja -tekniikkaa käytetään vain rauhanomaisiin tarkoituksiin. Ydinsulkusopimuksen solmimisen jälkeen Intia, Pakistan, Israel ja Pohjois-Korea ovat kuitenkin hankkineet omat ydinaseensa (yhteensä 474). Ainoastaan nämä neljä maata, ja niiden lisäksi Etelä-Sudan, ovat nykyisin ydinsulkusopimuksen ulkopuolella.
Ydinasekieltosopimus
Vuonna 2021 astui voimaan YK:n 50 jäsenvaltion vahvistama ydinasekieltosopimus. Sopimusta valmisteltiin YK:n piirissä v. 2015 alkaen. Se on ensimmäinen kansainvälinen ydinaseet täysin kieltävä sopimus. Se kieltää ydinaseiden valmistuksen, hallussapidon ja käyttämisen. Sen vaikuttavuus on kuitenkin rajallinen, koska ydinasevaltiot eivät ole liittyneet sopimukseen. Suomi ei ole myöskään allekirjoittanut YK:n ydinasekieltosopimusta, koska kolmella Nato-maalla on käytössään omia ydinaseita.
Me tarvitsemme ihmiskunnan enemmistön etua ajavaa maailmanlaajuista sodanvastaista rauhanliikettä
YK:n jokaisella jäsenvaltiolla on oma valtiojohtajansa, hallituksensa ja parlamenttinsa. Presidentit tuppaavat olemaan myös kotimaansa armeijan ylipäälliköitä. Kussakin maassa elää yleensä omistava yhteiskuntaluokka, joka pitää hallussaan taloudellista valtaa. Kansainväliset suuryhtiöt hallitsevat maailmantaloutta. Niiden omistajat n. 80 miljoonaa ihmistä omistavat yli puolet maailman vauraudesta. Yhteiskunnallinen ja taloudellinen valta on maailmassa äärimmäisen keskittynyttä. Me tavalliset ja melko tavalliset ihmiset muodostamme ehdottoman enemmistön yli kahdeksan miljardin suuruisesta ihmiskunnasta, mutta päätöksenteossa me jäämme aina vähemmistöksi. Suhteellisen pieni joukko ihmisiä päättää maailmalla yli kahdeksan miljardin ihmisen elämästä, kuolemasta, perusturvasta ja elinympäristöstä. Ikään kuin meidän tavallisten ihmisten elämä olisi arvottomampi ja merkityksettömämpi kuin maailman valtaapitävien ja sen talouseliitin. Valinnanvapaus on soppakulho, josta rikkaat kahmivat kauhalla ja pienituloiset saavat osansa pienellä haarukalla. Asiaa kannattaa pohtia omalta kohdalta.
Edistääkseen rauhaa maailmassa jokaisen 193 YK:n jäsenvaltion pitäisi aluksi ehdottomasti allekirjoittaa YK:n ydinasekieltosopimus ja myös noudattaa sitä. Olisi välttämätöntä solmia myös sitova sopimus Euroopan ja muidenkin maiden kansojen yhteiselosta ja rauhasta. Sopimus määrittelisi kaikkien kansojen yhteiselon normit. Sen pohjalta nykyisenkaltainen tilanne ei enää pääsisi syntymään. Se myös osaltaan sitoisi ydinaseiden käyttöä.
Kreikkalaisen sananparren mukaan: ”Sota on siitä huono, että se tekee enemmän pahoja ihmisiä, kuin karsii niitä pois.” (Immanuel Kant: Ikuiseen rauhaan, s. 39) Sodan hyväksikäyttö omien taloudellisten päämäärien saavuttamiseksi on nykyajan anteliaisuutta.
