Ranskan yhteiskunnallinen romahdustila pahenee
Nyt valtamedia yrittää ns. ”Puolan tapahtumilla” ja von der Leyenin ja Macronin puheilla myös kääntää kansan huomiota pois Ranskan tilanteesta. Kansa järjesti toimintapäivän heti hallituksen kaatumisen jälkeen. Yksi Bloquons-tout-liikkeen (”Estäkäämme kaikki”) tapahtumista, 10. syyskuuta 2025, oli ammattiliittojen mielenosoitus Dijonissa, joka kulki Dijonin auditorion ohi. Mielenosoitukseen osallistui poliisin mukaan 3500 ja ammattiliittojen mukaan 5000 ihmistä. Muut samana päivänä Dijonissa järjestetyt tapahtumat koostuivat pääasiassa kokoontumisista liikenneympyröissä ja joillakin aukioilla sekä raitiovaunun sulkemisesta aamulla.
Pertti Hämäläinen 10.9.2025
Pääministeri François Bayroun uusliberaalia talouspolitiikkaa ajanut keskustaoikeistolainen hallitus kaatui Ranskan Kansalliskokouksen epäluottamusäänestyksessä. Laajoja 44 miljardin euron leikkauksia sosiaaliturvaan, mittavia työelämän heikennyksiä, sekä Ukrainan tuen ja puolustusmäärärahojen lisäyksiä ajanut hallitus kaatui sekä oikeisto-, että vasemmisto-opposition vastustukseen. Päämisteri Bayroun hallitus oli ollut vallassa ainoastaan vajaat kymmenen kuukautta. Presidentti Emmanuel Macron nimitti välittömästi uudeksi pääministeriksi Sébastien Lecornun, joka toimi kaatuneen hallituksen puolustusministerinä. Tätä samaa näytelmää on presidentti Macron toistanut kyllästymiseen asti toisen viisivuotiskautensa aikana, sillä Lecornu on jo viides pääministeri keväällä 2022 alkaneen Macronin toisen kauden aikana.
On totta, että Ranskan talous on äärimmäisen syvässä kriisissä. Julkinen velka on kohonnut 3400 miljardiin euroon, Ranskan luottoluokitusta on heikennetty ja velan korot nousevat koko ajan. Ottaen huomioon, että Ranska on EU:n toiseksi suurin kansantalous sen talouden nykytila muistuttaa enemmänkin Kreikkaa tai Italiaa. Taustalla on kuitenkin paljon vakavampia, koko ranskalaista yhteiskuntaa kaikilla sektoreilla jäytäviä hyvin syviä ongelmia, jotka ovat vaikeutuneet kansainvälisten finanssikapitalistien vuonna 2017 presidentiksi nostaman Emmanuel Macronin valtakaudella.
Viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana rikkaille on annettu valtavia verohelpotuksia, julkisia palveluita on heikennetty ja lakkautettu, sosiaaliturvaa on kauttaaltaan heikennetty, eläkkeet mukaan lukien. Ranskan terveydenhuolto- ja koulujärjestelmän ahdinko on syventynyt. EU:n maatalouspolitiikka tuhoaa koko ajan myös Ranskan maataloutta. Maahanmuuttajalähiöiden ylitsepääsemättömät ongelmat ja kaikkia ranskalaisia koskettava alueellinen segregaatio on lisääntynyt presidentti Macronin ja hänen nimittämiensä hallitusten harjoittaman politiikan takia. Tilanne on monilta osin hyvin räjähdysherkkä. Myös jonkin tyyppisen sisällissodan syttymisen mahdollisuutta ei voi kokonaan enää poissulkea.
Macronin nyt uudeksi päämisteriksi nimittämä EU- ja Natomielinen Sébastien Lecornu, joka tulee suoraan macronistien liberaaliblokista, ei tule millään tavoin muuttamaan viime vuosina harjoitettua politiikkaa. Puolustusministerinä hän on ajanut euroatlanttista ja hyvin Ukrainamielistä politiikkaa, jossa Ranskan valtavista taloudellisista ja yhteiskunnallisista ongelmista huolimatta on pyritty jatkuvasti lisäämään varustelumenoja, sekä syytämään lisää rahaa Ukrainassa käytävän Lännen kauttasodan tukemiseen.
Luottamuslauseen saaminen uuden hallituksen talousohjelmalle tulee olemaan kuitenkin nykytilanteessa erittäin vaikeaa, sillä Macronin keskustaoikeistolaisilla liberaalipuolueilla on selvä vähemmistö Kansalliskokouksessa. Ratkaisevassa asemassa tulee olemaan sosiaalidemokraattien ryhmä, antavatko he jälleen tukensa macronisteille? Oikeistodemarit joutunevat ainakin jonkin verran kuuntelemaan tavallisten ranskalaisten yleistä mielipiteen ilmaisua, sillä jo heti 10 syyskuuta on koko maan kattava vasemmiston ja kansalaisjärjestöjen organisoima Bloquons tout (suljetaan kaikki) mielenosoituspäivä, jonka taktiikat muistuttavat Macronin ensimmäisellä kaudella väkivaltaisesti tukahdutettujen laajojen keltaliivimielenosoitusten menettelytapoja. Syyskuussa on lisäksi odotettavissa myös Ranskan ammattiliittojen yleislakkopäivä, joten näissä merkeissä pääministeri Sébastien Lecornun tulevalle hallitukselle ei voi ennustaa pitkää ikää.
